Metsä
Valmet 832

Valmet vastasi vuonna 1985 kuormatraktoreiden keveyskilpailuun Valmet 832 -kuormatraktorilla

1980-luvun puoliväliin mennessä olivat suuremmat pohjoismaiset metsäkonevalmistajat esitelleet 10 tonnin kokoluokan kuormatraktorimallinsa. Viimeisenä mukaan tuli Valmet, jonka 1985 esitelty 832 oli täysin aiemmista Valmeteista poikkeava uutuus.
Tommi Hakala
Volvo BM Valmet 832 -kuormatraktori tuli markkinoille vuonna 1985.

Suomessa elettiin 1970-luvulla aikaa, jolloin keskijäreät ja kapearenkaiset kuormatraktorimallit olivat ”yleiskoneita”. Kevyt teknologia tarkoitti silloin maataloustraktoripohjaisia yhdistelmiä, joilla usein osa-aikaurakoivat yrittäjät ajoivat talvisin metsureiden ajouran varteen hakkaamia puita. Käytännössä varsinaisista metsäkoneista vain Lokomo 909 ja nelipyöräinen Volvo 462 olivat luettavissa kevyisiin, harvennushakkuille suunnattuihin malleihin. Valmetin 870 oli uudistunut hieman painavammaksi 872K-malliksi ja siirtynyt siten keskiraskaampien mallien osastolle.

Maastovauriot muuttivat kehityksen suunnan

Maaperävauriokeskustelu, ja siinä yhtenä osana ollut huoli puiden juuristojen vaurioitumisesta kesäajan harvennushakkuilla, levisi Ruotsista Suomeen. Sen seuraus oli mullistava. Etenkin Metsähallituksen kehittämisjaosto alkoi tutkia koneiden pintapaineiden vaikutusta maastovaurioihin. Tutkimusten tuloksena määriteltiin kymppitonnikokoluokka: omapaino ja kantavuus 10 tonnia ja nosturin ulottuma 10 metriä, 6-pyöräisyys ja rengasleveys 60 senttiä. Tosin useimmiten tämä 10 tonnin paino oli ”hieman kuvitteellinen” ja saavutettiin ilmoittamalla minimivarusteisen koneen paino.

Valmetilla rajaviivaongelma

Lokomon vastaus markkinoiden tarpeeseen oli jo valmiina, sillä vanhahtavasta 909-mallista onnistuttiin hyppäämään suoraan uusiin haasteisiin, uudella 909 turbo -mallilla. Myös Ponsse oli jo päättänyt siirtyä 4-pyöräisestä S20-kuormatraktorista mullistavaan, alumiinieturunkoiseen ja 6-pyöräiseen S15-malliin. Nämä suomalaiset olivat Ösa 250:n kanssa kova kolmikko, joka oli vastaus markkinoiden kysyntään. Nämä koneet valtasivat lähes välittömästi markkinat ja muodostivat suomalaisen ”yleiskokoluokan” – jolla voitiin ajaa niin ensiharvennukset, kuin uudistushakkuutkin.

Valmet oli samaan aikaan uudistanut oman 872K-mallinsa keinuetuakseliseen malliin 862K. Sen kohdalla Valmet oli kuitenkin hieman hankalassa välikädessä. Periaatteessa 862K oli lähes sopiva kymppitonniluokan vaatimuksiin. Mutta sen vanhaan Valmetin muotoilukieleen perustuneet telit ja painavahko runkoratkaisu rajasivat painon vuoksi koneen ulos kysytyimmästä kokoluokasta – ja sama tilanne oli vaikeuttanut myyntiä Ruotsissa. Eikä ”Volvo-yhteistyönkään” pohjalta ollut mallistoon saatu kevyempää mallia. Ruotsin markkinoiden paineet kevyemmän, edullisemman kuormatraktorimallin saamiseksi yltyivät.

Vastaus oli mullistus

Valmetin Tampereen metsäkonetehtaalla oli jo aloitettu uuden konemallin kehitystyö, jo Ruotsinkin kaikujen vuoksi. Synnytystyön tuloksena putkahti 1985 markkinoille uusi Volvo BM Valmet 832. Samalla lähes kaikki aikaisemmin kehitetyt komponentit jätettiin sivuun.

