Maarakennus

Testikoneille tehtiin useita teknisiä mittauksia mm. nostovoima-, näkyvyysalue sekä melu- ja polttoainemittaukset.

Arto Turpeinen
Vetovoimat mitattiin venymäliuskavaa’alla. Vastapainona käytettiin toisia koneita, joita kuvan tapauksessakin tarvittiin kolme.

Testikoneille tehtiin nippu teknisiä suorituskykymittauksia. Nostovoima- ja kaatokuormamittaukset toteutti Eurofins Expert Services Oy (Aiemmin VTT Expert Services Oy), jonka palvelutarjontaa kuuluvat mm. erilaiset sertifiointi- ja testauspalvelut. Lisäksi Eurofins mittasi koneiden näkyvyysalueet ja ilmastoinnin tehokkuuden. Koneviestin omalla kalustolla mitattiin esimerkiksi kaivupuomin ja ylävaunun käännön voimat. Samaten teimme itse melu- ja polttoainemittaukset.

Työpainoissa hajontaa

Koneluokitusjärjestelmän mukaan kaikki osallistuneet koneet sijoittuvat KKHt 08-luokkaan, eli luokituspainon kuuluisi olla alle yhdeksän tonnia. Täyteen työkuntoon varusteltuna kuitenkin ainoastaan kolmen koneen massa jäi punnituksessa alle tämän lukeman. Komatsu oli 8 595 kilon työpainollaan kevein, kannoilla seurasivat Kubota 8 795 kilolla ja Wacker Neuson 8 910 kilolla.

Toisessa ääripäässä on ECM, joka kumilappuisilla rautateloilla painoi peräti yli 10 tonnia. Myös Bobcat, Cat ja JCB olivat työpainoltaan yli 9 500 kiloa. Takeuchin työpaino ylitti 9 000 kiloa ainoastaan hytissä istuneen kuljettajan 70 kilon painon verran.

Pisteytyksessä huomioitiin myös peräylitys, sillä testikutsussa toivottiin nimenomaan lyhytperäisiä koneita. Telalapun laidasta sivulle mitattuna kaksi konetta olivat täysin ”nollaperäisiä” – ainoastaan ECM:n ja JCB:n peräpuntit mahtuivat pyörähtämään telalinjan sisäpuolella. Caterpillarin peräylitys oli lisävastapainosta johtuen peräti 41 cm ja Kubotan 36 cm. Erot olivat siis varsin suuria.

Ahtaissa pakoissa on tärkeää mahtua pyörähtämään ympäri myös etukautta. Takeuchin omintakeisen puomin sivusiirron ansiosta puomiston saa pieneen nippuun ohjaamon sivulle. Puomin kauimmainen kohta olikin kääntyessä ainoastaan 68 cm ulompana kuin telan laita. Perinteisellä puominkiinnityksellä varustetun ECM tulos oli 81 cm. Nollaperäisyyteen yhdistettynä ECM kääntyykin erittäin ahtaissa paikoissa.

Erot olivat merkittäviä myös tässä mittauksessa, sillä Cat vaatii peräti 213 cm tilan. Asiaan tosin vaikutti kaivupuomin sylinterin kiinnitys, sillä tappi voidaan kiinnittää kahteen eri korvakkeeseen. Testikoneessa sylinteri oli liitetty taaempaan kiinnityspisteeseen, jonka vuoksi kaivuvartta ei saanut kovinkaan lähelle konetta, esimerkiksi kauhaa ei saanut kiinni puskulevyyn. Tapin paikkaa vaihtamalla tilanne olisi hieman muuttunut.

Nostovoimat ja kaatokuormat

Nostovoimien ja kaatokuormien mittauksista vastasi Eurofins Expert Services. Ulottuvuus- ja kaivupuomierojen vuoksi mittausetäisyys oli niin sivu-kuin pitkittäissuuntaan kaikilla 4,5 metriä koneen keskeltä mitattuna. Nostovoiman ykkönen oli ECM 28,7 kilonewtonin tuloksella, mikä vastaa n. 2 927 kilogramman tulosta. Toiseksi sijoittui Kubota ja kolmanneksi Wacker Neuson, tulokset olivat 27,4 ja 26,6 kilonewtonia. Heikoin oli Takeuchi, jonka 17,8 kN:n nostovoima oli ainoa alle 20 mittayksikön jäänyt tulos. Parhaan ja heikoimman tuloksen ero oli peräti 10,9 kN, eli noin 1 111,50 kiloa.

ECM osoittautui testijoukon vakaimmaksi, sillä koneen kaatokuorma oli paras niin pitkittäis- kuin sivusuuntaankin. Suuren työpainon lisäksi asiaan vaikuttivat rautatelat ja perinteinen kiinteä pääpuomi. Puskulevy ylös nostettuna kaatokuormaksi mitattiin pitkittäissuunnassa 22,2 kN, mikä oli 1,5 kN enemmän kuin kakkoseksi sijoittuneella Catilla. Selvästi heikoin tulos oli testin keveimmällä koneella, eli Komatsulla, jonka telanpäät nousivat ilmaan jo 12,4 kN:n voimasta.

Sivusuunnassa ECM alkoi kallistua 21,8 kN voimasta. Seuraaviksi sijoittuivat varsin pitkän peräylityksen omaava Cat sekä Bobcat. Selvästi kiikkerin oli Wacker Neuson, joka hävisi vakaimmalle koneelle 10 kN, eli noin 1 020 kiloa, mikä on varsin merkittävä ero.

