Metsä

Hypro 300 -traktoriprosessori on hankintahakkaajan apulainen - metsurityötä keventävät koneet poistavat hakkuusta raskaimmat työvaiheet

Ruotsalainen Hypro on erikoistunut jo pitkään traktoreihin asennettavien prosessoreiden valmistukseen. Jo useampia satoja yksilöitä on käytössä ympäri Eurooppaa. Suomeen koneita on toimitettu parisen vuotta ja jo 30 konetta on saanut kodin lahden tältä puolelta. Koneviesti kokeili, millainen on metsänomistajan apuri.
Hypro 300 on traktorin nostolaitteisiin asennettava karsinta- ja katkontalaite. Vinssisyötön ansiosta sen avulla on mahdollista käyttää suuriakin, jopa 80 metrin, uravälejä. Koneviesti kokeili Hyproa suoharvennuksella.

Hypron kaltaisia vinssillä varustettuja traktoriprosessoreita tuli markkinoille 80-luvulla useamman merkin voimin. Niiden ideana on olla metsurityötä keventäviä koneita, sillä ne poistavat raskaimmat työvaiheet hakkuusta. Vain käsityönä tehtävä kaato jää manuaaliseksi työvaiheeksi. Lisäksi vinssaukseen perustuvina ne mahdollistavat suurienkin ajouravälien käytön. Sen seurauksena ensiharvennuksen jälkeen ajourien pinta-ala hehtaarilla on vähäisempi. Koneviestin kokeilutyömaallakin hakkuu tehtiin käyttäen suuria ajouravälejä, kaukaisimmat rungot vinssattiin maksimista – 30 metrin ulottuman päästä.

Ensiasennuksen jälkeen nopea käyttöönotto

Hypron kaikki mallit ovat omalla hydrauliikalla varustettuja. Näin niiden kiinnitys ja käyttö erilaisilla traktoreilla on varsin mutkatonta. Kolmipistenostolaiteeseen kiinnittämisen lisäksi pitää kytkeä vain 540-kierrosnopeuden ulosottoakselille vaihteistollinen pumppupaketti ja tehdä sille pyörimisenestorauta. Pyörimisenestorauta on tehtävä traktorikohtaisesti, sillä se on kiinnitettävä työntövarren korvakkeeseen tai muuhun tukevaan kohtaan.

Ainevahvuuksissa ei kannata pihistellä, sillä käytössä tulevat terävät paineiskut rikkovat liian heppoisen tuen. Kokeilussa Hyproa käytettiin 505 Valmetilla, jonka ulosottoakseliin jouduttiin asentamaan jatkoholkki. Holkin välysten ansiosta pumppupaketti värisi sen verran, että 4 millinen rauta murtui poikki. Tässä sovitustyössä ei kannata nuukailla, vaan on tehtävä kerrasta riittävän vahva tuki.

Vasemmalta sisään, oikealta ulos

Hypro 300 on valmistajansa pienin ja yksinkertaistetuin malli. Se ja malliston keskimmäinen malli 450 on suunniteltu yhdeltä puolelta vinssaukseen. Kaadetut puut vedetään vasemmalta koneen päälle ja katkotut pölkyt putoavat oikealle. Järeimmässä 750-mallisssa käsittelysuuntaa voidaan vaihtaa.

Painonsa puolesta kokeilussa kaikkine varusteineen 870-kiloiseksi punnittu 300-malli sopii keskikokoisiin takavetotraktoreihinkin, pienemmillä traktoreilla etupää vaatii lisäpainotusta. Kokeilun alle 4 tonnin painoisen nelivedonkin etupää oli selkeästi keventynyt.

300-mallissa prosessointiosaa ei saa siirrettyä hydraulisesti sivusuunnassa, mikä onnistuu 450:ssä. Sen vuoksi 300:n asemointi ennen työskentelyä on tehtävä tarkemmin, jotta katkotut pölkyt jäävät ajouran ulkopuolelle. Myös puun syöttökulma ajouraan nähden on rajoitetumpi, vain 45 astetta, kun 450 sallii puiden syöttämisen 120 asteen kulmassa. Lisää pelivaraa antaa traktorin asennon muuttaminen, mutta sen myötä ongelmaksi tulee pölkkyjen putoaminen ajouralle.

