Pääkirjoitukset

Koneiden ja niiden toimintaympäristön mittauksella löytyy koneyritykselle ainutlaatuinen liiketoiminnan kehitysmahdollisuus

Koneiden GPS-seuranta yleistyy, samoin ajotietokoneiden etäluenta. Näiden myötä kiinteät huoltovälit katoavat ja huolto ajoitetaan ajotietokoneiden keräämän datan mukaisesti. Valmistajilla on jo jonkin aikaa ollut järjestelmiä, jotka konetiedon perusteella optimoivat huoltoja ja konetietoa käytetään jopa kuljettajakoulutuksiin. Metsäkoneissa järjestelmä ehdottaa oikeita ajolinjoja ja kertoo valmiiksi puutavaralajeittain, missä pinot ovat.

Valmistajien omilla järjestelmillä ei kuitenkaan näe kaikkia yrityksen koneita. Jos yrityksellä on erilaisia ja -merkkisiä maanrakennuskoneita, metsäkoneita, trukkeja ja muutama traktori, yrittäjän kannalta nämä kaikki tulisi nähdä samalla näytöllä yhtä aikaa vertailukelpoisesti.

Tähän tarkoitukseen markkinoille ilmaantuu kolmannen osapuolen tiedonkeruujärjestelmiä, jotka räätälöidään tukemaan yrityksen liiketoimintaa. Onko konekanta oikean kokoinen ja miten koneilla menee? Mikä on kunkin koneen todellinen käyttöaste ja paljonko konetunneista on tuottavaa työtä? Mihin suuntaan konekantaa tulisi kehittää ja miten työvuorot tulisi organisoida? Käytetäänkö koneita oikein ja optimaalisesti? Yhdellä kuljettajalla työteho on omaa luokkaansa, toisella kone kestää parhaiten ja jollakin polttoaineenkulutus on pieni. Dataa tarkastellessa kuljettajat ehkä oivaltavat, mistä erot johtuvat, mitkä ovat parhaat käytännöt ja miten turvallisuus ja kannattavuus saadaan paremmaksi.

Konedatasta nähdään tarvittaessa puomiin kohdistuvat iskut. Kauanko kauha on ollut maassa tai liikkeessä yhtäjaksoisessa kuormauksessa tai kaivutoiminnassa ja kauanko koneen on pitänyt odotella muita työvaiheita tyhjäkäynnillä? Kovassa kuormituksessa koneen huollon ennakointi palvelee koko koneketjun toimintaa, ettei yhden suodatinvian vuoksi koko miljoonien kalusto seiso.

Yrittäjän pitäisi joka päivä kyetä toteamaan, millainen päivän tuotto oli yrityksen toimintaa, koneen arvoa ja kustannuksia ajatellen. Jokainen kone pystyy näin lunastamaan paikkansa tuottavana yksikkönä, oikean kokoisena ja hintaisena ratkaisuna siten, että tuotantoprosessi on kokonaisuudessaan optimoitu.

Turvallisuusnäkökulmasta saadaan tietää, oliko kuljettaja istuimella vahingon sattuessa? Onko logistiikkakeskuksen pohjaratkaisu sellainen, että jossakin ilmenee ennen tiedostamaton solmukohta, joka ratkeaisi ihan vain rakenteita muuttamalla? Konedata tuo myös läpinäkyvyyttä, kun voidaan työn tilaajalle osoittaa, kuinka pitkän matkan lumiurakoinnissa työlaite on ollut maassa ja mitkä ovat olleet siirtymien pituudet. Kaupungit todennäköisesti alkavat näitä käyttämään joka tapauksessa.

Konetyypeistä ja -merkeistä riippumaton konetiedon seuranta on yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta mielenkiintoinen. Kaikkea koneessa ja koneen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa voidaan mitata ja valjastaa tieto toiminnan ja liiketoiminnan ohjaukseen. Tekoäly tulee apuvoimaksi. Nopeimmat hyödyt saadaan isoissa koneketjuissa, joissa on useita arvokkaita laitteita, kuten maanrakennusyrityksissä. Mitenhän ajosilppuriurakointi, siellä kun on rivi erilaisia koneita samalla työmaalla?

Lue lisää