Pääkirjoitukset

Pelto on hiilinielu!

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raporttinsa, jossa se vaatii nopeita ja laaja-alaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asia on valitettavan tuttu, eikä raportti tuonut esille merkittäviä uusia asioita. Ilmastonmuutos on kuitenkin kuin talvi: useimmat meistä myöntävät ilmaston muuttuvan, silti konkreettinen selvitys ympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä yllättää aina. Epämiellyttävät asiat on helpompi unohtaa kuin ryhtyä itse toimiin.

Positiivisin asia raportissa oli, että sen antoi vielä toivoa, kunhan pystymme pitämään lämpötilan nousun mahdollisimman alhaisena. Hiilen vapautuminen tai sitoutuminen kasvustoon, maaperään, puurakennuksiin – tai minne muualle tahansa – on ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta ratkaisevaa.

Olemme seuranneet viljelymenetelmien vaikutusta maaperään jo vuodesta 2006 lähtien, jolloin aloitimme Koneviestin suoraviljelykokeen Loimaan koulutilan pelloilla. Koe jatkuu edelleen nimellä Loimaan viljelymenetelmäkoe. Nimi muutettiin, koska koe painottuu eri viljelymenetelmien vaikutukseen satoon ja maaperään eikä vain yksittäisten konemallien eroihin.

Tähänastisista tuloksista voidaan todeta, että hiiltä ei ole hävinnyt merkittäviä määriä koeruutujen maaperästä edes silloin, kun perinteisiä viljelymenetelmiä käytetään huolellisesti. Hiilen sitoutumista maaperään voidaan kasvattaa olosuhteisiin sopivilla viljelymenetelmillä. Kevytmuokattu pelto on sitonut hiiltä joka ikinen vuosi keskimäärin 300 kiloa ja suorakylvössä hiiltä on sitoutunut 0,5 tonnia hehtaarille! Silti näiltä ruuduilta on saatu koko testin – siis 13 vuoden – ajan parempi sato kuin perinteisin menetelmin viljellyiltä verrokkiruuduilta. Hyvän sadon tuottaminen on edelleenkin ympäristöteko.

Maaperän kunnon seurantaan on olemassa välineitä. Olemme esitelleet Koneviestissä (KV 14/2015, 1/2017) esimerkiksi maaperäskannerin, jonka avulla voidaan mitata mm. pellon multavuutta, ja joka kertoo samalla hiilen määrän. Mikäli multavuus kasvaa, niin hiiltä sitoutuu maaperään.

Valitettavasti faktat unohtuvat esimerkiksi monilta toimittajilta, jotka luottavat kansalaisjärjestöjen mielipiteisiin enemmän kuin tutkittuun tietoon.

Maa- ja metsätaloudessa on lukuisia keinoja, joilla hiilen sitoutumista voidaan kasvattaa ja samalla toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia, tästä metsän kasvua lisäävät harvennushakkuut ovat erinomainen esimerkki.

Jokainen voi vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Omilla sähkön tai polttoaineen valinnoilla on suuri merkitys, vaikka vihreämpi tuotantotapa kuluttajahintaa joskus hieman nostaakin.

Suomessa lämmitykseen käytetystä hiilestä 90 % kuluu pääkaupunkiseudulla, vaikka vaihtoehtoja on tarjolla.

Kierrätysraaka-aineista tehty diesel maksaa tällä hetkellä enemmän 98 oktaaninen bensiini. Silti sen käyttäminen nostaa oman autoni polttoainekustannusta vain reilulla sentillä kilometriä kohden.