Kuusikoissa tuhoja aiheuttavat kirjanpainajat levinneet pohjoisemmaksi — kituvia ja neulasiaan menettäneitä kuusia on havaittu entistä enemmän

Alkukesän jälkeen kirjanpainajat ovat runsastuneet monella seurantapisteellä pitkin Etelä- ja Keski-Suomea, kertoo Luonnovarakeskus Luke 27.7.2022 julkaistussa tiedotteessaan.
Ensimmäinen sukupolvi kuoriutui lämpösummatarkastelun perusteella heinäkuun puolen välin tienoilla ja osin ennen sitä. Kuluvan kesän seurannan perusteella näyttää siltä, että metsätuholakiin vuoden alussa tehdyt kiristykset kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljettamiseen olivat tarpeellisia, sillä tänä vuonna suuri osa maata oli lumen peitossa vielä toukokuussa ja kirjanpainajan parveilukin alkoi näillä alueilla tavanomaista myöhempään. Lämmin kesäkuu kuitenkin muutti tilanteen ja Luonnonvarakeskuksen feromoniseurannan pyydyksiin on kertynyt suuria määriä kirjanpainajia.
”Korkeimmat saaliit tähän mennessä ovat tulleet perinteen mukaan Etelä-Suomesta, mutta niin sanottu riskiraja (15 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä) on rikottu jo Keski-Suomen pohjoisosissakin, Ähtäri-Äänekoski -korkeudella. Tämä on uutta tässä vaiheessa kesää verrattuna aiempien seurantojen tuloksiin”, kertoo kirjanpainajaseurantaa Lukessa koordinoiva tutkija Tiina Ylioja.
”Metsätuholain takarajat kuorellisen kuusipuutavaran poistolle olisivat olleet Keski- ja Itä-Suomen alueella pääosin riittämättömiä, jos niitä ei olisi lakimuutoksella aikaistettu. Vanha takaraja alueella oli 24.7., ja tänä vuonna lämpösummat esimerkiksi Joensuun seudulla huitelivat tuolloin jopa 760–770 tietämillä, kun jo 700 riittää kirjanpainajan ensimmäisen sukupolven aikuistumiselle”, sanoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta.
Kirjanpainajan feromoniseurantaa on tehty Lukessa vuodesta 2012. Nyt aineistoa on kertynyt siinä määrin, että mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä päästään käsittelemään. Luke tekee feromoniseurantaa yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa, jonka lisäksi paikalliset Metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat osallistuvat pyydysten tyhjentämiseen sekä sopivien pyydyspaikkojen etsintään. Seuranta jatkuu vähintään elokuun loppuun saakka, mahdollisesti osalla kohteista pidempäänkin, syksyn sääolosuhteista riippuen. Luke tiedottaa koko seurannan tuloksista, kun lopulliset saalismäärät on laskettu.
Osaston luetuimmat
- Kannokon Klassikot: "Mehtävormula" Ponsse S15 -kuormatraktoriin koostettiin aikakautensa parhaat palikat – harvasta metsäkoneesta on luotu niin paljon nostalgisia kommentteja kuin S15:sta17.11.2016
- Moottorisahan teräketjun ja laipan kunnossapito - Lastut liikkeelle8.12.2016
- Makitan uutuusraivaussaha metsäkäytön sijaan pihapiirin heinänniitossa — trimmauskäytössä akkuraivuri on sitkeästi puurtava apuri10.8. Tilaajalle
- Aarre: Seppo Rahkosen harvinainen pienharvesteri soveltuu erityisesti ensiharvennuksiin24.9.2019
- Stihl MS 201 C-M -moottorisaha palaa valtaistuimelle – kunkun paluu21.5.2015
- Trimmerillä ruohoa niitettäessä on järkevintä valita riittävän tehokkaasti leikkaava siima – näin siiman paksuus vaikuttaa akun kestoon8.12.2020
- Polttolaitoksille haketta urakoivat erikoiskoneet pystyvät tuottamaan jopa 400–500 m³ haketta tunnissa – Albach Silvator ja Diamant -hakkurit esittelyssä1.6. Tilaajalle