Maatalous
Kokeilu McHale Pro Glide R3100

McHale Pro Glide R3100 on moderni nostolaiteniittomurskain

Takanostolaiteniittomurskaimet ovat alkaneet tehdä paluuta hinattavien niittomurskainten rinnalle, kun etuvoimanotot ja sitä myötä puoliperhoset, ovat yleistyneet. Nostolaitekone voi olla tehokas ratkaisu myös yksinään, kunhan kevennys pysyy menossa mukana vauhdikkaassakin ajossa.
Tuomas Anttila
Nostolaiteniittomurskaimella ajolinjat ovat epäsäännöllisen muotoisilla lohkoilla suoraviivaisemmat kuin meno–paluu-koneella, koska koneen oikaisemista ei tarvitse ottaa käännöksissä huomioon.

Irlantilainen McHale on tunnettu Fusion-yhdistelmäpaalaimistaan, jotka ovat olleet Suomen markkinoilla vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2015 McHale esitteli ensimmäiset niittomurskaimensa. Pro Glide -mallistossa on kolme erilaista niittomurskainta – etukone, takakone ja perhonen – joissa kaikissa on sama 3-metrinen niittoyksikkö.

Koneviesti kokeili Pro Glide R3100 -takaniittomurskainta, joka sopii pienempään tarpeeseen yksistään, tai tehokkaampaan yhdistelmään etukoneen työpariksi. Perhosen ja yksittäisen takakoneen suunnittelussa ei ole merkittävää eroa, joten kokeilusta saadut kokemukset ovat hyvin yleistettävissä myös perhoseen.

Ripustus pääroolissa

Nykyaikaisten niittomurskainten niittoyksiköt ja voimansiirron rakenteet ovat pitkän tuotekehityksen myötä alkaneet yhtenäistyä, ja näin ollen menettää merkitystään koneen valinnassa. Sen sijaan niittoyksikön kannattelun ja kevennyksen ratkaisut määrittävät suurelta osin sopivan työskentelynopeuden sekä päisteajon sujuvuuden, jotka taas muodostavat työtehon työleveyttä kohden.

Nopeuksien kasvaessa kone voi alkaa pomppia kevennyksen varassa, ja esteisiin osuessa kevennyksen liikerata ja laukaisulaitteen toiminta vaikuttavat konerikon riskiin ja suuruuteen olennaisesti. Varsinkin nostolaitekoneiden osalta ripustuksen suunnittelu on haastavaa, kun tukipiste on kaukana painopisteestä, ja rakenteen paino on rajoittava tekijä.

McHale on lähestynyt ongelmaa niittoyksikön keskelle sijoitettujen tukivarsien avulla, joilla niittoyksikkö kytkeytyy vaakapuomiin. Tukivarret ovat ajoasennossa noin 45 asteen kulmassa, joka mahdollistaa niittoyksikön pitkittäisliikkeen. Liikerata on suunniteltu epäsymmetriseksi siten, että samalla kun niittoyksikkö nousee ylöspäin suhteessa vaakapuomiin ja siirtyy taaksepäin, kallistuu se myös takakenoon. Näin ollen teräpalkki pyrkii väistämään esteen korkeus- ja pituussuunnassa, sekä kääntämällä terät palkin taakse suojaan. Rakenteen ansiosta kone selviääkin kohtuukokoisista esteistä ilman että puomin mekaaninen laukaisulaite joutuisi puuttumaan tilanteeseen.

Tukivarret mahdollistavat niittoyksikölle yhteensä 17 asteen vaakasuuntaisen kallistusvaran suhteessa vaakapalkkiin. Lisäksi niittoyksikkö voi kääntyä pituussuunnassa 6 astetta kohtisuorasta taaksepäin, jos teräpalkki osuu toisesta reunasta esteeseen ja toinen reuna pysyy maassa. Pysty- suuntainen liikevara ei normaalissa käytössä lopu kesken, sillä vaakapalkki pääsee kääntymään vapaasti vaakatasosta noin 20 astetta alaspäin ja 15 astetta ylöspäin, eli päisteasentoon.

Kevennystä ja kannattelua

Ripustuksen keskellä sijaitseva sylinteri vastaa ainoastaan koneen nostamisesta päisteasentoon vaakapalkkia vasten. Niittoyksikön kevennys tapahtuu sen sijaan kahdella jousella, joiden jäykkyyttä voidaan säätää jousen esijännitystä ja kiinnityspistettä muuttamalla.

