Metsä

Onko metsävarusteltu maataloustraktori varteenotettava kilpailija metsäkoneelle? – Nykyisin traktoreissa tarjolla erilaisia ratkaisuja metsään sekä maatilakäyttöön

Uusimpien traktoreiden hydrauliikan ja voimansiirron kehitys ja suurentuneet tehot ovat mahdollistaneet integroitujen voimansiirtoratkaisujen käyttämisen metsäperävaunuissa ja tehokkaampien nostureiden käytön. Olisiko maataloustraktoreille taas käyttöä metsätöissä?
Tommi Hakala
Usein taitetaan peistä siitä, tulisiko metsävarusteltuja maataloustraktoreita käyttää enemmän metsätöissä. Koneviesti selvitti, miten nykyaikaisella tekniikalla varustettu maataloustraktori soveltuisi puutavaran lähikuljetukseen.

Metsätöiden koneellistumisen vaiheissa maataloustraktorilla on ollut merkittävä osuus. Varsinaiset metsäkoneet alkoivat yleistyä hyvin nopeasti 1960-luvun lopulla, suurelta osin parempien maasto-ominaisuuksien myötä.

Välivaiheessa metsiin tulivat puolitelavarusteiset maataloustraktorit, sen jälkeen niistä kehitetyt kokotelakoneet (kuten Ford Teg ja Valmet Jehu). Kun etuakseli hylättiin tarpeettomana ja siirryttiin runko-ohjaukseen, syntyivät kuormaa kantavat metsäkoneet.

Vähitellen metsäkoneet eriytyivät täysin maataloustraktoreista, kun metsäkoneiden voimansiirrossa siirryttiin käyttämään maanrakennuskoneiden tavoin momentinmuunninvaihteistoja.

2000-luvulla meno muuttui

Vielä 1990-luvulla oli metsäkäyttö maataloustraktoreiden rakenteissa ja varustelussa vielä vahvasti mukana. Erilaiset tehdas- ja jälkiasenteiset metsäohjaamot tulivat yleisesti tarjolle lisäten varsinkin Valtran myyntiä koti- ja vientimarkkinoilla.

Kun maatalouden rakennemuutos alkoi vaikuttaa, traktoreiden koko suureni ja samalla niiden maastokelpoisuus heikkeni, mikä vähensi myös traktoreiden käyttö metsätöissä. Runkosovitteisten nosturimallien käyttökelpoisuus maatiloilla kuitenkin on ylläpitänyt kaksoisajolaitteilla varustettujen keskikokoisten mallien tarjontaa. Metsäkäyttöön vaaditaan kuitenkin ohjaamon lisäksi pohjan suojapanssarointi, sekä suurempien akselipainojen vuoksi myös metsäkäyttöön suunnitellut renkaat – joiden ominaisuudet poikkeavat täysin nykyaikaisista maatalousrenkaita.

Ja tilanne viime vuosina kehitys traktorien osalta on vain vahvistunut: keskikoko on kivunnut jo järeään luokkaan – lähes 200 hevosvoimaisiin malleihin, jotka soveltuvat lähes pelkästään maatalouskäyttöön. Keskikokoisia etukuormaimella varustettuja traktoreita käytetään paljon karjatiloilla päivittäisissä töissä, joista niitä on hankala irrottaa metsätöihin.

Euroopassa erilainen käyttötapa

Maataloustraktoripohjaisia metsäyhdistelmiä käytetään ja rakennetaan paljon Keski-Euroopassa, mitä usein pidetään mallina Suomenkin oloihin.

Keski-Euroopassa maataloustraktoreiden varustelu on kuitenkin erittäin rajua, käytännössä panssarointiin verrattavaa. Usein ohjaamo on siirretty edemmäs ja nosturi on asennettu suoraan taka-akselin yläpuolelle – tällä ratkaisulla tasapainotetaan vetotraktoria. Tällaisissa traktoreissa on yleensä myös järeä vinssi, sillä puuta korjataan yhä kokorunkomenetelmällä, varsinkin vuoristoseudulla.

Metsäkäyttöön varustellun/rakennetun maataloustraktorin käyttö on siis kokopäiväistä urakointityötä, ei maatilatalouden sivutoimintaa – mitä taas Suomessa painotetaan maataloustraktoreiden metsäkäytön lisäämisen perusteena. Euroopassa syy käyttää maataloustraktoreita selittyy usein sillä, että metsäyhdistelmällä pitää pystyä ajamaan paljon teitä pitkin, sillä metsäkuljetus saattaa kytkeytyä jatkettuna lähikuljetuksena läheiselle sahalle asti. Työmaat ovat usein pieniä ja järeiden metsäkoneiden siirtäminen hankalaa – mikä puoltaa traktorin käyttöä.

Maatilakäytössä olevat Eurooppalaisyhdistelmät on useimmiten varusteltu vain jatkettuun lähikuljetukseen, mikä tarkoittaa nosturin käyttöä aisan päällä olevalta seisontatasolta tai nosturiin liitetyltä penkiltä. Puut juonnetaan tällöin vinssaamalla tien varrelle kuormattavaksi. Ratkaisu sopii myös yhteiskäyttöön, koska traktorissa ei vaadita mitään erikoisvarustelua.

Metsäkoneissa pintapaineiden hallinta helpompaa

Varsinaisten metsäkoneiden osalta vaatimus maastokelpoisuudesta on johtanut 8-pyöräisten koneiden voittokulkuun. Siinä mielessä metsäkoneet ja traktoripohjaiset yhdistelmät ovat vertailukelpoisia, että rengasleveys on molemmilla sama – 600–700 mm. Maataloustraktorin etuna on halkaisijaltaan ja kantopinnaltaan huomattavasti suurempi takarengas. Varustamalla metsäkoneen etupää teloilla saadaan kuitenkin alennettua pintapainetta.

