Kolumnit

Onko Valko-Venäjä yksi mahdollinen väylä Venäjälle?

Itä-Eurooppa on iso maatalouskoneiden markkina-alue. Peltoalat ovat isot ja omaa maatalouskoneteollisuutta on tarpeeseen nähden vähän. Kokonaan toinen asia on markkinoille pääseminen. Ostohalukkuutta kyllä on, mutta jos ostajalla ei ole rahaa, on parempi pitää kaupanteosta näppinsä erossa.

Yksi ongelma on se, että ostajien on vaikea saada pankista rahoitusta tuontikoneille – ja harvalla on pöytälaatikossa sellaista rahatukkoa, että sillä pystyy koneet maksamaan. Toinen este Venäjän markkinoilla ovat tuontikoneiden tullit. Sen takia isot maatalouskonevalmistajat ovat vieneet tuotantoa itään.

Mielenkiintoinen reitti Venäjän markkinoille, vaikka toistaiseksi vähän käytetty, on Valko-Venäjä. Tuo maa on itsekin iso maatalousmaa ja sillä on läheiset taloussuhteet Venäjälle. Maa saa ostaa öljyn ja kaasun Venäjältä alihintaan, josta tosin viime kuukausina on neuvotteluja käyty. Venäjä haluaa nostaa hintaa, ja jos Valko-Venäjä ei siihen suostu tai pysty, Venäjä haluaa vastikkeeksi vieläkin läheisempiä taloussuhteita. Nuo taloussuhteet tarkoittavat jo nyt sitä, että Valko-Venäjällä valmistetuilla koneilla on tulliton pääsy Venäjälle.

Tunnetuin Valko-Venäjältä tullut maatalouskone on Belarus-traktori. Sitä valmistettiin parhaimmillaan yli 100 000 kpl vuodessa ja sitä tehdään edelleenkin yli 30 000 kpl/v.

Valko-Venäjällä olevasta puimuritehtaasta sen sijaan tiedetään vähän. Siellä valmistuu kuitenkin 2 500 puimuria vuodessa ja päällisin puolin katsoen ne ovat kelvollisia vaikka länteen myytäväksi.

Puimuritehdas on aloittanut myös saksalaisen Krone-paalaimen valmistuksen. Oletan, että Kronea kiinnostaa niin Valko-Venäjän, Ukrainan kuin myös Venäjän markkinat.

Valko-Venäjä on keskusjohtoinen valtio. Maatilat ovat valtion omistuksessa, samoin teollisuus. Kun siellä on omaa puimurivalmistusta, tuskin sinne länsipuimureita pystyy myymään kuin korkeintaan malliksi. Sen sijaan yhteistyö sellaisilla aloilla, missä ei ole omaa valmistusta, voi olla kiinnostavaa.

Maatalouden koulutus pyörii Valko-Venäjällä paljolti maatalousyliopiston kautta. Yliopiston vastuulla on esimerkiksi maatalouden neuvontapalveluissa olevien henkilöiden kouluttaminen, myös maatalouskoneiden huoltomiehet koulutetaan yliopistolla. Konevalmistajat ovat velvoitettuja toimittamaan uusimmat konemallinsa yliopiston opetuskäyttöön.

Yliopisto antaa myös täydennyskoulutusta. Jokaisen korkeakoulututkinnon suorittaneen on kerran viidessä vuodessa osallistuttava täydennyskoulutukseen.

Kyllä maatalouden koulutustaso on maassa kohdallaan.

Minskin maatalousyliopisto tekee myös tutkimustyötä, vaikka sen osuus ei olekaan niin hallitseva kuin länsimaisissa yliopistoissa. Vieraillessani paikalla hämmästytti se, että yliopiston opettajat pöydän toisella puolella halusivat käydä keskustelun tulkin välityksellä venäjäksi. Yleensä sillä tasolla puhutaan sujuvasti jotakin länsimaista kieltä.

Yliopistoon ovat tervetulleita opiskelemaan myös suomalaiset, mutta englanninkielisiä kursseja ei ole. Venäjää pitää osata.

Lue lisää