Tämän jutun koneyksilö löytyi lähes alkuperäiskuntoisena vesantolaiselta Janne Korhoselta, kommentit ovat vuodet 86–88 alkupään Valmet 832:lla ajaneen Aki Leponiemen.

Ainoana menneisyyden muistona 832:ssa oli vielä etuakselistossa maataloustraktorityyppiset portaalipyörästöt – aivan kuten ensimmäisessä Valmetin metsäkoneessa, 363 Terrassa. Toisessa protokoneista tosin yritettiin lisäksi ”halpuuttaa” ruotsalaisten pyynnöstä konetta 05-sarjan Valmet -maataloustraktorin ohjaamorungolla ja 12 V sähköjärjestelmällä, mutta lopullisessa tuotantoversiossa ne jäivät pois.

832 oli täydellinen vastaus Suomen metsäalan tarpeisiin, tosin Ruotsissa sen harmina oli edelleen 8-pyöräisen version puuttuminen. Jotain 832 mullistuksesta Valmetille kertoo kuitenkin se, että jo ensimmäisenä valmistusvuotena 1985 sitä tehtiin peräti 85 kappaletta, joista 45 myytiin Suomeen.

Omapainoltaan 832 osui hyvin kymppitonnikoneiden luokkaan, vaikkakin kantavuudessa ja kuormakoossa se antoi hieman tasoitusta. Se johtui siitä, että kevyet uutuudet, napavälitteiset ja ketjuvetoiset telit, rajoittivat kantavuuden 8 tonniin – kilpailijoiden ilmoittamaa 10 tonnia vastaan. Mutta ajankohtaan, jolloin vielä lähes kaikki harvennushakkuut tehtiin metsurityönä, 832 istui hyvin. ”Kolmosta sillä ajettiin paljon, massakasat oli sillo melkoisia metsureiden jäljiltä”, vahvisti Leponiemi.

Maastokelpoisuus kohdallaan

Jo aiemmin Valmetit olivat tunnettuja hyvästä maastokelpoisuudestaan. 872K ja 862K:ssa oli lyhyt ja korkea keula, mikä paransi kulkukykyä lumessa ja ojien ylityksissä. Keskinivel oli niissä sijoitettu lähes keskelle konetta, jotta ketteryys olisi hyvä – ilman käännöksissä tapahtuvaa vakauden heikkenemistä. Samat ominaisuudet toteutettiin myös 832:n eturunkoon, lisänä oli 872K:n reilu maavara. ”Etutasauspyörästön pitävyys oli heikko, koska siinä oli ylikuormituksen estävät kitkalevyt”, Leponiemi pohdiskeli.

Mutta takarungon osalta 832 avasi täysin uuden maailman. Kevyt, ketjuvetoinen teli tasauspyörästoineen oli moderni oma komponenttinsa. Se mahdollisti takarungon toteuttamisen yksinkertaisena ja kevyenä. Keveyden aikaansaamiseksi takarunkoon oli kiinteästi integroitu nosturin jalustapukki. Kuormatilan pankoissa käytettiin taivutettua kevyttä putkirakennetta, joka oli kustannustehokas valmistaa ja sopivasti joustava. Keveyttä toi myös kuormaimella ”kahvasta siirrettävä”, eli ilman lisähydrauliikkaa liikkuva etusermi-pankkoyhdistelmä.

Koska 832 oli kapea ja korkeahko, jatkettiin sen rakenteessa Valmetin aina käyttämää rajoitettua vaakanivelen kallistuskulmaa. Se mahdollistaa, että tyhjällä koneella kevyt takavaunu ei kaadu erikseen – eikä kuormattuna kaadu erikseen kevyempi etupää. ”Onhan se kapea, etenkin verrattuna nykyisiin kolmemetrisiin koneisiin”, naurahti nykyisin motokuskina työskentelevä Leponiemi.