Koneviestin kokeilussa käytetyn yhdistelmän runkosovitteisella nosturilla varustetun vetotraktorin taka-akselipainoksi punnittiin 6 600 kiloa (sis. perävaunun aisapainon), etuakselille kohdistui painoa 3 000 kiloa – tämän lisäksi ohjautumisen parantamiseksi etuakselille tarvittaisiin vähintään 700 kiloa lisäpainoja. Näin pelkän yhteenlasketuiksi vetotraktorin akselipainoiksi muodostuisi yli 10 000 kiloa. Mikä vastaa keskiraskaan metsäkoneen etutelille muodostuvaa painoa. Lisäksi telavarustelulla ei traktorin osalta voi vähentää pintapaineita metsäkoneiden tavoin. Lyhyissä kuormausajon siirtymissä on nosturia joko roikotettava ilmassa, tai se on asetettava uivassa asennossa kiinni kuormaan, mikä taas lisää nappisulkeisia joka siirrolla.

Tilanne muuttuu merkittävästi, kun verrataan metsätraktoria maataloustraktorin ja perävaunun yhdistelmään, jossa kuormain on sijoitettu vaunun aisalle. Tällöin veto- traktorin painojakauma tasoittuu selvästi, koska vetotraktorista jäävät pois runkosoviteosat ja nosturi siirtyy yhdistelmässä pari metriä taemmas. Samalla myös vetotraktorin keulapainotuksen tarve poistuu. Näin yhdistelmästä poistuu ”kuollutta massaa” n. 1 500–2 000 kiloa. Perävaunuun sijoitetun nosturin painoa lisäävät hieman tukijalkavarusteet, joten hyöty on reilu 1 000 kiloa. Tässä yhdistelmässä voidaan vetotraktorissa myös käyttää joustavampia ja kantavampia rengasmalleja, koska taka-akselille ei kohdistu sivusuuntaista nosturin aiheuttamaa rasitusta, eikä joustavammista renkaista johtuva traktorin keinuminen haittaa kuormaustyötä. Nosturin aiheuttamaa perävaunun renkaille kohdistuvaa kantavuuden lisätarvetta voidaan kompensoida leveämmillä renkailla tai teloilla.

Metsään ja maatilakäyttöön erilaiset ratkaisut

Maataloustraktoreiden tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet etenkin hydrauliikan osalta niin paljon, että perävaunujen vedon ja järeänkään nosturin käyttö ei välttämättä vaadi erillistä hydrauliikkaa. Samaten saadaan Can-väyläohjattuna napamoottoriveto helposti toteutettua, eikä tarvita mekaanisen vedon tapaan traktorin ajovoimanottoa.

Mutta tekeekö tämäkään vielä maataloustraktorista varteenotettavaa kilpailijaa metsäkoneille? Aikaisemmin maataloustraktoripohjaisen yhdistelmän etuna oli edullisempi hankintakustannus sekä pienemmät polttoainekulut. Varustelun suhteen hintaero on pienentynyt samaa tahtia kun maataloustraktorit ovat monimutkaistumisen myötä kallistuneet, ja kun halutaan käyttää metsäkonekokoluokan nostureita sekä ohjausjärjestelmiä.

Pienemmän keskikokoluokan kuormatraktoreihin verrattuna hintaero suhteutettuna työtehoon jää pieneksi, maastokelpoisuus on kuitenkin edelleen metsäkoneen etu vaikeissa maastoissa. Jos traktoreiden osalta valmistettaisiin puhtaasti metsäkäyttöön räätälöityjä versioita ilman maatalouskäytön vaatimia rakenteita ja järjestelmiä, toisi se hintaetua traktoriyhdistelmälle – mutta samalla tietysti menetetään maatalouskäytössä tarvittavia ominaisuuksia.

Monipuolisuudella etua

Maataloustraktorista toteutetun metsäyhdistelmän etuna on monipuolisuus. Traktori on jopa päivittäin irrotettavissa muuhun käyttöön, kun nosturi on vaunun aisalla ja kuormain on sähköohjattu. Runkosovitteinen nosturi käy moneen työhön maatalouskäytössäkin, mutta traktorin maasto-ominaisuudet jonkin verran heikentyvät.

Runkosovitteisella nosturilla varustettuna maataloustraktori soveltuukin monipuolisempaan käyttöön kuin metsäkone – mikä onkin muodostunut metsävarusteltujen maataloustraktoreiden merkittäväksi myyntivaltiksi. Taajama-alueiden metsänhoidossa ne ovat jo syrjäyttämässä metsäkoneet. Samalla vetokoneella voidaan kuljettaa energiapuuta, ja toisentyyppisellä perävaunulla varustettuna voidaan tehdä myös erilaisia puistoalueiden siirtotöitä.

Yksi mielenkiintoinen järeiden maataloustraktoreiden hyödyntämiskohta voisi olla osittainen paluu menneisyyteen, eli 1960–70-lukujen jatketun lähikuljetuksen nykyaikaistettu versio. Heikkokuntoisilta metsäteiltä tai puhtaasti talvikäyttöön tarkoitetuilta teiltä nykyaikainen, nopea traktori voisi toimia kuljetuksen tehostajana – eikä uusimmilla ”jättirekoilla” olisi tarve käydä jokaisella varastopaikalla. Tässä käytössä nosturilla varustettu, napamoottorivetoinen ja jarrullinen perävaunu toisi pienemmätkin puuerät kelirikkokelpoisten teiden varsille – ja traktoriksi soveltuisi se sama traktori, jolla vedetään järeää noukinvaunua kesäisin.

Lue lisää