Kotieläintuotanto

Pellon-mattoruokintajärjestelmä - Tehoruokintaa matoilla

Ison karjan ruokinta asettaa käytettävälle tekniikalle omat vaatimuksensa. Tehoa tarvitaan, mutta sitä voi hakea monella tavalla. Euro Bull Oy halusi automatisoidun järjestelmän ja valitsi sonnikasvattamoonsa apesekoittimeen ja mattoruokkijaan perustuvan laitteiston.
Mattoruokkijan käyttöpään kulmavaihde on järeää tekoa. Yhdeltä matolta aurataan rehua molemmille puolille ruokintapöytää.

Kristiinankaupungissa Härkmeren kylässä sonneja kasvattava Euro Bull Oy on nykyaikainen lihantuotantoyksikkö. Kahden nuoren yrittäjän, Samuel Ingvesin ja Marcus Teirin, perustama ja omistama yhtiö on hyvässä kasvuvaiheessa, kun puolentoista vuoden ikäisestä kasvattamosta virtaa säännöllisesti teuraskypsiä sonneja markkinoille. Euro Bull Oy:n navetassa kasvaa 800 maito- ja maito-liharotuista lihanautaa yhdessä kasvattamossa.

Euro Bull Oy syntyi, kun Samuel ja Marcus päättivät omien kasvattamoiden laajennusten sijasta rakentaa yhteisen ison kasvattamon. Kaveruksilla oli suunnitelmat valmiina omien navetoidensa laajentamiseksi, mutta lopulta päädyttiin yhteiseen navettaan.

”Se oli hyvä ratkaisu”, sanoo Marcus Teir, jolla on kuitenkin vielä omalla tilallaan 200 nautaa. Samuel Ingvesillä puolestaan on omalla tilallaan 500 nautaa.

Euro Bullin yksikkö on ollut käytössä vuoden 2017 maaliskuusta saakka. Sonnit kasvavat ryhmäkarsinoissa ritiläpalkkien päällä. Makuualueilla on kumimatot, joita on 2/3 karsinapinta-alasta.

Tehokas ruokintajärjestelmä

Ruokinnan kasvattamossa hoitaa Pellon Groupin kahden kuljettimen mattoruokkijajärjestelmä. Rehua pöydille jakavat matot ovat 101 metriä pitkiä ja niille aperehu siirtyy poikittaiskuljettimella.

Molemmat ruokkijat voivat ruokkia yhtä aikaa ja vaikka toinen matto vielä ruokkii, niin toiselle matolle voidaan ajaa rehua sekoittimelta.

”Tämä on hyvin suoraviivainen järjestelmä kaikin puoli layout-mielessä”, sanoo ruokintajärjestelmän toimittaneen Pellon Groupin Harri Ojajärvi.

Hän muistuttaa, että ruokintajärjestelmän ja navetan suunnittelu on avainasemassa ja rakennuksen pohjakuvan on oltava mahdollisimman suoraviivainen kuten Euro Bullin navetassa. Tällöin ruokintajärjestelmäkin voidaan suunnitella mahdollisimman yksinkertaiseksi ja tehokkaaksi. Pellon Group olikin mukana jo säätämässä Euro Bull Oy:n kasvattamon pohjakuvaa.

Samuel Ingves ja Marcus Teir sanovat, että mattoruokkijalle ei oikeastaan ollut vaihtoehtoja, sillä ruokinta halutaan hoitaa mahdollisimman vähällä työllä. Nyt yksi henkilö pystyy hoitamaan ruokinnan päivittäiset rutiinit, joihin kuluu aikaa kolmisen tuntia. Euro Bullilla on yksi palkattu työntekijä, joka hoitaa päivän työt. Yrittäjät tekevät itse viikonlopun ruokinnat ja käyvät myös päivittäin navetalla.

Rehua jaetaan 5 kertaa päivässä kaikille eläimille. Automaattinen ruokinta ei kuitenkaan tarkoita, etteikö eläimiä hoidettaisi aktiivisesti. Kaikki eläimet ajetaan ylös joka päivä, että nähdään miten eläimet voivat ja että jokainen varmasti menee syömään.

