Kolumnit

Puiden jalostus nopeuttaa metsän kasvua

Jalostuslisän on sanottu olevan 15–20 %. Olin jokin aika sitten kuuntelemassa jalostajan näkemyksiä ja hän vakuutti, että ne taimet, mitkä voidaan kylvää viimeisimmillä jalostuksen tuloksilla, kasvavatkin puuta 35 % nopeammin kuin se metsä, joka nyt kaadetaan.

On se huima lisäys. Toisaalta, onhan viljakasvien satotasokin noussut 50 vuodessa kaksikertaiseksi ja nimenomaan kasvinjalostuksen ansiosta.

Leikitään hiukan numeroilla. Jos metsät kasvavat nyt 110 milj. m3 vuodessa ja seuraavan 80 vuoden kierron aikana saataisiin tuo 35 % jalostuslisä kaikkiin metsiin, metsien vuosikasvu olisi sen jälkeen 150 milj. m3. Jos 40 milj. kuutiometrin lisäkasvusta puolet hakattaisiin, se toisi suoraan 8 000 uutta ja pysyvää työpaikkaa. Pääosa niistä olisi mukana puun korjuussa ja kuljetuksessa. Sen lisäksi se antaisi välillisesti työpaikkoja ties kuinka paljon. Väkeä tarvitaan esimerkiksi metsäkoneiden ja kuljetuskaluston valmistamiseen sekä niiden huoltoon.

1960-luvun alun metsäinventoinnin mukaan metsät kasvoivat 52 milj. m3 ja tuo 150 milj. kuutiometrin vuosikasvu tarkoittaisi kasvun kolminkertaistumista.

Mitä enemmän metsät kasvavat, sitä enemmän ne myös sitovat hiilidioksidia ja torjuvat ilmaston lämpenemistä.

Tarina ei kyllä tule päättymään näin onnellisesti. Metsänkasvatuksessa on vallalla kovin paljon erilaisia näkemyksiä. Jos Suomen metsät halutaan esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen piiriin, se tarkoittaisi yksinkertaisesti tuon jalostuslisän jäämistä pois kasvun lisääjänä. Jatkuvassa kasvatuksessa uusi taimikanta yritetään saada olemassa olevan puuston luonnonsiemennyksestä, jossa jalostuksen tuomaa kasvunopeuden nousua ei ole.

Metsien optimaalista kasvua rajoittavat myös metsien hoitorästit. Kun jalostustaimet on saatu kasvamaan, sen jälkeen pitää huolehtia siitä, että taimet eivät jää muun vesakon sisään ja se työ jää liian usein hoitamatta. Metsä tarvitsee aluksi raivaussahaa kasvaakseen ja myöhemmin hakkuukonetta. Kasvinjalostajan huoli tuntui olevankin se, että kun ensin on saatu nopeakasvuinen taimiaines metsään, kasvunopeuden tuoma hyöty hukkuu metsien hoitorästeihin.

Kasvun lisäämiseen epäilevästi suhtautuvat luontoihmiset pelkäävät puun laadun heikkenemistä. Höttöpuusta ei muka saa mitään. Jalostaja toteaa, että puun laatu on yksi jalostuskriteeri.

Jos lankku tulisi sahata yksinomaan hidaskasvuisesta puusta, Keski-Euroopan metsistä ei rakennuspuuta saisi lainkaan.

Olin muutama vuosi sitten Itävallassa tuotantolaitoksella, joka sahasi männyn tyviä. Sahan tärkein vientimaa oli Ruotsi. Itävallassa puu kasvaa nopeasti ja oksaväli on huomattavasti pitempi kuin Pohjoismaissa. Automaattikone leikkasi lankusta oksankohdat pois ja pätkät sormiliitettiin. Lopputuloksena saatiin suoraa oksatonta puutavaraa ruotsalaiselle ikkunateollisuudelle. Pohjoismaissa oksaväli on lyhyt ja oksien poistamisen jälkeen jäljelle jää liian lyhyitä lankunpätkiä. Näin itävaltalainen sahuri asiaa perusteli.

Ja jos sitten johonkin tarkoitukseen tarvitaan todella hidaskasvuista puuta, Lapissa sitä kyllä riittää.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien