Traktorin ketjujen asentaminen voi olla hankalaa – näillä muutamalla kikalla helpotat ketjujen asennusta

Hyvä apuväline ketjujen asennuksessa on koneasentajille tarkoitettu asennusrauta. Se on kevyempi ja ketterämpi kuin rautakanki ja sen kanssa mahtuu ahtaammissakin paikoissa vääntämään ketjua paikoilleen. Kuva: Tommi Hakala

OFA:n ketjuissa on käytetty usein kuvan hahloliitintä. Sen kiinnitysvaiheessa on molempien liittimen oltava 90 asteen kulmassa toisiinsa. Liitos on varma, mutta vaatii asennusvaiheessa ketjun kiristämisen hetkellisesti ylikireälle – muutoin liitokset eivät ulotu lomittain. Kuva: Tommi Hakala

Vaikka nastat ovat yleistyneet etenkin raskaampien ja tienhoidossa käytettävien traktoreiden renkaissa, erilaiset ketjut ovat edelleen useissa olosuhteissa paras ja toimivin ratkaisu. Ketjuilla saadaan jatkuva ja purevampi tartunta esimerkiksi metsässä, missä kannot ja juuret ovat liukkaita. Lisäksi sopivassa kireydessä olevat ketjut puhdistuvat nuoskalumesta jopa paremmin kuin pelkkä rengas.

Usein, ja etenkin viimeisten vuosien syksyjen vaihteluiden vuoksi ketjujen asennuksen ajankohta on helposti venynyt – eipä sulilla teillä ketjujen kanssa ole ilo klonksutella esimerkiksi metsätyömaalle. Niinpä ketjut saattavat majailla edelleen samalla paikalla ruostumassa, mihin ne keväällä pudotettiin.

Kuitenkin ketjujen asennuksen helpottamiseksi syksyllä olisi syytä hieman panostaa niiden säilytykseen. Ruosteiset ja mykkyrässä multaan jäätyneet ketjut ovat pahuksesti pahemmat asennettavat, kuin vaikka katoksessa trukkilavalla kesälomailleet. Vaikka ketjuista ruoste lähtee ensiajometreillä, jäätynyt multa ja hiekka jumiuttavat ketjulenkkejä ja sakkeleiden ruuveja, eikä asennus olekaan niin notkeaa.

Ketjujen liitoksissa ovat eri valmistajat käyttäneet monentyyppisiä liitosratkaisuja. Sakkeli tai vipumallinen kiristinlukko ovat sivuketjuissa pääratkaisut, ja toimivat sellaiset – sakkeli kestää metsäajon rasituksia paremmin ja sietää ajamista ketjut puhdistavan löysällä. Kiristinlukko taasen on nopeasti avattava ja nimensä mukaisesti sen avulla onnistuu suora ketjun kiristäminenkin. Jos se lukitaan rautalangalla tai sakkelilla, kiinnitysvarmuuskin on sakkelin veroinen.

Pintaketjujen osalta lukitusratkaisuissa ovat yleistyneet ohessa esitellyt sokkalukitteiset koukkuliittimet. Niiden etu tulee jo asennusvaiheessa, sillä ne takertuvat kiinni ketjuun jo ennen lukitsevan sokan lyöntiä. Mutta vaikkapa sakkeleihin verrattuna niillä on uskomaton kestokyky ja avattavuus, myös kuluneena. Toinen varma liitostapa ovat hahloliittimet, joita on esimerkiksi Nordic Tractionin (ent. OFA) ketjumalleissa. Niiden etuna on asennusvaiheessa helppo jatkaminen väliliittimillä, jotka voidaan ketjun asetettua ottaa ilman työkaluja pois.

Ennen kuin ketjua asennetaan renkaalle, on se oikaistava maahan ja tarkistettava. Huomaamattomasti vinoon jumiutuneet ketjulenkit hankaloittavat ketjun asennusta ja estävät sen kunnollisen kiristymisen. Kuva: Tommi Hakala

Ketjujen asennuksessa ei kannata hosua. Rauhallisesti ja maltilla asennetut ketjut asettuvat heti tasaisesti renkaan päälle ja tällöin yleensä riittää vain yksi pikainen jälkikiristys ensimmäisten kymmenien ajometrien jälkeen – asennuksen jälkeen lyhyt ajo ja vasta sitten lopullinen kiristys.

Nyrkkisääntönä kannattaa aina muistaa, että ketjujen päiden liittäminen pitää tehdä symmetrisesti, sekä ketjun kulutuspinnan, että sivuketjujen tulee olla samaan mittaan liitetyt. Näin ketju asettuu ajossa aina keskelle rengasta, eikä pyri kiertymään sivuun.

