Pääkirjoitukset

Haastava talvi

Talven kestopuheenaihe on ollut lumi. Tarkkaan ottaen Etelä-Suomessa sen puute, kun taas pohjoisessa kinokset alkavat olla ennätyskorkeat. Keskiseen osaan maata ”ensilumi” on satanut useaan kertaan. Talvitiepäivien aikaan lumiraja oli jossain Oriveden korkeudella. Tämän jälkeen linja on edelleen noussut aina vain ylöspäin kohti pohjoista.

Nopeat kelivaihtelut aiheuttavat tiestölle rasitusta. Polannetta ei ole juuri syntynyt edes Keski-Suomeen, jolloin loskankin auraus tapahtuu sulalta pinnalta. Myös sorateiden rungot ovat erittäin märkiä. Vaikka talvirengaspakossa siirrytään keliperusteisuuteen, vaihtaa suurin osa autoilijoista jatkossakin nastarenkaat vanhasta tottumuksesta.

Haasteelliset olosuhteet yhdistettynä jo ennestään heikkokuntoisiin päällysteisiin näkyy karulla tavalla – reikiä ja epätasaisuuksia riittää. Vaikka koloja yritetäänkin paikata, niin valitettavan usein lopputulos on sama kuin jos lohjenneen hampaan korjaa purukumilla. Kyseessä on vain ensiapu, sillä koko tieosuus kaipaisi uutta asfalttia. Paikoitellen vasta pari vuotta sitten asfaltoiduilta pätkiltä pinta irtoaa laattoina – vaikka aurauskuluissa on säästetty, niin kokonaiskustannukset syntyvät toisella tavalla.

Myös urakoitsijat ja lisälaitevalmistajat ovat olleet ihmeissään. Nykyaikainen aurausyksikkö on arvokas investointi, jolle olisi syytä löytää myös työtä. Keskisessä Suomessa lunta on tullut usein runsaasti kerralla – ennen lumen sulamista auraajat ovat saaneet osansa myös vaativien asiakkaiden ei niin rakentavasta palautteesta.

Hyviä hermoja tarvitaan monista eri syistä. Yrittäjän ei epävarmoina aikoina kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin, vaan kehittää yrityksen toimintaa monialaiseen suuntaan.

Lue lisää