Metsä

Renkaiden nestetäyttö - Vakauttavaa painotusta

Renkaiden nestetäyttöä käytetään työkoneiden vakauttamiseen. Nestetäytön etuna on lisäpainon optimaalinen sijainti aivan maanpinnan lähellä ja koneen ulkolaidoilla.
Renkaiden nestetäyttö on yleistä etenkin metsäkoneissa, kun käytetään pitkiä nostopuomeja. Nestetäyttö tuo vakavuuden kannalta lisäpainoa juuri oikeaan paikkaan.

Sekä metsäkoneissa että esimerkiksi etukuormaajalla varustettujen maataloustraktoreiden vakauttamisessa renkaiden nestetäyttö on hyvä tapa saada sijoitettua lisäpainoa juuri oikeaan paikkaan. Suomen olosuhteissa on nestetäytössä käytettävä jäätymisriskin takia suolaliosta. Kalsiumkloridi (maantiesuola) on helposti veteen liukenevaa. Sekoitussuhteella 1:2 pakkasenkestävyys paranee -30 asteeseen asti ja nesteen ominaispainoksi tulee 1,24 kg/l.

Esimerkkinä nestetäytön hyödyistä on 710/45-26.5-renkainen harvesteri. Sen nosturin alla oleviin 4 pyörään mahtuu 1 500 litraa nestettä, kun käytetään suurinta mahdollista 75 %:n täyttöastetta. Lisäpainoa kertyy 1 860 kg. Se on merkittävä lisäpainotus, esimerkiksi 18 tonnin painoisessa keskiraskaassa harvesterissa renkaiden lisäpaino käytännössä mahdollistaa täydellä puomiston ulottumalla työskentelyn.

Esivalmistelut tärkeät

Äkkiseltään nestetäyttö kuulostaa helpolta operaatiolta, mutta aivan yksinkertaista se ei ole. Nesteen saaminen pienen venttiilikaran kautta vetelän sisärenkaan sisälle vaatii omat kikkansa.

Koska täyttö tapahtuu tyhjään renkaaseen, on renkaalta saatava kuormitus pois, esimerkiksi tunkin avulla. Ennen tätä on telikoneen kyseessä ollessa rengas ajettava sellaiseen asentoon, että venttiilikara on mahdollisimman ylhäällä.

Nesteytyksessä tarkkana

Itse nestetäyttö aloitetaan renkaan tyhjentämisellä. Tämän jälkeen irrotetaan venttiilin sovitekappale sisärenkaan karasta. Tyhjennyksen aikana on seurattava, vetäytyykö rengas pois vanteelta. Etenkin kyljellään säilytetyt, uudet renkaat vetäytyvät helposti pois vanteen reunalta. Tällöin voi vanteen liikahtaessa venttiilinkara sisäkumissa vaurioitua. Yksi kikka estää renkaan vetäytymistä on renkaan keskikohdan puristaminen kuormansidontaketjulla tai -liinalla.

Sisärenkaan karaan ruuvataan täytösventtiili, jossa on kaksi sisäkkäistä kanavaa. Niistä sisempää pitki neste pääsee renkaaseen, ulomman kautta poistuu nesteen syrjäyttämä ilma. Jutun venttiilissä on sisemmässä kanavassa jatkeena ohut kumiletku. Sen avulla voi myös tarvittaessa imeä nesteen pois renkaan sisältä.

Neste siirretään renkaaseen pumpulla (esim. venekäyttöön tarkoitettu pilssipumppu käy), tai lappoamalla. Koska sekä neste että ilma joutuvat poistumaan pienten kanavien kautta, ei tehtävä ole hätähousun hommaa.

Paineistuksessa varmistettavaa

Kun haluttu määrä nestettä on valutettu renkaan sisään, on paineistuksen vuoro. Tässä työvaiheessa piilee eräs sudenkuoppa: koska sisärengas on nestetäytön alussa paineeton, on sisä- ja ulkorenkaan väliin saattanut päästä ilmaa. Kun nestetäytön jälkeen sisärenkaaseen lisätään ilmaa, täytyy välitilassa olevan ilman päästä poistumaan. Ainoa mahdollinen reitti on käytännössä venttiilikaran juuren kautta. Jos venttilikara on kierretty tiukasti vanteeseen kiinni, voi ilman poistuminen olla hidasta. Projektimme nestetäytön osalta kesti lähes vuorokauden ennen kuin ilma oli täydellisesti poistunut välitilasta. Samalla kun ylimääräinen ilma poistuu, laskee myös sisärenkaan paine. Muutos on yllättävän suuri, sillä renkaassa on käytössä vain 25 % alkuperäisestä ilmatilasta. Projektikoneessa rengas esitäytettiin 1,2 bar paineeseen, seuraavana päivänä paine oli laskenut arvoon 0,8 bar. Vasta tämän jälkeen rengas täytettiin metsäkäytön renkaan 4 bar paineeseen. Jos paine olisi kerrasta nostettu tuohon arvoon, eikä piiloilmaa olisi saatu pois, olisi rengas ollut parin päivän päästä liian matalapaineinen ja sen vaurioituminen erittäin todennäköistä.

Veden ja kalsiumkloridin seos on erittäin ruostuttavaa, mikä on syytä pitää mielessä.

Teksti ja kuvat: Tommi Hakala

tekninen avustus: Euromaster Parkano, Ari Hanhisuo

Lue lisää