FinnMetko 2022 osoitti monipuolisuutensa — Suomen metsäalan ykköstapahtuma on merkittävä myös kansainvälisellä tasolla

FinnMetko 2022 avasi todellisten kansainvälisten metsänäyttelyiden aikakauden, ja samalla myös maanrakennuspuolen yrittäjien tuotteita oli esillä. Suomi on kehityksen kärjessä monella sektorilla, kuten John Deeren koneisiinsa esittelemä laajennettu karttaohjelmistokin kertoi. Kuva: Arto Turpeinen

• Vierailijoita kolmen päivän aikana 27 350, 330 näytteilleasettajaa
• Näyttelyn taustaorganisaatiot ovat Koneyrittäjät ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry
• Näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Finnmetko Oy. Ensimmäinen FinnMETKO järjestettiin vuonna 1987

Jämsässä 1.–3.9. järjestetty FinnMetko oli metsäalan ykköstapahtuma 2022 tavaralajimenetelmän osalta koko Euroopassa, pienillä lisäyksillä oltaisiin erinomaisesti kattava. Sektorin kolmesta suuresta valmistajasta kaksi on suomalaisia ja kolmaskin naapurimaasta. He olivatkin tuoneet todella kattavan näytteen tuotteistaan paikalle.

Vaikka nyt jo ollaan kovalla tasolla kansainvälisyyden osalta, se voisi vielä lisääntyä. Tämä ruokkisi myös suomalaisten pienten ja keskisuurten konevalmistajien näkyvyyttä maailmalla. Vieraita oli poikkeuksellisen paljon ulkomailta, mikä on tietysti suomalaisen konepajateollisuuden kannalta erinomaista.

Esimerkiksi Ponsse kertoi lehdistötilaisuudessaan heidän tuoneen 300 ulkomaalaista näyttelyyn. Liikkeellä olikin useita toimittajaketjujen etsijöitä maailmalta. Etäisimmät kuullut kielet olivat peräsin Etelä-Amerikasta.

Näytteilleasettajat olivat messuihin erittäin tyytyväisiä. Vieraita oli paljon ja konepajateollisuuden näkymät ovat pääsääntöisesti hyvät kaikkialla. Venäjän kaupan täydellinen pysähtyminen on vaikuttanut yrityksiin erittäin vaihtelevasti. Osa on pystynyt korvaamaan kaupan pysähtymisen muilla markkinoilla, osalla on edelleen kipuilua, mikä saattaa päätyä vielä kattamattomiksi tappioiksi.

Rankapuun ja hakepuun menekki näkyy selvästi koneiden kysynnässä. Kuitupuu siirtyy todennäköisesti rajulla hetkellisellä otteella hakkeeksi, kun energiapuuna saa niin paljon paremman hinnan lajittelematta puulajeja ja aivan latvatupsuun saakka. Tätä ruokkii myös turvetuotannon hiivuttaminen.

Puhe klapinpolton aiemmin keskustelluista ympäristövaikutuksista on vaimentunut sen tosiasian edessä, että klapin polttaminen on ikiaikainen keino pitää mökit lämpimänä, kun sähkö katkeaa kovilla pakkasilla säännöstelyn seurauksena. Klapikoneissa toimitusajan ovat erittäin pitkiä, eivätkä valmistusajat edes riipu tekijöistä, vaan raaka-aineista – teräksenkin tuotantoketjut ovat katkeilleet.

Samaan aikaan sähkökriisi on entisestään lisännyt klapien ja klapikoneiden kysyntää. Vaikka ammattiklapintekijät varautuivat kovalla varastoinnilla tulevaan sesonkiin, sekään ei riitä, vaan kaikki varastot on myyty, osa kahteen kertaan. Nykyään kysytään muutaman motin sijasta kymmeniä kuutioita ostettavaksi, eli klapien kysyntä on räjähtänyt käsiin täysin.

Hydrauliikkakomponenttien toimittajat kertovat energiansäästön olevan keskeisin teema hydrauliikan kehityksessä. Kaikki ylimääräinen energia mitä hydrauliikalla tuotetaan, muuttuu lämmöksi. Esimerkiksi säätötilavuuspumppu voi tarvita pelkästään joutokäyntiin 2,5 kWh energiaa, vaikka sitä ei käytettäisi työntekoon lainkaan.

