Pääkirjoitukset

Kopterit hyötykäytössä

Vanha sanonta ”isännän askel pellon kasvattaa” kuvaa hyvin sitä, että yritys- tai muu toiminta vaatii aina seurantaa, jonka mukaan toimintaa ohjataan. Sanonta pitää yhä paikkansa, ja seurantaan käytettävissä oleva keinovalikoima on kasvussa.

Ilmastonmuutos, tuotantomenetelmien kehitys, ympäristöpaineet sekä tuotannon kannattavuus lisäävät mitatun tiedon tarvetta päätöksenteon tukena, sillä pelkillä rajoituksilla – tai ideologiaan tai poliittisiin päämääriin perustuvilla päätöksillä ei ongelmia ratkaista.

Kameratekniikan kehitys mahdollistaa peltojen ja metsien kasvukunnon entistä tarkemman analysoinnin ja vähentää myös sääriskiä. Satelliittikuvaus ei onnistu, mikäli kohde ei näy tarkasti juuri kuvaushetkellä. Kauko-ohjatun pienoiskopterin, eli dronen, droonin tai virallisesti RPAS-laitteen, lentokorkeus on Suomessa enintään 150 metriä, joten työ tehdään käytännössä aina pilvikerrosta matalammalla.

Koptereiden hankintahinnat ovat laskeneet ja ohjausjärjestelmien kehitys on helpottanut niiden käyttöä. Kuvasimme Koneviestin viljelymenetelmäkokeen lohkot kopterilla ensimmäisen kerran jo vuonna 2011.

Pellon tai metsän tarkastelu yläilmoista antaa esi- merkiksi tietoa ojituksen toimivuudesta, mutta ei kerro riittävästi lannoitustarpeesta tai metsän ikäjakautumasta. Mitattua tietoa on myös niin paljon, että sen analysointi ei onnistu käsipelillä, vaan siihen tarvitaan osaamista, tietokoneita ja oikeat ohjelmistot.

Matala lentokorkeus ja tarkka paikkatieto mahdollistavat kuvauskohteen tarkan rajaamisen, jotta naapurin metsiä ei kuvata ja analysoida ”vahingossa”. Kuvien analysointi ja niiden pohjalta tehtävien viljely- tai metsäsuunnitelmien teko on ammattilaisten työtä, joka sopii neuvontajärjestöjen tai metsäyhtiöiden lisäksi hyvin yrittäjille. Koneurakoitsijat voivat laajentaa palvelujaan töiden suunnitteluun: esimerkiksi ajosilppuriurakoitsija voisi tarjota lannoitteen täsmälevitystä, joka perustuu kasvustosta tehtyjen mittausten lisäksi samalta lohkolta sadonkorjuun yhteydessä mitattuun rehun laatuun ja määrään.

Kokeilimme viime kesänä lannoitteen satelliittikuvien perusteella tehdyn lannoitussuunnitelman käyttöä viljan täsmälannoituksessa. Tekniikka toimi hyvin, ja lannoite pystyttiin kohdentamaan oikeille paikoille – vajaatuottoisiin kohtiin peltoa, jotka näkyivät kuvissa hyvin, ei annettu lainkaan lisälannoitusta (lue artikkeli tästä lehdestä).

Drooneja ammatissaan käyttävien yritysten ja henkilöiden on rekisteröidyttävä Trafille. Taivaalta putoava, viitisen kiloa painava kopteri tekee pahaa jälkeä yleisöjoukossa. Juuri hiljan drooneilla tehty häirintä pilasi satojen tuhansien joulunviettäjien matkat Gatwickin lentokentällä Englannissa, Turussa drooni puolestaan viivytti Rajavartiolaitoksen raskaan helikopterin lähtöä.

Vaarana on, että tahattomuus, typeryys tai tarkasti suunniteltu väärinkäyttö hidastaa tai jopa estää uusimman tekniikan hyötykäyttöä kehittyneissä maissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit