Pääkirjoitukset

Matka nurmelta maitohyllylle kestää kansainvälisen vertailun

Nurmen viljelystä puhuttaessa on mielenkiintoista pohtia toista nurmirehun kahdesta pääkäyttäjäryhmästä eli suomalaista maidontuotantoa osana laajempaa kokonaisuutta. Eläinperäisen proteiinin kysyntä maailmalla kasvaa ruokailutottumusten muuttuessa ja tulojen noustessa. Maidon kulutus kasvaa nopeimmin Aasiassa. Tällä hetkellä Intia tuottaa yli 20 prosenttia kaikesta maailman maidosta.

Eläinproteiinin tuotannon tehokkuudessa mitattuna maito sijoittuu kolmanneksi kalankasvatuksen ja munantuotannon jälkeen maailmanlaajuisesti. Tehokkuuserot ovat hyvin pieniä, yksittäisiä prosenttiyksiköitä.

Lehmä jalostaa rehun mukana syömästään proteiinista yli 25 prosenttia maidon proteiiniksi. Lehmän jalostusprosessi on hyvin ainutlaatuinen muihin eläinproteiinin lähteisiin verrattuna, sillä raaka-aineeksi lehmä syö pääasiassa nurmirehua. Nurmikasvit taas soveltuvat hyvin viljeltäväksi Suomen pohjoisissa olosuhteissa huolimatta siitä, että satoa korjataan pääsääntöisesti vain kahdesti Keski-Euroopan viiteen, jopa kuuteen korjuukertaan verrattuna.

Lehmän nurmirehusta tuottama maito on elintarviketeollisuudelle erittäin monipuolinen raaka-aine. Suomalaisen ruokakaupan maitohylly kuvastaa, mitä kaikkea herkullista ja terveellistä maidosta voidaan jalostaa. Suomessa tämä lisäksi osataan erityisen hyvin, verrataanpa kotimaisten maitotuotteiden kirjoa mihin tahansa muuhun länsimaahan.

Nurmen viljely maidon pääasiallisena raaka-aineena on siis tässä kontekstissa Suomelle vahvuus, johon kannattaa panostaa ja siitä meidän tulee olla ylpeitä. Tämä ylpeys pitäisi näkyä uskottavasti myös vientiponnisteluissa. Suomalaisia maitojalosteita pitäisi painaa markkinoille venttiilit punaisena pitkin Pohjoista Eurooppaa. Ne kestävät kyllä vertailun, nurmipellolta pitopöytiin saakka. Nurmen viljelyyn ja korjuuseen panostaminen näkyy.

Lue lisää