Energiansäästöä etsitään elektronisilla pumpun tuoton tunnistimilla ja sähköohjatuilla LS-järjestelmillä. Pumpuista voidaan myös lukea tuottotieto elektronisesti tarpeen mukaan riippuen siitä, mitä työlaitetta pumpulla käytetään. Energiansäästö korostuu sähkökäyttöisissä järjestelmissä, joissa säästetty energia jatkaa toiminta-aikaa akulla.

Konevalmistuksessa sähköistyminen ja energian säästö, sekä vahvempi metsätietojen käsittely ovat kaksi valtatrendiä. Näyttävimpänä esimerkkinä tästä työnäytöksessä ajanut Ponssen ja Epecin kehittämä sähkötoiminen EV1-konseptikone, jossa dieselmoottori pyörittää ainoastaan generaattoria. Kaikki muu moottorin puhaltimia myöten on sähkökäyttöistä.

Tietoteknisesti kuljettajille ja yrittäjille saadaan jo erittäin tarkkaa tietoa työmaiden suunnitteluun ja toteutukseen, myös pienemmän mittakaavan karttaohjelmia on kehitetty – maanmuokkaukseen, kylvöön ja taimikonhoitoon asti.

Maanrakennuspuolelta puuttui useita suuria maahantuojia, mutta perusvire vaikutti kuitenkin olevan hyvä. Merkillepantavaa on, että digitalisaatio etenee uusien koneohjausjärjestelmien muodossa. Ehkä näytteillejärjestäjien kannattaisi jatkossa keskittää alan toimijat samalla alueelle - nyt maarakennusalan yritykset olivat ympäri messualuetta.

Seuraavan kerran FinnMetko järjestetään 29.–31.8.2024.

Logset maalaa 30. juhlavuoden kunniaksi tänä vuonna koneet kokomustiksi. FinnMetkossa tuotiin esille myös uudistettu 5F-kuormatraktorimalli. Ohjaamossa on tehty runsaasti muutoksia, lisäksi eturungon etuosaa on muotoiltu uudelleen nousu- kulman lisäämiseksi. Levitettävän kuormatilan pankoissa on tehty uusi ratkaisu – karikat ovat levyrakenteiset ja sen myötä lujemmat. Kuva: Tommi Hakala

Komatsu Forest toi esille uunituoreen rinnakkaismallin 855-kuorma- traktorilleen. Nyt saatavilla on 855 XT, jossa telit vastaavat pykälän suurempaa 875-mallia. Telit on siis varustettu nyt napavälityksillä sekä edessä että takana. Ensisijaisesti ratkaisulla lisätään kestävyyttä vaikeissa lumi- ja rinneolosuhteissa, mutta vetovoimaakin on voitu lisätä 5 %. Kuva: Tommi Hakala

Prosilvan osastolla uudelta ohjaamomallilta varasti huomiota uuden värimaailman saanut J14 -konseptikone. Lasse Karilaisen Joker -nimen jatkumon mukaan nimetyssä koneessa jokainen teli on asennettu heilurivarren päähän. Telit ovat samat kaksimoottoriset napamoottoritelit kuin uudistuneessa S5-harvesterimallissakin. Koneessa oli asennettuna esituotentosarjan Keslan 9FT -nosturi. Kuva: Tommi Hakala

Sampo Rosenlewin osastolla oli esillä myös tilaustyönä valmistettu yhdistelmäkone Sampo CR68. Se perustuu pienin muutoksi FR68-mallin pohjalle ja oli näyttelyssä varustettu Logmer 160-11- nosturilla sekä Nisula 425C -yhdistelmäharvesteripäällä. Toinen vastaava kone toimitettiin aiemmin ruotsalaiseen Cintoc-projektiin, jonka jäljiltä Suomeen toimitettu konekin toteutettiin. Kuva: Tommi Hakala

Ponssen osastolla oli esittelyssä EV1-konseptikoneen rinnalla toinen teknologian kehitysratkaisu. Thinning Density Assistant on todella odotettu kehitysaskel. Ohjaamon edessä oleva laser- skannauslaite kuvaa metsää koneen ympäriltä, tallentaen puuston määrää ja tiheyttä. Kuljettajalle koneen näyttö kertoo lintuperspek- tiivistä, mitkä rungot pitäisi poistaa ja milloin ajouraväli on oikea. Kuva: Tommi Hakala