Koska vaakapalkki on nivelletty, täytyy sitäkin keventää, että paino saadaan siirrettyä teräpalkilta traktorille. Vaakapalkille on kaksi sylinteriä, joista toinen vastaa kevennyksestä, ja toinen nostoliikkeestä.

Kevennyssylinteri on sijoitettu koneen rungon takapuolelle. Sen paine säädetään erillisellä hydrauliikkalohkolla, ja paineen säätämisen helpottamiseksi rungon päälle on asennettu painemittari.

Nostosylinteri on sijoitettu rungon sisälle. Sylinteri on kaksitoiminen, sillä niittoyksikkö kääntyy kuljetusasennossa 110 asteen kulmaan vaakatasosta, joten sylinterin täytyy saada käännettyä nivel kuolleenkulman yli (ks. kuva edellisellä sivulla). Lisäksi kaksitoimisuutta tarvitaan kevennyssylinterin paineen vastustamiseksi konetta laskiessa, sillä kevennyssylinterissä on aina sama paine puomin asennosta riippumatta.

Nostosylinterin liikkeitä rajoitetaan narusta käytettävällä lukituksella. Samalla lukolla kone lukkiutuu sekä kuljetus- että työskentelyasentoon. Työskentelyasennossa lukko rajoittaa vaakapuomin nousun noin 15 asteeseen vaakatasosta ylöspäin.

Työskentelyasentoon laskettaessa nostosylinteri laitetaan kelluntaan, jolloin kevennyssylinteri pääsee toimimaan vapaasti. Vaakapalkin nivellyksen yhteydessä on lisäksi vaihtoventtiili, joka yhdistää ripustuksen nostosylinterin samaan järjestelmään vaakapalkin nostosylinterin kanssa.

Kun kone lasketaan vaaka-asentoon ja laitetaan kelluntaan, menee näin ollen myös ripustuksen sylinteri kelluntaan. Kun konetta nostetaan, nousee vaakapalkki ensin päisteasentoon, jonka jälkeen ripustuksen sylinteri nostaa niittoyksikön tukevasti runkoa vasten. Samalla ripustus kallistaa epäsymmetrisen liikeratansa ansiosta teräpalkin takakenoon, mikä suojaa teriä päisteasennossa traktorin kallistelusta aiheutuvalta maakosketukselta.

Verrattain hiljainen

Pro Gliden voimansiirto noudattaa pääosin hyvin perinteistä kaavaa. Voima siirretään traktorista tulevalta nivelakselilta kulmavaihteella ja toisella nivelakselilla niittoyksikön kulmavaihteelle. Nivel- akseleina on Walterscheidin tähtiakselit, joten ne kestävät tehokkaampaakin vetokonetta. Kulmavaihde siirtää voiman teräpalkin takanurkkaan, sekä murskaimelle, jolle voidaan valita 700 tai 1 000 k/min pyörimisnopeus. Vastaterälle on valittavissa kuusi eri asentoa.

Sen sijaan teräpalkki poikkeaa monista kilpailijoista siinä määrin, että sen öljytilavuus on poikkeuksellisen suuri. 3 metrin teräpalkkiin mahtuu 6 litraa öljyä, kun yleisempi öljymäärä on noin litra per työleveysmetri. Tämä tekee teräpalkista hiljaisemman, mutta toki suurempi tilavuus täytyy ottaa huomioon vuotuista öljynvaihtoa ajatellen.

Testikoneessa oli lisävarusteena saatavat korotusjalakset, joiden kanssa sängen pituus oli noin 10 cm, kun rungon vatupassi oli vaakatasossa. Kiinteät ja muotoilultaan pyöreät jalakset voidaan asentaa jokaisen lautasen alle. Tämän ansiosta kevennystä ei välttämättä tarvitse lisätä niitettäessä esimerkiksi pehmeitä turvemaita, jolloin taas vältytään koneen pomppimiselta.

Järeä rakenne lisää painoa

Esimerkiksi koneen runkorakennetta katsoessa on helppo huomata, että rautaa ei ole säästelty koneen kestävyyden kustannuksella. Tämä taas näkyy kokonaispainossa, joka on 1 470 kg. Painopiste on kaukana traktorin keskilinjasta, joten traktorin nostolaitteet joutuvat kovalle väännölle.

Kokeilemiseen käytetty Valtra A114 oli tehonsa puolesta erinomainen työpari R3100:lle, mutta 4 000 kg:n omamassa ei ollut yksinään riittävä. 50 + 50 kg takavannepainoista huolimatta sivuttaisvakaus oli huono, ja etupyörät pysyivät vain juuri ja juuri maassa.

