Maatalous

Pellot osa ratkaisua hiilidioksidin sidonnassa — multavaa asiaa

Peltojen hiilidioksidipäästöistä on taitettu peistä kiivaasti. Mutta eipäs hötkyillä — oikein toimien Suomen pellot kykenevät sitomaan hiiltä ja samalla niiden tuottavuus kasvaa. ”Win–Win”-tilanne!
Jussi Knaapi
”Humustehdas” on tässä täydessä tuotantovauhdissa. Monipuolisen kasvuston (puna-apila, koiranheinä, nurminata ja sinimailanen) lehvästö yhteyttää ja työntää juuristoalueelle sokeriyhdisteitä, jotka mikrobien avulla työstyvät niin muruja ylläpitäviksi liima-aineiksi kuin myös humukseksi.

Maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa peltojen multavuus on nykymaatalouden aikana laskenut dramaattisesti. Esimerkiksi USA:ssa on arvioitu, että viimeisen 100 vuoden aikana pelloista on kadonnut multavuuteen sitoutunutta hiiltä 7 kertaa enemmän kuin mitä sadon mukana on korjattu! Ruokamullan paksuus on alentunut noin puoleen tuona aikana. Kaikkialla maailmassa tilanne on ollut suunnilleen sama, mutta itse asiassa Suomi (ja muut pohjoisen vyöhykkeen maat) ovat selvinneet tässä paremmin arvosanoin. Kiitos tästä kuuluu ilmastollemme, joka ei ole ollut yhtä ”kuuman polttava” kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa ja ylipäätään lämpimissä ja pidemmän kasvukauden maissa. Tämä boreaalisen (havumetsäisen) vyöhykkeen tilanne on myös huomioitu esimerkiksi EU:ssa käytössä olevissa luokitteluissa ja kartta-aineistoissa.

KV PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Jos sinulla on Koneviesti Digi-tilaus tai olet painetun Koneviestin kestotilaaja, pääset lukemaan koko jutun kirjautumalla sisään.
Tilaa Koneviesti Digi 7,90€/kk
Jos et vielä ole tilaaja, voit tilata Koneviesti Digin tarjoushintaan.
KV PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa Koneviesti Digi
Lue lisää