Ei liikaa automatiikkaa

Hypron käytössä on jätetty käyttäjälle sopivasti tekemistä, mikä yllättäen jopa notkistaa työskentelyä. Kaikkia toimintoja ohjataan omilla mekaanisilla vivuilla ohjatuilla venttiililohkoilla, vinssin käyttöön on myös radio-ohjaus. Kokeilussa mekaaninen vinssin käyttövipu irrotettiin tarpeettomana ja vinssiä käytettiin vain radio-ohjaimella. Syy oli satunaiset vahinko-osumat vinssin vipuun, jolloin vinssi tempaisi vaijeria – näin oli ilmeisesti tapahtunut muillekin koeajokoneen käyttäjille, sillä vinssivaijerin ripustuskoukku oli irtoamaisillaan kiinnikkeistään.

Jotta karsimaterät ja syöttörullat säilyttävät otteensa rungon ohentuessa latvaa kohden, niiden puristuspuolen painelinjoissa on paineakut. Paineakut riittävät karkeiden syöttörullien puristuspaineen säätöön. Karsimaterille oli ajoittain lisättävä sykäyksittäin puristuspainetta kuusien karsiintumisen varmistamiseksi, jotta latvan pienemmät oksat karsiutuivat. Karsimaterien kaksisuuntainen teroitus mahdollistaa karsinnan myös peruuttamalla. Se olikin tarpeen koivujen karsinnassa rungonmyötäisten oksantynkien poistamiseksi.

Käyttäjä hallitsee täysin yksittäisiä toimintoja, mistä on apua monissa tilanteissa. Karsinnassa voi syöttää oksattomia tyviosia läpi karsimaterät auki, tiukemmissa oksaryhmissä voi syöttörullien puristusvoimaa helposti lisätä.

Hypro 300 on vakiona varustettu pituusmittalaitteella. Sen mitta-anturi sijaitsee rungossa olevassa kiinteässä syöttörullassa, pituusmittauksen tarkkuus on kalibroitavissa.

Kokeilussa tehtiin myös satunnaisia tukkirunkoja. Tukeista tuli Hypron jäljiltä hieman ylipitkiä, suurelta osin ne olivat kuitenkin vain 5–15 senttiä liian pitkiä. Mittaus alkaa siitä hetkestä, kun puun tyvi ohittaa sahakotelon valokennoanturin, järjestelmä lisää aina kennojen ja sahalaipan välisen 7 sentin mitan mukaan mittaustulokseen. Jokaisen katkaisun jälkeen mitta nollaantuu.

Kaadossa tarkkana

Kaatotyö kannattaa tehdä etenkin talvella kohtuullisena määränä kerrallaan, etteivät rungot jäädy lumeen kiinni. Kaatotyön voi myös tehdä runko kerrallaan, mutta silloin traktorin tyhjäkäyntiosuus nousee huomattavasti.

Kaatotyö ja runkojen suuntaus on ehdottomasti suurin työskentelynopeuteen vaikuttava tekijä. Mitä tarkemmin rungot on kaadettu ajouraan nähden suoraan kulmaan, sitä helpommin työskentely sujuu. Useimmiten runkojen käsittely vaati enemmän traktorin asettelua silloin, kun runko oli kaadettu kulkusuuntaan nähden takaviistoon. Suoraan sivulta runkoja käsiteltäessä katkotut järeämmät rungonosat putoavat kauemmaksi ja mahdollisesti karsittavan latvarangan voi katkoa etuviistoon, sillä lyhyt latvaosa mahtuu kääntymään ajouran alueella. Etuviistoon katkaistut latvarangat on helppo nykäistä varsinaisen kasan päälle, jolloin pölkyt löytyvät kohtuullisen lumenkin alta.

Kaadossa puiden jääminen konkeloon ei ole ongelma, sillä vetämällä vinssillä puun tyvestä runko kaatuu alas asti – näissä tapauksissa on muistettava, että runko on varmasti kokonaan irti kannosta, muutoin vinssi voi tempaista rungon kaatumaan kohti konetta.

Ajouran puiden käsittely kimuranttia

Hankalimpia käsiteltäviä ovat rungot aivan ajouran lähellä, tai itse ajouralla olevat rungot. Vinssin nostokulma on sellainen, että läheltä vinssattaessa rungon tyvi osuu helposti karsimateriin ja runkoa ei saa nousemaan syöttörullien väliin.

