Henri Rantalan urakoinnista suurin osa liikevaihdosta muodostuu energiapuunkorjuusta – 11 vuoden aikana moni asia on muuttunut

Henri Rantala päätyi tekemään energiapuunkorjuuta tasatakseen maarakennuksen kausivaihteluita. Kuva: Arto Turpeinen

• Ikä: 45
• Kotipaikka: Kuhmoinen
• Maarakennusalan yrittäjä
• Harrastukset: metsänhoito ja metsästys

Ehkä sattuman kautta osaltaan, mutta alkuperäinen tarkoitus oli tasata maarakennuksen kausivaihteluita. Aiemmin syksyllä ja keväällä oli kaivinkoneelle tyhjäkäyntiä – energiapuunkorjuulla saatiin työtä tälle ajalle ja tasattua talven kuormaa.

Moni asia on muuttunut. Kun aloitettiin, niin energiapuun hinta oli hyvä ja Kemera-tuki mottikohtainen. Yht´äkkiä tultiin tilanteeseen, jossa tuki olikin pinta-alakohtainen, jolloin mottihinta tippui rajusti, mutta siitä huolimatta piti selviytyä. Nyt ollaan kuitenkin menossa ylöspäin, mutta samalla kustannukset ovat räjähtäneet käsiin, joten haasteita riittää.

Yhä enemmän metsänomistus siirtyy ”etämetsänhoitoon”, kun metsänomistajat eivät enää ehdi itse hoitaa metsiään. Koneellinen korjuu energiapuukouralla on sitten yksi vaihtoehto tilanteeseen. Kokopuun korjuu giljotiinikouralla on vielä osalle vieras asia, varsinkin metsäkohteissa. Konetyö astuu kuvaan, kun raivaaminen käsipelillä on mahdotonta.

Rantalan metsäalustaiseen Doosan DX160DXLC-5 -kaivinkoneeseen on asennettu JAK-300C-energiapuukoura. Kuva: Arto Turpeinen

Työtavan etuna on, ettei minkäänlaista ennakkoraivausta tarvita, vaan työ onnistuu vaivatta energiakouralla. Tälle työmuodolle on oma paikkansa, koska se ei kilpaile raivaussahatyön eikä vastaavasti ainespuukorjuun kanssa, vaan sijoittuu niiden välimaastoon.

Koneellinen raivausharvennus mahdollistaa pusikoituneiden metsiköiden saamisen muutaman vuoden kuluttua ainespuun korjuuseen.