Mense Oy toi esille protovaiheen uudentyyppisen yleistelamallinsa. Ratkaisussa telalenkkilinja on tuotu samalle korkeudelle, kuin mihin ajossa maanpinta asettuu. Näin tela ei nosta kehänopeutta ja se on ”kuopimaton”, eli maanpinnan rikkoutuminen on vähäisempää. Telakenkien muotoilu mahdollistaa myös lumiolosuhteissa käyttämisen. Tuotteelle on haussa patentti. Kuva: Tommi Hakala

Kilpailu maarakennuskoneiden koneohjausjärjestelmien markkinoilla tiivistyy. L5-Navigation on ruotsalaislähtöinen valmistaja, joka valmistaa 3D-järjestelmiä mm. kaivinkoneisiin ja pyöräkuormaimiin. Tuetut tiedostomuodot ovat xml ja dxf. Saatavana on myös pilvipalvelu ja etätuki. Hinnat alkaen 22 500 euroa.  Kuva: Arto Turpeinen

Several Oy:n uusi edustus on Conmeq-seisomakuormain. Akkukäyttöinen AS15 pystyy käsittelemään 500 kilon kuormia ja mahtuu kulkemaan normaaleista oviaukoista. Saatavana on kauko-ohjaus ja useampia lisälaitteita. Akku on 48 volttinen. Saatavana on 14,5:n ja 20,3 kWh:n versiot. Työajaksi ennakoidaan 8–10 tuntia.  Kuva: Arto Turpeinen

Lyhytperäinen Hyundai HX145A on nyt saatavana myös korkeana metsäalustaisena versiona. Työpaino on noin 15,5–16 tonnia. Moottorina toimii 98 kilowattinen Cummins F3.8. A-sarjassa ominaisuuksien säädettävyys on selvästi aiempaa parempi. Esimerkiksi kaivupuomin ja käännön nopeuttaa voidaan erikseen muuttaa. Ensimmäinen kone saapui juuri ennen näyttelyä ja on jo myyty.  Kuva: Arto Turpeinen

Muhoslainen Innosteel valmistaa kahta melkoisen leveää ja rungostaan leviävää U-auraa. Isomman mallin suurin työleveys on 390 cm, mutta siivet sisään taitettuna kuljetusleveys on ainoastaan 130 cm. Painoa on kertynyt 400 kiloa, joten aura liikkuu suht pienelläkin kuormaimella. Kääntyvän siiven pituus on 100 cm.  Kuva: Arto Turpeinen

Korkealla maavaralla ja jykevällä alakerralla varustettuja metsäalustaisia on muutamilla merkeillä. Doosan DX160 lienee niitä suosituimpia. Seiskasarjaan päivittyneen koneen työpaino on noin 17 tonnia. Moottori on 86 kilowattinen Doosan. Polttoainetehokkuuden kerrotaan olevan erinomainen. Ominaisuuksiin kuuluu myös 360 asteen ylänäkymän tuottava kamerajärjestelmä. Kuva: Arto Turpeinen

Pyöräalustainen Hydrema MX17 on mahdollista varustaa monipuolisesti erilaisilla puskulevyillä ja tassuilla. Ensin mainitun tilalle voi asentaa myös kauhan, jossa saa kätevästi kuljetettua, vaikka aidan osia tai muita tarvikkeita. Itse koneen työpaino on noin 20 tonnia. Kokeilu on luettavissa Koneviestin numerosta 11/2022. Kuva: Arto Turpeinen

Caterpillar laajentaa uutta kaivinkoneidensa mallisarjaa pienempään päähän 305CR:llä jonka työpaino on noin 5,7 tonnia. Uuden muotoilun lisäksi merkittävä uudistus on hydrauliikan sähköohjaus. Tämän ansiosta kaivuominaisuuksia voi säätää erittäin laajasti. Esimerkiksi tela-ajoa voi halutessa hallita kaivukahvoilla. Tuottavuuden kerrotaan parantuneen 20 %. Kuva: Arto Turpeinen