Kokeilutyömaalla oli valmiina ajourat, mikä helpotti työskentelyä. Pohdiskelu ajouralta kaadettujen runkojen käsittelystä sai miettimään kahta vaihtoehtoa: Joko rungon tyvipölkyn katkaisua kaadon yhteydessä ja sen kääntöä pois uralta – tai ajouran runkojen kaatoa pituussuunnassa ja traktorin ajoa poikittain uran sivuun. Jälkimmäisessä menetelmässä tulisi kerralla käsiteltyä aina 30 metrin matka uraa vapaaksi.

Oksaa kertyy uralle

Uralla tapahtuvan karsinnan etuna on puiden juuria suojaavan oksamaton syntyminen. Jos runkoja vinssataan suurelta sektorilta paljon samaan käsittelykohtaan, oksien määrä on jo käsittelyä haittaavan suuri. Ensisijaisesti oksat haittaavat vinssausta ja vaijerin irrotusta rungosta. Oksakasojen koon kohtuullistamiseksi työskentelyssä ei kannata ahnehtia liiaksi, parin metrin siirroilla oksamassaa saa jaettua tasaisemmin ajouralle. Viidestä kuuteen kuitupuukokoista kuusta muodostaa jo riittävän suuria kasoja jatkokuljetuksen näkökohdasta huomioiden. Oksakasoja voi siirtymisten yhteydessä levittää tasaisemmiksi tukijalkojen avulla, sillä ne ovat siihen riittävän järeät.

Oksien suuren kertymän vuoksi työskentelytavaksi valikoitui traktorilla eteenpäin liikkuminen, ennen siirtymistä pienellä peruutusliikkeellä ensin oksakasaa pöyhäisten. Peruuttamisen ongelmana on oksien tarttuminen nostolaitteisiin ja vetokoukkuun, oksat muodostavat maahan suorastaan piikkimaton.

Kevyempään työskentelyyn

Kokeilun aikana Hyprolla käsiteltiin harvennuspuustoa siten, että keskimääräiseksi ajouraväliksi muodostui 40 metriä, eli vinssausetäisyys vaihteli aina 30 metriin asti. Rauhallisessa työskentelyssä valmista puutavaraa syntyi kuitupuukokoisista rungoista reilun yhden kiintokuutiometrin tahdilla, sisältäen kaatotyön. Osa rungoista vinssattiin nippuina lähemmäs konetta ja sen jälkeen käsiteltiin yksittäin. Nippujuonnon käyttö todettiin järkevämmäksi vasta kun vinssausmatka ylitti 20 metriä ja rungot olivat pienikokoisia.

Työskentelyn tahdistuksessa toimivaksi todettiin se, että kaatotyössä aamusta kului kaksi tankillista (moottorisahalla) ja loppupäivä sujui Hypron parissa. Yksi mahdollisuus ja yllättävän toimivakin ratkaisu oli kaataa aina yhden käsittelypaikan rungot kerrallaan ja sen jälkeen karsia ja katkoa ne. Se on etenkin talvella toimiva ratkaisu, sillä rungot eivät jäädy hankeen kiinni, eikä käyttäjälle tule Hypron käytön aikana vilu.

Hypro tarjoaa kevennystä hakkuutyön raskaimpiin vaiheisiin, eli karsintaan ja kasaukseen. Sen vuoksi ei ole lainkaan ihme, että maahantuojan mukaan koneen ostajien ikähaarukka liikkuu välillä 50–75 vuotta. Hyprolla on mahdollista tehdä hakkuu myös erittäin suurilla ajouraväleillä, mikä kiinnostaa monia metsänomistajia. Yksi mielenkiintoinen käyttökohde voisi olla kaupunkimetsien ja erikoiskohteiden hakkuut – oksat olisivat helposti kuljetettavissa kasoissa ja rungot saadaan vinssattua vaikeistakin paikoista pois.

Hyproa välittää Suomeen Ilkka Heinilä Oy. Myynti tapahtuu suorana tehdasmyyntinä Ruotsin tehtaalta, eli koneet myydään ilman vähennettävää arvonlisäveroa, Ruotsin kruunuina. Hypro 300 maksaa valuuttakurssista riippuen noin 24 000 euroa ja tämän vuoden malleissa on nyt vakiovarusteena hydrauliöljyn automaattinen jäähdytyspuhallin.

Lue lisää