Kaivupuomi ja kääntö

Kaivupuomin vetovoima mitattiin asettamalla puomi pystysuoraan ja nostamalla rototiltin tappi 60 cm maasta. Mittausten perusteella kaksi lyhyimmän ulottuvuuden omaava konetta, eli ECM ja Komatsu valloittivat kärkisijat. ECM:n suhteellisen lyhyttä työskentelymittaa tosin selittää osaltaan perinteisesti hytin viereen sijoitettu pääpuomi. Kärkikaksikon lukemat olivat 5 740 ja 5 630 kiloa. Yli viiden tonnin voiman saavutti myös Kubota. Heikoin oli Takeuchi, jonka voimaksi mitattiin 4 180 kiloa.

Ylävaunun kääntövoimat ovat tässä kokoluokassa suhteellisen vaatimattomat. Wacker Neusonin vääntämä suurin arvokin oli ainoastaan 580 kiloa. Kakkoseksi sijoittui Kubota ainoastaan 20 kiloa heikommalla tuloksella. ECM jäi tästä 30 kiloa. Kärkikolmikko mahtui siis 50 kilon sisään.

Hydrauliikan voimamittauksia tarkasteltaessa täytyy kuitenkin muistaa, että jouhevassa kaivutyössä käytetään aina useampaa liikettä yhtä aikaa. Yhtäaikaisten liikkeiden voimien mittaaminen on kuitenkin käytettävissä olevilla testimenetelmillä erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Kokonaisuutena yksittäisten liikkeiden mittaaminen kuitenkin antaa osviittaa koneen suorituskyvystä.

Vetovoimat ja nopeus

Suurimmat ajonopeudet mitattiin Vbox Sport -laitteella, jolla vauhti on mahdollista mitata kymmenyksien tarkkuudella. Vikkelin oli ECM, jolla tunnissa matkaa taittuu 5,5 kilometriä. Toiseksi sijoittunut Takeuchi oli ainoastaan kymmenyksen hitaampi. Erot olivat varsin suuria, sillä hitaimpien Wacker Neusonin ja Komatsun nopeuksiksi mitattiin ainoastaan 4,5 kilometriä tunnissa.

Vetovoimamittauksissa peräti kolme konetta, Bobcat, JCB ja Takeuchi saavuttivat saman 7 350 kilon tuloksen. Selvästi vankimmaksi vetäjäksi osoittautui ECM, jonka tulos oli peräti 8 100 kiloa. Hieman yllättäen Wacker Neuson jäi hännille myös vetovoimissa, sillä vaaka näytti ainoastaan 6 900 kilon lukemaa.

Meluissa suuria eroja

Koneiden melutasot mitattiin Rion NL 52 -äänitasomittarilla. Kokonaisuudessaan selvästi hiljaisin oli Wacker Neuson, jonka mittaustulosten keskiarvo jäi jopa alle 70 desibelin. Komatsu jäi keskiarvossa ainoastaan 0,5 desibeliä.

Äänitasoissa oli hämmästyttäviä eroja. Selvästi meluisimmassa Kubotassa tyhjäkäynnin 68 desibelin melutaso oli samaa luokkaa kuin hiljaisimman Wacker Neusonin melu työskentelyn aikana. Kokonaisuutena Wacker Neuson olikin selvästi hiljaisin, vaikka puhallin täysillä äänitasot eivät aivan kärkeä olleetkaan.

Keskiarvossa kolmanneksi sijoittuneen Komatsun lukemaa nosti hieman ulkopuolelle kantautuneen äänen korkeahko taso. Kokonaisuutena voi kuitenkin todeta, että Kubotaa lukuun ottamatta nykyaikaisten koneiden ohjaamot alkavat olla varsin hiljaisia myös tässä kokoluokassa.

Polttoaineenkulutus

Polttoaineenkulutusta mittasimme perinteisellä ”tankki täyteen”-menetelmällä. Erittäin huolellisen ilmaamisen jälkeen polttoainesäiliö täytettiin piripintaan, jonka jälkeen seurasi n. 80 cm syvän kaapeliojan kaivaminen saviselle pellolle. Kaikissa koneissa käytettiin samaa kauhaa. Suorituksen jälkeen sama ilmaamisprosessi toistettiin. Luotettavuuden varmistamiseksi osio toistettiin kahteen kertaan. Testikertojen erot olivat kuitenkin erittäin pieniä. Kulutusmittaus tehtiin kaasu täysille asetettuna, mutta ilman power modea. Mittaus tehtiin täydellä kaasulla mahdollisimman tehokkaan työskentelyn varmistamiseksi.

Testin pienimmällä moottorilla varustettu Wacker Neuson veti pisimmän korren tässä osiossa, sillä löpön tuntikulutukseksi osoittautui tässä työssä noin 8,4 litraa tunnissa. Kannoilla seurasivat ainoastaan 2 desilitraa suuremmilla tuloksilla ECM ja Takeuchi. Viimeiseksi jäi kolmanneksi tehokkaimmalla moottorilla hyrrittävä Cat, joka nieli polttoainetta 1,1 litraa enemmän tunnissa kuin vähäjanoisin. Samalla ojaa syntyi kuitenkin hieman enemmän, mikä kielii täsmällisesti toimivasta hydrauliikasta.

Lue lisää