Metsä
Esittely

Peittävä metsäkylvökauha parantaa metsäkylvön taimisaantoa – peitetyissä laikuissa kylvötaimien määrä oli 58–124 % suurempi.

Uudella teknologialla voidaan kaivinkonekylvössä parantaa merkittävästi taimettumista männyn metsäkylvössä.
Pekka Helenius
Metsäkylvökauha työmaalla Kyyjärvellä keväällä 2019. Kauhan pohjassa on hydraulimoottorilla pyöritettävä yksiakselinen seulamoduuli siementen peittämiseen kauhaan kertyneellä maalla. Hydraulimoottori, kylvölaite siemensäiliöineen ja videokamera ovat suojassa kotelon sisällä kauhan selkäpuolella.

Männyn koneellisessa kylvössä lopullinen taimisaanto on keskimäärin vain noin 10 %, eli yhtä vakiintunutta tainta kohden joudutaan kylvämään kymmenen itämiskykyistä siementä. Vertailun vuoksi esimerkiksi viljanviljelyssä taimisaanto voi olla yli 90 %. Metsäkylvön alhainen taimisaanto johtuu pääasiassa siementen sattumanvaraisesta sijoittumisesta kylvöalustalle, joka altistaa ne herkästi kuivuudelle ja siemensyönnille. Näiden tekijöiden vaikutus korostuu kaivinkoneella tehtävässä kylvössä, koska siinä siementen peittyminen on vähäistä. Kaivinkonekylvöä käytetään kuitenkin yleisesti etenkin pienemmillä metsänuudistamisaloilla.

Kauha, joka kylvää ja peittää siemet:

  • Uudella, siementen hallitun peittämisen mahdollistavalla kaivinkonekylvöteknologialla voidaan merkittävästi parantaa taimettumista männyn metsäkylvössä Idea on saatu maanrakennuspuolelta tutusta seulakauhasta

Uusi menetelmä konekylvöön

Kylvösiemenen hallitun peittämisen ja sitä kautta siemenkulutuksen pienentämisen mahdollistavaa kaivinkonekylvöteknologiaa alettiin kehittää Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja seulakauhoja valmistavan Ajutech Oy:n yhteisessä hankkeessa viitisen vuotta sitten. Hankkeen tuloksena syntyneellä metsäkylvökauhan prototyypillä tehtiin ensimmäiset koekylvöt Ähtärissä keväällä 2016. Kauha on ojakauhan mallinen, siinä on sähkötoiminen kylvölaite siemensäiliöineen, sekä videokamera kylvölaitteen toiminnan seuraamista varten. Kauhan pohjassa on yksiakselinen, hydraulimoottorilla pyöritettävä seulamoduuli, jolla kauhaan laikun teon yhteydessä kertynyttä maata voidaan seuloa peitoksi siementen päälle.

Metsäkylvökauhan laajempi kenttätestaus aloitettiin UPM Metsän kuivahkon kankaan uudistamisaloilla Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa kesäkuussa 2018. Kylvölaikut tehtiin kauhan huulilevyllä ja kuhunkin laikkuun kylvettiin noin 20 siementä kauhan kylvölaitteella. Laikut peitettiin seulomalla siementen päälle noin sentin paksuinen kerros kivennäismaan ja humuksen sekoitusta. Vertailua varten tutkimuksessa osa kunkin uudistusalan laikuista jätettiin peittämättä. Lisäksi uudistusaloille tehtiin kylvämättömiä laikkuja luontaisen siemennyksen osuuden selvittämiseksi. Kaikista tutkimuksessa mukana olevista laikuista (713 peitettyä, 764 peittämätöntä ja 173 kylvämätöntä laikkua) laskettiin elossa olevien taimien määrä syksyllä 2018 ja uudelleen 2019.

Parannusta taimettumiseen

Peitetyissä laikuissa kylvötaimien määrä oli uudistusalasta riippuen 58–124 % suurempi kuin peittämättömissä laikuissa kylvövuoden syksyllä. Peittäminen vähensi myös merkittävästi taimettomien laikkujen määrää. Ensimmäisen talven aikana taimia kuoli varsin vähän ja lähes yhtä paljon molemmissa käsittelyissä, joten suhteellinen ero taimimäärissä oli toisena kylvön jälkeisenä syksynä samaa luokkaa kuin ensimmäisenä. Peitetyissä laikuissa taimet olivat toisena syksynä pidempiä kuin peittämättömien laikkujen taimet.

Tämänhetkisten tulosten perusteella metsäkylvökauhalla tehtävässä kylvössä siemenmääräksi riittää noin 180 grammaa hehtaari. Konekylvössä siemenmääränä yleisesti käytettyyn 300–400 grammaan verrattuna tämä tarkoittaa noin 85 euron hehtaarikohtaista säästöä siemenkustannuksessa. Useana kesänä tehtyjen käsinkylvökokeiden tulokset peittämisen vaikutuksesta taimettumiseen viittaavat siihen, että metsäkylvökauhaa edelleen kehittämällä on mahdollista päästä vieläkin suurempaan säästöön. Keskeinen asia kehittämisessä on optimaalisen peittokerrospaksuuden löytäminen kulloisissakin kasvupaikka- ja sääolosuhteissa.

Pekka Helenius; Kyösti Sipilä
Metsäkylvökauhalla tehty kylvölaikku. Humuksesta ja kivennäismaasta koostuvan peittokerroksen paksuus on noin 1 cm.

Tuottavuuden parantaminen työn alla

Siementen peittäminen seulomalla tuo kylvötyöhön yhden lisävaiheen, mikä luonnollisesti heikentää hieman työn tuottavuutta perinteiseen kaivinkonekylvöön verrattuna. Toisaalta kohdennettu muokkaus- ja kylvöpiste vähentää kivennäismaan tarpeetonta paljastumista, mikä säästää kustannuksia myöhemmin taimikonhoitovaiheessa. Tuottavuuden parantamiseksi uusimmassa mallissa testataan metsäkylvökauhan pohjaan tulevaa muokkausterää, joka vähentää tarvetta kauhan kääntämiseen työskentelyn aikana. Kesällä 2021 tehtävissä kenttäkokeissa selvitetään tarkemmin muokkausterän vaikutusta tuottavuuteen sekä peittokerroksen paksuuden vaikutusta taimettumiseen. Kokeet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Luonnonvarakeskuksen vetämää MEKANEN-hanketta.

Monipuolista maanmuokkausta

Nimestään huolimatta metsäkylvökauhalla voidaan tehdä laikutuksen ja kylvön lisäksi kaikkea metsänuudistamiseen liittyvää maanmuokkausta, ml. laikku-, kääntö- ja ojitusmätästys, sekä kaivaa ojaa. Tämä mahdollistaa metsänuudistamisaloilla yleisesti esiintyvän kasvupaikkavaihtelun huomioon ottamisen puulaji- ja viljelymenetelmävalinnassa täsmämetsänhoidon periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kauhalla voidaan tehdä pienimuotoisia seulontatöitä, johon kauhassa käytetty seulamekanismi on alun perin suunniteltu.

Kirjallisuus: Pesonen, K. 2019. Siementen peittämisen vaikutus taimien orastumiseen ja työn tuottavuuteen männyn koneellisessa kylvössä. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto.

Lue lisää