Maastokelpoisuudessa 832 ja sen kilpailija Lokomo 909T kärsivät samasta ongelmakohdasta, joka oli painonjakauma kuormattuna pitkällä puutavaralla. Etenkin 832 kohdalla etuvaunu alkoi yleistyneellä pitkällä kuitupuullakin jo keventyä, sillä kuormatila on lyhyt. Metsätehon tekemässä mittauksissa todettiinkin, että 4,9 metrin keskipituuden puutavaralla etuakselipaino väheni 300 kiloa. ”Lyhyydestä oli se huono puoli, että nosturia ei saanut taitettua nykykoneiden tavoin kuormatilaan, vaan koura oli puristettava takapankon viereiseen kahvaan. Ajon rynkytys murti puomin pään rikki jatkuvasti”, Leponiemi harmitteli.

Aina varma Valmet pellin alla

Voimansiirron osalta Valmetilla oli jo 862K-mallissaan käytössä Valmet 411DS-turbomoottori ja Clark 18000 -sarjan momentinmuunninvaihteisto. 832:n sai saman voimalinjan, jossa oli sähköisesti ohjattu vaihteisto. Aivan samoja vetotehoja ei Clarkista 832:n kohdalla otettu, kuin samaa vaihteistoa käyttäneissä kilpailijoissa – etuakseliston ja telin rakenteita haluttiin säästää. Tästä syystä 832 tunnettiin hieman heikkovetoisena (11 t), verrattuna härkämäisiin Lokomo 909 turboon ja Ponsse S15:een (molemmissa 14 t vetoteho). ”Teloja me käytettiin vain vaikeimmilla soilla, kun poljettiin jälkiä jäätymään. Muuten ajettiin pelkillä ketjuilla – ei oikein onnistu nykykoneilla".

Moottorin suhteen 411DS oli tunnettu hyvästä käynnistyvyydestään ja kestävyydestään. 832:n tullessa markkinoille tapahtui kuitenkin moottoritehtaalla lapsus, jonka kaikuja vieläkin lentelee ilmassa. Ensimmäisten mallivuosien 832-moottoreissa (kuten myös ajan Valmet-maataloustraktoreissa) ilmeni paha ongelma moottorin tiivisteissä – väärää materiaalia olleet sylinteriputkien alaosan tiivisterenkaat kovettuivat moottoriöljystä ja päästivät jäähdytysnestettä öljyn sekaan. Ongelma tuli esiin vasta kun ensimmäiset moottorit hajosivat, jolloin markkinoille oli jo ehditty toimittaa suuri määrä moottoreita. Tästä seurasi se, että käytännössä kaikki tuon ajan moottorit jouduttiin uudistamaan takuuna. "Meille sitä remonttia kuitenkaa ei tehty", muisteli Leponiemi.

Kuljettajalle täysmuutos mukavuudessa

Kaikista teknisistä mullistuksista huolimatta suurin muutos näkyi ja tuntui kuljettajalle. Ja se oli 832:n uusi ohjaamomalli – ”Ikäkautensa koneeksi se oli huippuohjaamo”. Aikaisemmat Valmetin ohjaamoversiot periytyivät muotoilultaan etäisesti edelleen kattokuormaimella varustetuista ”etukenoisista” ohjaamomalleista.

Nyt ohjaamon pilarit olivat huomattavasti kapeammat ja näkyvyys ohjaamosta oli selvästi parempi. Saman ohjaamon käyttö aloitettiin myös uudistetussa 862-mallissa. Ohjaamon sisäseinät olivat perinteiseen tyyliin verhoiltu hyvin ääntä imevällä materiaalilla – vihdoin tuli konemalli, jolla ajaessa ei todellisuudessa tarvittu kuulosuojaimia.

Kuljettajan hallintalaitteissa oli tehty pieni, mutta mullistava uudistus. Sen lisäksi, että nosturiohjausjärjestelmä oli kilpailijoiden tapaan kevytkäyttöinen ja sähköisillä penkkiin kiinnitetyillä ”pääkallomallin” EHC35-vivuilla – oli suunnittelussa vähennetty kuljettajan käsien liikuttamisen tarvetta. Se toteutettiin sähköisellä minikokoisella suunnanvaihtovivulla, joka oli sijoitettu aivan oikeanpuolen nosturivivun viereen. Sen käyttö onnistuu pikkusormen hipaisulla, ilman kättä tarvitsee irrottaa nosturivivusta. Ja kun ajosuunta valitaan, muuttuu nosturin kourankääntäjän toiminto käyttämään runko-ohjausta. Näillä ratkaisuilla 832:n hallittavuus oli ahtailla harvennushakkuillakin nopeaa ja helppoa.

