Koneklassikot
Parc de la Petite Couère

Koneviesti vieraili ranskalaisen maalaiskylän traktorimuseossa – museo pitää sisällään valtavasti eri traktorimerkkejä, joista kymmeniä myytiin vain Ranskassa

Ranskassa aloitettiin toisen maailmansodan jälkeen rakentaa traktoreita ja muita maatalouskoneita kymmenissä pajoissa ja tehtaissa. Tuloksena oli lukuisia uusia konemerkkejä, joista suurin osa on sittemmin kadonnut. Tänä päivänä niitä voi nähdä esimerkiksi tässä idyllisessä maatalouskonemuseossa Chatelaisissa.
Marja Vehkala

Harva suomalainen on kuullut sellaisista traktorimerkeistä kuin Vendeuvre, Societe Française Vierzon, MAP, Aprile CNC tai Issoise. Nämä traktorit löytyvät idyllisestä traktorimuseosta, joka on osa entisen maatilan rakennuksista koostuvaa, vuoden 1900 -henkeen luotua Parc de la Petite Couère -ekopuistoa. Se sijaitsee Ranskan pohjoisosassa, tärkeällä maatalousalueella Chatelaisin kylässä, lähellä Angersin kaupunkia.

Tilan koko on kaikkiaan 30 hehtaaria. Alue vuohineen ja muine kotieläimineen muodostaa idyllisen ympäristön, josta lähes kaikki nykyaika loistaa poissaolollaan. Ellei lasketa mukaan vierailijoita pitkin pusikoita kiskonutta 1980-luvun savuttavaa Fiat Agria.

Nykyisen omistajan isä, Anais Nardi, keräsi 65 vuoden ajan vanhoja esineitä, koneita sekä kaikkea mahdollista tavaraa ja sisusti tämän oman ”kylänsä” kaikki rakennukset, poliisiasemasta parturiin. Kokonaisuus avattiin yleisölle vuonna 1989, mutta suljettiin 2017 Anaisin kuoltua.

Jatkajaa toiminnalle ei tuolloin löytynyt. Lopulta poika Daniel päätti, ettei isän kokoelmaa voi heittää hukkaan ja ryhtyi pyörittämään ekopuistoa uudelleen vuonna 2018.

Puiston tärkein osa on traktorimuseo, joka sijaitsee vanhasta ladosta tehdyssä hallissa. Koko rakennuksen mittainen kattoikkuna antaa suureen tilaan vanhanaikaisen pehmeän valon.

Maatilan välinesuojiin on sijoitettu lisää vanhoja traktoreita sekä maatalouskoneita ja -välineitä aina pikkuporsaiden kuljetuskärryihin asti. Toinen, kaksikerroksinen rakennus on täynnä henkilöautoja ja sähköpyöriä.

Kaikkia maailman konemerkkejä yritettiin kaupata

Ensimmäiseksi suomalainen kävijä kiinnittää huomiota eri konemerkkien tavattoman suureen määrään. Museosta löytyy konevalmistajien aikaansaannoksia lähes kaikkialta maailmasta, Ranskan lisäksi erityisesti USA:sta.

Tässä suhteessa Ranska oli tavallaan hyvin samantyyppinen maa kuin Suomikin. Kaikkea, mitä maailmassa valmistettiin, yritettiin siellä myydä. Joskus paremmalla menestyksellä, mutta useimmin vain pieniä kappalemääriä.

Maailmansotien jälkeen käytännössä jokainen maa pyrki luomaan omaa koneteollisuutta kaikille yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeille aloille. Silloin myös Ranskassa syntyi kymmenittäin uusia maatalouskonemerkkejä. Osa tehtaista valmisti koneita ja laitteita myös armeijan käyttöön ja nämä valtion hankinnat takasivat niiden pysymisen hengissä, vaikka tehtaan tuotteille ei muuten olisi kysyntää riittänyt. Lopulta kuitenkin kaikkien ranskalaisten merkkien tarinat ovat päättyneet.

Museoon on laitteiden viereen aseteltu kiitettävästi kylttejä, joista selviävät perustiedot. Tosin niihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Ehkä pienen museon pienet resurssit ovat syynä siihen, että ihmeen monessa tiedot eivät pitäneet paikkaansa. Vai olisiko syynä ranskalainen kepeä suhtautumistapa asioihin?

Joka tapauksessa salapoliisityötä muistuttavalla penkomisella ainakin osa virheellisiksi osoittautuneista tiedoista on nyt paljastettu. Kuvateksteistä saattaa kuitenkin vielä piillä väärää tietoa, joka suotakoon matkalaiselle anteeksi.

Unohdettuja ranskalaismerkkejä

Sodan jälkeen Ranskaan syntyi lukuisia pieniä traktorivalmistajia.

Katso kuvakarusellista kooste unohdetuista merkeistä!

Lue lisää