”Meilä on hyvät päiväkasvut ja muutenkin asiat ovat kunnossa tulosten perusteella”, Samuel Ingves sanoo. Päiväkasvu ensimmäisissä 400 sonnissa oli reilut 700 grammaa.

”Automaattiruokinta hyödyttää maitotiloilla, mutta myös lihakarjassa useampi ruokintakerta lisää kasvua, sillä eläimet heräävät aina syömään, kun rehua jaetaan”, Harri Ojajärvi muistuttaa.

Sähkönkulutus kohtuullista

Euro Bullin ruokinnassa on käytössä ainoastaan yksi resepti, jonka mukaan seokseen lastataan paalirehua eri sadoista, olkia sekä erikoistäysrehua, jonka Suomen Rehu valmistaa Euro Bullin lähettämien rehunäytteiden perusteella. Rehuseoksessa käytetään myös perunarehua.

Väkirehu tulee kahdella spiraalilla säiliöön ja kivennäiset omalla spiraalillaan. Perunarehu syötetään Pellon Groupin 8-kuutioiseen Crimboxiin, josta varsin märkä rehu siirretään epäkeskoruuvipumpulla sekoittimelle. Välillä märkä rehu pääsee jäätymään ulkosäiliössä, mutta pumppu yleensä pystyy käsittelemään sen.

”Yleensä Crimboxissa on ruuvikuljetin rehun siirtoa varten, mutta täällä perunarehu on niin märkää, että se vaatii pumpun”, Harri Ojajärvi sanoo.

Nurmirehu otetaan säiliöön ensimmäisenä ja se punnitaan, jonka jälkeen seoskomponentit lasketaan todellisen painon perusteella uudelleen. Seuraavana säiliöön otetaan perunarehu ja viimeisenä valmiiksi märkään seokseen lisätään rakeinen täysrehu, jolloin se liukenee seokseen. Reseptissä on muutaman minuutin imeytystauko ja lyhyt uudelleensekoitus, jonka jälkeen annostelu voi alkaa.

Sekoitin on kaksiruuvinen ja sähkötoiminen. Molemmilla ruuveilla on 30 kW:n sähkömoottorit. Säiliön tilavuus on 20 kuutiometriä. Pellon Group käyttää ruokintajärjestelmissään nykyisin saksalaisia Siloking-sekoittimia.

”Sähkökäyttöinen sekoitin on ylivoimainen tällaisessa kasvattamossa muihin apesekoittimin verrattuna. Se on tehokas sekoittamaan ja sähkökäyttö on kustannustehokas vaihtoehto”, sanoo Harri Ojajärvi.

Sähkötoiminen sekoitin ja ruokintajärjestelmä näyttääkin ensimmäisen vuoden kokemuksen valossa olevan varsin energiatehokas, sillä koko kasvattamon kulutukseen kului vuodessa sähköä 160 000 kWh.

”Siinä on kaikki kulutus. Lämmintä tilaakin meillä on 700 neliömetriä”, Marcus Teir kertoo.

Osa kasvattamon energiatehokkuudesta tulee siitä, että suurin osa lämmityksestä hoituu maalämmöllä. Maalämpökaivon syvyys on n. 200 metriä ja lisäksi lietekuiluissa on lämmönkeruupiirit. Juomavesi lämmitetään myös näin kerätyllä lämmöllä.

Automatiikka ohjaa ruokintaa

Ruokinta toimii täyttöjä vaille automaattisesti. Sekoittimeen lastataan kahdesti päivässä rehukomponentit ja sen jälkeen automatiikka hoitaa loput. Ruokintapöydät ovat kapeita, ainoastaan n. 160 cm, ja matto ruokkii kahdelle puolelle.

”Yksi kapeimpia käytössä olevista pöydistä, jossa on meidän tekniikkamme”, Harri Ojajärvi sanoo.