Joskus on nähty ketjuja sidotun kiinni vanteisiin, jotta ne eivät pääsisi kiertymään vinoon – näin ketjut voivat olla löysällä ja ne puhdistuvat paremmin. Mutta se ei ole suositeltavaa, vaan tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan vanteeseen tai pyöränpulttien alle asennettavia ketjunpitimiä. Ne pääsevät liikkumaan vapaasti vanteeseen nähden. On nimittäin huomioitava, että hiukankin löysällä olevan ketjun kehä on aina rengasta suurempi. Siitä seuraa se, että ketju siirtyy jatkuvasti renkaan päällä eri kohtaan. Tiukasti vanteeseen sidottuna ketju kiristyy renkaan ripojen väleihin niin kireälle, että irrotus voi vaatia kulmahiomakoneen apua.

Järeämpien metsäkoneketjujen asennuksesta ja erilaisista ketjujen asennusapuvälineistä on Koneviesti kirjoittanut numerossa 16/2013, joka on luettavissa esimerkiksi nettisivuston arkistosta.

1. Asennus aloitetaan asettamalla ketju maahan, nastat ylöspäin. Ketju oikaistaan suoraksi ja sen ketjulenkit silmäillään läpi – tässä vaiheessa on helppoa havaita, onko ketjussa toisiinsa jumiutuneita tai väärässä asennossa olevia lenkkejä. Kuva: Tommi Hakala

2. Ketju sidotaan kiinni renkaaseen tai renkaan ripojen taakse, ketjujen mukana toimitetulla narulla tai esimerkiksi pikalukkoremmillä (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala

Remmi on edullinen ja helposti kiristettävä, sekä etenkin avattava apuväline, verrattuna naruun. Kuva: Tommi Hakala

3. Ketju kiinnitetään kulutuspinnan ketjulenkeistä kiinni, ei sivuketjuista. Näin keskilinjan kiinnityspisteet asettuvat samalla kohdalle, mihin asettuu myös toinen ketjun pää (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala

Samalla ketju venyy mahdollisimman pitkäksi, jolloin liittimet ylettyvät paremmin paikoilleen. Kuva: Tommi Hakala

4. Seuraavaksi ajetaan hiljaa eteenpäin, jolloin ketju nousee renkaan päälle. Ajamisen aikana on tarkkailtava ketjun liikkeitä. Kuva: Tommi Hakala

5. Jos ketju ei nouse suorassa renkaalle, tai sivuketjut jäävät kulutuspinnan alle – on maltettava käydä asettamassa ketjua paremmin paikoilleen. Sivuketjujen asettaminen renkaan ripojen päiden taakse riittää – ketjun keskikohtaa ei levitetä. Kuva: Tommi Hakala

6. Ajamisen aikana seurataan koko ajan, miten ketju asettuu renkaalle, etenkin asettuuko se keskelle rengasta (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala

7. Ajaminen lopetetaan, kun renkaan alta tulevat esiin remmillä sidotut päät. Tällöin kaikki "löysät" jäävät liitoskohdalle. Kuva: Tommi Hakala

8. Remmiä tai narua ei avata, vaan ensin kokeillaan ulottuvatko ketjun liitoskappaleet paikoilleen jo tässä vaiheessa (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala

Jos yhden liitoksen saa kiinnitettyä, voi remmin löysätä. Kuva: Tommi Hakala

9. Remmi vedetään pois ketjusta, ohut hihna liukuu kevyesti ketjulenkeissä. Kuva: Tommi Hakala

10. Jos ketjujen sivuketjuissa on kuvan kaltaiset kiristimelliset lukitukset, remmiä voi käyttää apuna niiden vetämisessä paikoilleen. Remmistä vetämällä lukittimen koukkupää tulee helposti renkaan ja sivuketjun välistä. Kuva: Tommi Hakala

11. Kiristimellisissä sivuketjujen lukituksissa on usein reikä varmistusrautalangalle. Mutta varmistuksen voi tehdä myös sakkelilla, joka estää lukitusvivun kääntymisen. Kuva: Tommi Hakala

12. Jos sivuketjuissa on ylimäärästä pituutta, vapaana roikkuva pää on ehdottomasti sidottava kiinni – roikkuva pää voi hakata traktorin lokasuojaa tai tarttua kiinni raidetankoon, tai ohjaamon rakenteisiin (kts. seuraava kuva) Kuva: Tommi Hakala

Ylimääräistä päätä voi käyttää kuvien kaltaisesti varmistuksena – sitomalla se sakkelilla vastakkaiselle puolelle. Näin varsinaisen lukituksen hajottua tai avauduttua muulla tavoin, sivuketjun pää estää koko ketjun putoamisen päältä. Kuva: Tommi Hakala

Näin asetat ketjut näppärästi paikoilleen. Katso kuvalliset ohjeet kuvakarusellista!

Lue myös, miten saat metsäkoneiden ketjut paikalleen Metsäkoneketjujen asennusapuvälineet – vähemmän mustia kynsiä KV 16/2013!