Kotieläintuotanto

Tiivistyskyky testiin

Tuomas Anttila
Vasemmalla on pyöräkuormaajalla tiivistettyä rehua, oikealla rehupakkerilla. Sekä pintahomeen määrä että seinänvierien pilaantuminen on huomattavasti vähäisempää rehupakkerin tiivistämällä alueella. Huomionarvoista on myös reunojen runsas pilaantuminen, joka johtuu siitä, että reunamuovit eivät riittäneet siilon etureunaan asti.

Nurmirehun säilömisen onnistuminen on nykyään yleinen puheenaihe – ja syystäkin. Se on rehun korjuuajankohdan ohella tärkein tekijä säilörehun ruokinnallista laatua tarkasteltaessa. Säilymiseen vaikuttavat raaka-aineen kosteus, silpun pituus, säilöntäaine, peittely ja tiivistäminen, joista tässä kokeessa keskityttiin jälkimmäiseen. Tiivistyvyyden kannalta säilötty rehu oli varsin haastavaa, sillä se oli kuivaa ja silppu keskimääräistä ajosilppurirehua pidempää.

Päätimme kokeilla, miten hyvää rehua rehupakkerin jäljiltä jää, ja verrata pakkerilla aikaansaatua tulosta 8,5-tonnisen pyöräkuormaimeen työjälkeen. Kokeilu toteutettiin siten, että siilon toista reunaa poljettiin pelkästään pyöräkuormaimella ja toista rehupakkerilla alusta loppuun asti. Siilon keskiosaa, jossa ajettiin sekä rehukärryillä että pyöräkuormaimella levityksen yhteydessä, ei huomioitu vertailussa.

Polkemisajat pyrittiin sovittamaan siten, että molemmilla koneilla olisi poljettu yhtä pitkään. Pyöräkuormaimella oli kuitenkin rehun levittämisen kanssa sen verran kiirettä, että lopulta sillä ehdittiin aumaa polkea 50 minuuttia, kun pakkerin kanssa kasalla vietettiin yhteensä 1h 20 min. Ero johtuu pääosin pyöräkuormaimen suuremmasta ajonopeudesta, ei ajokerroista, sillä jokainen kuorma tiivistettiin kertaalleen läpi.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että pakkerilla olisi poljettu rehua kolmen metrin välein, eli hyödynnetty koko työleveys. Todella kuiva ja ajosilppurin rehuksi verrattaen pitkä silppu kuitenkin tiivistyi silminnähden enemmän traktorin renkaiden kohdalta. Rehun kanssa ei voitu ottaa pilaantumisen riskiä, vaan päätettiin varmistaa hyvä tiivistystulos. Tämän vuoksi rehua poljettiin kuten ilman jyrääkin, eli traktorin renkaat polkivat jokaisesta kohdasta, paitsi aivan seinän vierestä.

Ei laatu vaan määrä

Kuten kuvista voidaan todeta, säilyi rehu selvästi paremmin, kun se tiivistettiin rehupakkerilla. Rehusta otettiin myös raaka-ainenäytteet, mutta niiden tuloksista ei löydetty eroja. Kokeilun pohjalta ei kuitenkaan ole syytä kruunata pakkeria voittajaksi, sillä rehun parempi säilyvyys selittyy jo pelkästään puolta suuremmalla tiivistysajalla. Lisäksi traktorin ja rehupakkerin yhdistelmä oli itse asiassa painavampi kuin pyöräkuormain, sillä kuormain kaikkine varusteineen painaa noin 9,5 tn ja traktori rehupakkerin sekä 1,2 tn etupainon kanssa 10,5 tn.

Rehupakkerin kiekot painoivat rehuun urat, jotka päätettiin polkea lopuksi kertaalleen umpeen pelkillä traktorin renkailla, ettei ilmalle jäisi muovin alle käytäviä. Traktorin taka-akselipainoa ei punnittu jyrä ylhäällä, mutta etuakselin keveydestä päätellen se oli noin 8–9 tn, mikä todennäköisesti vääristi rehupakkerin tiivistystulosta parempaan suuntaan. Lisäksi traktorissa oli ristikudosrenkaat ja pyöräkuormaimessa vyörenkaat, joka edelleen tehostaa traktorin tiivistyskykyä.

Mitä tuloksista sitten voidaan todeta, jos vertailun lopputulos on käyttökelvoton? Ensinnäkin se, että tiivistyskyvyn mittaaminen on varsin vaikeaa, ja vaatii hyvin tarkkaan suunnitellun koejärjestelyn. Toisaalta lopputuotteessa on silmin havaittava ero. Tästä erosta voidaan päätellä, että rehuauman polkemiseen käytetyllä ajalla todellakin on suuri merkitys.

Pelkästään painava pyöräkuormain tai traktori, sekä taitava kuljettaja eivät vielä riitä takaamaan rehun säilymistä, jos kaikki aika menee rehun levittämiseen. Pyöräkuormain ehti polkea rehun kertaalleen lähes jokaisen rehukuorman välissä, mutta silti tiivistyskyky ei näin kuivalla rehulla ja pitkähköllä silpulla riittänyt takaamaan tasalaatuista rehua.

Pakkerin markkinoinnissa käytetystä ”syvätiivistyksestä” on vaikeaa sanoa mitään. Sen sijaan voimme todeta, että kunhan suuri massa ehtii viettää paljon aikaa aumaa tasaisesti joka paikasta tiivistäen, johtuu mahdollinen rehun pilaantuminen jostain muusta kuin tiivistämisestä.