Maatalous
Esittely Digipaali

Digipaali-projektissa selvitetään RFID-sirujen käyttöön perustuvan paalien tuotannon ja varastoinnin seurannan hyötyjä

RFID-sirujen käyttöön perustuva paalien tuotannon ja varastoinnin seuranta mahdollistaa yksinkertaisemman ja aina ajan tasalla olevan rehukirjanpidon. Tämä on kuitenkin vasta ensiaskel, sillä jatkossa järjestelmän avulla on mahdollista tehostaa ja parantaa huomattavasti ruokintaketjun optimointia. Itse paalaukseen ja paalien seurantaan liittyvää tekniikkaa on jo päästy kokeilemaan.
Seppo Nyjkänen
RFID-sirun ja antennin sisältämä tarra siirtyy verkon mukana paaliin. Siruja on verkkorullassa 10 metrin välein.

RFID-sirujen käyttöön perustuva paalien tuotannon ja varastoinnin seurantaa kehittävä Digipaali-projekti on parhaillaan menossa.

Periaatteellisella tasolla kyse on esineiden internetistä eli IoT:stä (Internet of Things). Erilaisten tuotteiden tai esineiden – tässä tapauksessa pyöröpaalien – yksilöinti on mahdollista järjestelmän avulla. Jokaiseen paaliin kiinnitetään RFID-siru, joka toimii paalin tunnisteena ja sitä voidaan seurata varastoinnin ja käytön aikana.

Hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että sirujen sijoittamista paaleihin ja karttasovellusta on päästy kokeilemaan käytännössä. Järjestelmä vaatii paalaimeen sirujen kiinnityslaitteen ja sirujen lukulaitteen. Sirut on kiinnitetty sidontaverkkoon 10 metrin välein, ja sopivalla verkkomäärällä jokaiseen paaliin mene yksi siru.

Käärintälaitteen runkoon on kiinnitetty lukulaitteen antenni, joka lukee paaliin kiinnitetyn tunnisteen ja siirtää tiedon ohjelman pilvipalveluun. Tunnisteen lisäksi pilveen voidaan siirtää muutakin tietoa, kuten paikkatieto (paalin valmistumispaikka) ja lämpötila. Järjestelmä mahdollistaa myös paalin painon ja kuiva-ainepitoisuuden lisäämisen tiedostoon, mutta se vaatii paalaimeen asennettavia lisälaitteita. Kuljettajalla on ohjaamossa laite, jolla voi merkitä paaliin poikkeaman, esimerkiksi normaalista poikkeavan multaisuuden, jolloin paali näkyy kartalla erivärisenä. Esittelytilaisuudessa muutaman kilometrin päässä työskentelevän paalaimen tekemät paalit ilmestyivät vihreinä täplinä läppärin ruudulla olevalle peltokartalle.

Paalit voidaan varastoida nykyiseen tapaan, ja mieluummin tietysti pystyasentoon. Pitkällään makaavassa paalissa siru voi jäädä alapuolelle, jolloin sen lukeminen ei aina onnistu. Paalien käytön yhteydessä siru luetaan uudelleen, jolloin se poistuu automaattisesti rehuvarastosta. Lukeminen voidaan tehdä käsiskannerilla tai rehun käsittelytilojen ovelle sijoitetulla lukulaitteella.

Tulevaisuuden haasteita ja hyötyjä

Rehuvarastojen automaattinen seuranta mahdollistaa yksinkertaisemman ja aina ajan tasalla olevan rehukirjanpidon. Lisäksi ruokintasuunnitelman tekeminen helpottuu. Mikäli paalaimessa on vaaka ja kosteusmittari, saadaan järjestelmästä täysi hyöty ruokinnan optimoinnin kannalta. Erityisesti luomuviljelyssä on tärkeää, että paalien tekopaikka on varmasti oikealla lohkolla.

Kustannukset järjestelmän käytöstä ovat vain arvioita. Traktoriin tarvittavien laitteiden hinnaksi projektia vetävä Ilpo Pölönen arvioi noin 2 000 euroa ja sirujen hinnaksi 10 senttiä/kpl. Tilanne on kuitenkin vielä auki, ja lopullinen hinta selviää, kunhan järjestelmä on tuotannossa.

Ajatuksena Digipaali on hyvä – jatkon kannalta ongelmaksi muodostuu järjestelmän kaupallistaminen, ja kuinka konevalmistajat innostuvat siitä. Lisäksi on ratkaistava eri ohjelmistojen ja datavarastojen yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Pelkkänä varastokirjanpitojärjestelmänä järjestelmästä ei saada täyttä hyötyä irti.

Näkymät tulevaisuuden osalta ovat huikeita. Mikäli paalaimiin saadaan luotettavasti toimivat kuiva- ainepitoisuuden mittaus- ja vaakalaitteet, pystytään tilan rehunkäyttöä optimoimaan huomattavasti nykyistä tarkemmin.

Liittyvät artikkelit