Pääkirjoitukset

Kalajoella oli tosi kyseessä – koneyrittäjät ja maanomistajat ratkaisevassa roolissa suurpalossa

Palokunta on näkymätön, kun kaikki on hyvin. Hätätilanteessa palokunta organisoi näkyvästi pelastustoimia. Apua toimitetaan muista palokunnista ja varuskunnista niin kauan ja kaukaa kuin vain tarvitaan. Kalajoella tuulipuistotyömaan metsäpalossa sekään ei riittänyt.

Latvapalot levisivät hetkessä kilometrien päähän. Turve kyti sitkeästi upottavassa suossa tai louhikossa. Maasto paloi puiden alta ja palavia puita kaatui. Kasvusto syttyi heti kaatuneen puun alla palamaan.

Mukaan kutsuttiin paikallisia ihmisiä, koneyrittäjiä, maanomistajia, yrityksiä ja koneammattilaisia. Omat työt ja lomat jäivät sivuun ajasta ja paikasta riippumatta satojen kilometrien päästäkin. Avunpyyntöpuheluita soitettiin satoja – eikä yksikään kieltäytynyt!

Traktoreilla, lietevaunuilla ja lietteen siirtorekoilla ajettiin vettä ja pumpattiin yötä päivää, kasteltiin teitä ja teiden reunoja. Kaivinkoneet ja metsäkoneet lakaisivat umpimetsään leveitä palokäytäviä vaikeassa maastossa – kaikki maan tasalle. Palanutta puustoa kaadettiin. Suohon uponneita koneita hinattiin ylös ja koneita ajettiin liekkien keskeltä turvaan. Päätökset olivat karuja ja nopeita.

Koneyrittäjät huolehtivat polttoainejakelusta paloalueelle, palokuntien huolto-osastot hoitivat muonitusta. Korjaamot avasivat ovensa remontteja varten. Maansiirtoyritykset ajoivat mursketta teille, joita lanattiin ja kasteltiin kantaviksi. Adaptereita hitsattiin lietekoneiden ja palokunnan liittimien väliin yötä päivää. Tähän kirjoitukseen ei mitenkään kaikki se tekeminen mahdu.

Sammutukseen varustetut metsätraktorit eli mörköt saapuivat etulinjaan vaikeimpaan maastoon. Säiliöt täytettiin lietekoneilla 3–5 minuutissa, tyhjennys palavaan maastoon vei 8–12 minuuttia.

Kuljettajista pidettiin huolta ja kyseltiin vireystilaa, jaksatko – pysytkö hereillä? Tuunko hyttiin mukaan istumaan, jotta jaksat ajaa?

Koneihmisten voimat ovat käsittämättömiä katastrofitilanteessa. Koneyrittäjien ja maanomistajien kalusto ja osaaminen oli Kalajoen metsäpalon sammutuksessa elintärkeää pelastuslaitoksen tukena. Työvuorot olivat keskimäärin 70 tuntisia.

Tämä kansallinen uroteko meidän tulee muistaa sukupolvien ajan.

Lue lisää