Pääkirjoitukset

Ensimmäinen päiväni päätoimittajana

Aloittaessani Koneviestin päätoimittajana voin ilokseni todeta, että väistyvä päätoimittaja Uolevi Oristo ammattilaisineen on tehnyt vakuuttavaa jälkeä. Esimerkiksi Vuoden traktori -valitsijakaartiin kuuluu noin 25 huomattavinta eurooppalaista maatalouskonelehteä, joiden osalta Koneviesti on kärkiviisikossa. Kun vielä todetaan, että Suomi on Keski-Euroopasta katsoen kuin pieni saarivaltio, jolla on vieläpä kummallinen kieli, sijoituksemme on tässä seurassa entistäkin kovempi.

Huolimatta siitä, että Uolevi toimii vielä hetken taustajoukoissa, minulla kestää tovin, ennen kuin olen ammattitaidossa hänen tasollaan. Vahvuuteni perustuu erilaisiin asioihin – joukkuepelaamiseen ja kokemuksiini yhteistyössä erilaisten ammattilaisten kanssa kolmessa erilaisessa myyntiverkostossa taustatukena ja valmentajana. Panostan siihen, että Koneviestin toimittajilla on jatkossakin terävä kynä ja pilkettä silmäkulmassa.

Toimiessani konekaupan palveluksessa yhteen laskien yli 13 vuotta olen oppinut arvostamaan maaseudun koneammattilaisia. Viime vuosina heitä kohtaan tuntemani arvostus on vain kasvanut, kun heidän työsarkansa on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Minusta nämä maaseudun koneammattilaiset tekevät oikeita töitä, ajavat oikeilla koneilla ja painavat pitkää päivää elantonsa ja ruoantuotannon eteen. Koneet ovat kuin yhteinen kieli ja elämäntapa.

Uskon vahvasti, että Koneviestin jatkon kannalta tämä koneammattilaisia kohtaan tuntemamme yhteinen arvostus on perusta, jonka varaan tulevaisuus rakennetaan. Koneviestillä on erityisrooli siltana konekaupan, viranomaisten, tutkijoiden ja koneiden loppukäyttäjien välimaastossa. Koneviesti tulee jatkossakin herättämään keskustelua, kertomaan uusista innovaatioista, tekemään testejä ja puhumaan myös siitä, mikä ammattilaista askarruttaa: esimerkiksi taloushuolista ja koneinvestointien kannattavuudesta. Koneklassikot-lehti puolestaan vastaa nostalgianälkään ja tiedontarpeeseen iäkkäämmän traktorikaluston osalta – menemättä kuitenkaan rautapyöriin saakka.

Vielä on hyvä kertoa tarina, jonka kuulin FinnMetkossa konevalmistajien kanssa keskustellessani. Kun korona pysäytti keväällä koneiden kysynnän kuukausiksi, niin myös komponenttitoimitukset Euroopasta pysähtyivät – ja pienet alihankkijat Suomessa joutuivat hyvin vaikeaan tilanteeseen – toiminnan jatkamiseksi oli löydettävä aivan uudenlaisia toimintatapoja ja toimintaa piti muuttaa radikaalisti. Pienten yritysten uskomattomasta sisukkuudesta ja muuntautumiskyvystä kertoo se, että näyttelyn epävirallisen "hitsauslankaindeksin" mukaan alihankkijat tekevät taas töitä lähes niin kuin ennenkin. Tästä pienten konepajojen sopeutumiskyvystä ei kerro yksikään virallinen barometri, mutta sen huomaa, kun kiertää kentällä. Hienoa yrittäjähenkeä!

Olkoon tämä kirjoitus alkuna yhteistyölle, jota haluan Koneviestin nimissä tehdä kanssanne arvoisat lukijat, niin viljelijät, koneyrittäjät, kuljettajat kuin konekaupan, finanssialan tai julkisen sektorin palveluksessakin olevat, koneiden kieltä puhuvat ammattilaiset. Tulkaa vaikka messuilla ja yleisötilaisuuksissa tervehtimään ja jututtamaan, sillä yhteistyöllä me rakennamme Suomen maaseutua ja puhumme koneista.

Lue lisää