AIkakaudelle tyypillisesti huollettavuus parani ensimmäisten vuosimallien jälkeen: ”Meidän koneeseen asennettiin jälkiasennuksena kippaava ohjaamo, jota ei vakiovarusteena ollut ensimmäisissä koneissa”, toteaa Leponiemi. ”Ilmastointilaite oli koneen epävarmin osa, usein se oli epävireessä”, kertaa Leponiempi hikisiä kesäsavotoita.

Valmistusaika jäi lyhyeksi

Valmet 832 kohdalla mallin valmistusaika jäi varsin lyhyeksi, vain kolmeksi vuodeksi. Sillä jo 1988 esiteltiin kehitysversio 836, joka tosiasiassa oli vain takarungon osalta edeltäjänsä kaltainen. Samalla kantavuus nousi kilpailukykyiseksi 10 tonniksi ja nykyaikaiset 70 senttiset renkaat tulivat lähes vakiovarusteeksi. ”Kaksi vuotta ajettiin 832:lla metsurihakkuita, sitten se vaihtui 5 000 tuntia ajettuna uuteen 836-malliin”, muistelee Leponiemi.

Eturungolla vain moottori ja matalahko vetoteho olivat mallimuutoksessa säilyneet ennallaan, tärkein ero oli etuakselin muuttuminen suoraksi akselimalliksi – samalla katosi viimeinen etäyhteys Valmetin maataloustraktoreihin. Uudessa, muovilla sisustetussa ohjaamossa avaruutta lisättiin ja ikkunat ulottuivat alemmas. 836:n ohjaamomallin perusta oli käytössä Valmeteissa aina vuoteen 1998 asti.

Ja jotta etenkin ruotsalaisten huutava tarve pienestä kuorma- traktorista vihdoin täyttyi, Uumajan tehtaalla suunniteltiin 836:tta vielä kevyempi, 8-pyöräinen Valmet 828. Myöhemmin 836 sai vihdoin 8-pyöräisen rinnakkaismallin, keskiraskaan 838:n. Vähitellen hyväksyttiin se tosiasia, että 10 tonnin omapaino oli liian pieni yleiskoneelle – vasta 13–14 tonnin koneen rakenteet kestivät myös uudistusaloilla käytettäessä.

Valmetille – tai oikeammin silloiselle Volvo BM Valmetille – 832 oli varsin merkittävä suunnanmuuttaja, jonka vaikutus on jäänyt hieman pimentoon. Sen mullistuksen perintö jatkui uudistuvassa Valmetin mallistossa pitkään 1990-luvulle asti. Volvo BM Valmet 832 myös todisti, että totaalinen uudistus voi olla yritykselle merkittävä jatkuvuuden tae. Varsinkin, kun samaan aikaan koko pohjoismainen metsäkonevalmistus paini valtavissa muutoksen ja ylituotannon paineissa. ”Toimintavarma ja ketterä kone se oli, ei siitä ole mitään pahaa sanottavaa. Miellyttävä kone kertakaikkiaan sen ajan hakkuille”, toteaa Leponiemi lopuksi.

Kommentti

Pohjoismaisen tavaralajimenetelmän suurin mullistus koettiin 1980-luvun alkupuoliskolla. Silloin Ruotsista alkanut metsäkoneiden maastovaurioiden vähentäminen loi uusia kevyitä konemalleja. Ösa 250, Mini Brunett 578F, Rottne Blondin 750 FD ja Skotten 747 olivat saatavilla leveillä ja pyöreämuotoisilla matalaprofiilirenkailla. Ne olivat myös kohtuullisen kevyitä, n. 10 tonnin omapainoisia. Silti samaan aikaan Ruotsissa käytettiin edelleen harvennushakkuillakin järeimpiä kuormatraktorimalleja, koska ne olivat tehokkaampia.

kuvat: Tommi Hakala ja Aki Leponiemi

Lue lisää