600-kiloisen etukuormaajan kanssa yhdistelmästä saatiin riittävän vakaa työskentelyä varten. Lisäksi traktorin takarenkaiden paine nostettiin 2 bariin sivuttaisvakauden parantamiseksi. Niittomurskaimen rungon vasempaan reunaan voi kiinnittää vastapainoja, mikä parantaa sivuttaisvakautta, mutta lisää takapainoisuutta entisestään.

Yleisemmin ottaen voidaankin todeta, että koneen käyttäminen tehontarpeen puolesta sopivalla, noin 100-hevosvoimaisella traktorilla on haastavaa. Jos ajamisesta halutaan tehdä sujuvaa, täytyy sekä traktoriin että niittomurskaimeen asentaa vastapainoja. Kevyelle traktorille hinattava niittomurskain voikin olla olosuhteista riippuen helpompi vaihtoehto.

Painonsa puolesta konetta on helpompi suositella noin 150-hevosvoimaisen traktorin työpariksi, mutta silloin taas vetokoneen tehoa ei saada täysin hyödynnettyä. Näin ollen R3100 sopii mutkattomimmin osaksi puoliperhosta, jolloin etukone toimii hyvänä vastapainona. Lisäksi puoliperhosen voimanlähteeksi sopii hyvin 150–200-hevosvoimainen traktori, jonka paino riittää pitämään yhdistelmän vakaana myös sivusuunnassa.

Säädöt kuntoon

Pro Glide osoittautui kokeilun aikana yllättävänkin tehokkaaksi koneeksi työleveyteensä nähden. Hyvin toiminut kevennys ja sitä myöden hyvä pinnanmuotojen seuranta mahdollistivat suuremmat työskentelynopeudet kuin perinteisemmillä takakoneilla.

Koneen säätöjä ei lähdetty sen suuremmin sovittamaan, vaan kevennyspaineena käytettiin ohjekirjan suositteleman painealueen keskiarvoa, eli 130 baria, eikä kevennysjousien säätöihin koskettu. 12 km/h nopeudella pinnanseuranta oli moitteetonta epätasaisemmissakin paikoissa, kun taas 15 km/h nopeudessa epätasaisuuksien jälkeen alkoi jäädä hieman niittämätöntä. Tasaisella lohkolla 19 km/h ajonopeus ei aiheuttanut ongelmia kevennykselle eikä 110-hevosvoimaiselle traktorille.

Koneen kevennys kuitenkin kannattaa pidempiaikaista käyttöä varten hioa juuri oikeisiin säätöihin. Ripustuksen epäsymmetrinen liikerata aiheuttaa sen, että jos ripustus ei ole oikealla tasolla, kääntyy teräpalkki väärään kulmaan. Välillä testikone alkoikin jättää ylipitkää sänkeä, mikä johtui siitä, että ripustus painui tasamaalla liikaa kasaan ja täten kallisti teräpalkin takakenoon. Säätöjen ongelmana oli, että joko vaakapalkin hydraulinen kevennyspaine oli liian pieni, tai ripustuksen kevennysjousten esijännitys liian suuri.

Kovaan käyttöön

McHale on selvästi suunnitellut niittomurskaimensa haastaviakin olosuhteita silmällä pitäen. Järeä runkorakenne ja monipuolisesti teräpalkkia suojeleva ripustus vähentävät konerikon riskiä epätasaisilla lohkoilla. Toisaalta kevennys ei ala pompottaa konetta suuremmilla ajonopeuksilla, joten koneesta saadaan täysi hyöty irti myös tasaisilla lohkoilla.

Niittomurskainta hankkiessa kannattaa kuitenkin miettiä, millaisella traktorilla konetta käytetään, sillä suuri omamassa asettaa tiettyjä vaatimuksia vetokoneelle. Lisäksi jos niitettävien lohkojen välillä täytyy tehdä suuria muutoksia kevennyspaineeseen, saattaa myös kevennysjousien säätöjä joutua muuttamaan hyvän niittotuloksen, eli oikean sängenpituuden saavuttamiseksi – mikä on hieman työläämpi operaatio.

Pro Glide R3100 on yllättävän tehokas kone kokoisekseen, ja painii samassa sarjassa myös hinattavien niittomurskainten kanssa. Kone on parhaimmillaan osana puoliperhosta, tai yksistään riittävän painavan vetokoneen työparina.

KIITÄMME & MOITIMME
  • Monipuolisesti teräpalkkia suojaava ripustus
  • Järeä rakenne
  • Ei pompota
  • Ripustuksen asento vaikuttaa leikkuukorkeuteen
  • Painava
  • Haasteet puhdistamisessa