Ensimmäinen rehuerä jaetaan aamulla klo 5:30 ja viimeinen klo 17:30. Kaikki ryhmät saavat periaatteessa saman rehuannoksen, mutta kilomäärää karsinaa kohti voi säätää. Hallintaohjelmalle kerrotaan, montako eläintä on kussakin karsinassa ja karsinan rehuannos lasketaan sen perusteella. Jos rehua näyttää jäävän syömättä tai se ei näytä riittävän eläimille, niin kunkin karsinan rehumäärää säädetään prosenttisosuutena perusasetuksesta.

”Käytännössä silmämääräisesti arvioidaan rehun määrä, eli jos pöydällä on rehua, niin määrää vähän pienennetään”, Marcus Teir kertoo.

Periaatteessa ruokintaohjelmalle voi myös lisätä tai vähentää kunkin karsinan eläinmäärää, jolloin rehun määrä säätyy sillä perusteella.

Euro Bullin kaltaisessa isossa yksikössä ja heidän käyttämällään ruokintastrategialla mattoruokkijan tehon maksimointi on välttämätöntä. Tähän on päästy optimoimalla auran ja maton liike. ”Käytännössä näin pitkällä matolla rehua aurataan ja kuljetetaan yhtä aikaa toisin kuin perinteisessä mattoruokkijassa, jossa matto aurataan aina tyhjäksi ennen seuraavaa jaettavaa rehuerää. Tällä tavoin säästetään aikaa ja ruokinta tehostuu”, Harri Ojajärvi sanoo.

Sekoittimessa on 4 vaaka-anturia, jotka punnitsevat jokaisen rehuerän. Mattoruokkijassa on pyörintävahti, jonka antamien pulssien perusteella lasketaan jaettavan rehuvirran paikka kuljettimella. Auran ja matolla kulkevan rehun sijaintien ja liikkeen synkronointi on avainasemassa rehunjaon toimivuuden kannalta.

Marcus Teir pitää ruokintajärjestelmän tarkkuutta oikein hyvänä. Vaaka-anturit mittaavat kaikki komponentit ja kaikki komponentit täytetään aina samassa suhteessa, vaikka paalit täytetäänkin säiliöön aina kokonaisina eikä tietyn painomäärän mukaan.

Harri Ojajärvi huomauttaa, että jako on puolestaan todella tarkkaa, kun matolle ajetaan tavaraa vaa´an punnitsemana.

Ennakoiva huolto on tärkeää

Ojajärvi kertoo, että mattoruokkijan käyttöönotossa ensimmäinen 3 kuukautta on sisäänajoa. Silloin hihnaan muodostuu pompeeraus, eli hihnan keskikohta venyy reunoja enemmän, jonka jälkeen hihnaa ei yleensä tarvitse enää tiukata.

Perustekniikaltaan mattoruokkijajärjestelmä on varsin yksinkertainen ja huoltotarve on sen myötä melko vähäistä.

”Vaijeria pitää välillä kiristää, laakereita on tarkkailtava. Jakomaton alapuolen paluurullat vaativat tarkistusta”, Ojajärvi luettelee huoltokohteita. Lisäksi ruokintajärjestelmä putsataan ulkopuolelta viikoittain.

Automaattisen ruokintajärjestelmän huolto ja kunnossapito on samalla tavoin avainasemassa järjestelmän luotettavan toiminnan kannalta kuin muidenkin karjatilalla päivittäin käytettävien koneiden ja laitteiden huolto. Tilat ammattimaistuvat ja isoissa tuotantolaitoksissa ymmärretään, että elintärkeän koneen on toimittava koko ajan.

Pellon Group tarjoaa asiakkailleen kiinteähintaista huoltosopimusta, joka sisältää kaiken muun paitsi normaalisti kuluvat osat. Huolto tehdään Euro Bullin tapauksessa kahdesti vuodessa.

”Esimerkiksi mikserin terät eivät kuulu sopimuksen piiriin, mutta vaihteistojen ja kulmavaihteiden öljyt kuuluvat hintaan. Käytännössä huoltoväli määrittyy kulmavaihteiden öljynvaihtovälin mukaan. Samalla tarkistetaan koko ruokintajärjestelmä”, Ojajärvi sanoo.

Huoltosopimus on ollut varsin suosittu ja sitä on kysytty paljon myös käytettyihin ruokkijoihin.

Lue lisää