Kolumnit

Maatalouskoneautomaation äärellä

Hyväksyttyäni saksalaisen yliopiston tarjouksen professuurista, olen saanut kysymyksiä, että mitä se oppituoli tarkoittaa, tai mitä siellä tutkitaan. Tässä kolumnissa yritän hieman avata asiaa.

Maatalouskoneautomaatio on veikeä yhdyssana, jonka ymmärtäminen edellyttää pilkkomista. Erottamalla sanat maatalous- kone-automaatio, paljastuu kolme keskeistä sanaa oppituolille. Kyse on siis sekä maatalouskoneista, koneautomaatiosta että maatalousautomaatiosta. Saksalainen oppituolin nimi agrarmechatronik kuvaa asiaa tiiviimmin.

Oppituoli (eli valtion rahoittama pysyvä professuuri) on uusi Münchenissa, eikä maailmaltakaan ihan samanlaista löydy. Tästä johtuen joudun tai saan määritellä oppituolin sisällön. Asiaa hieman helpottaa, että reilu vuosikymmen sitten eläköityneet, mutta ilman seuraajaa jääneet, arvostetut professorit Hermann Auernhammer ja Karl Renius ovat tarjonneet apuansa tämän uuden yhdistelmäoppituolin pystyttämisessä.

Professori Auernhammer on tunnettu työstään paikkakohtaisen viljelyn eli täsmäviljelyn sekä ISOBUS:n ja sitä edeltävän LBS:n kehittäjänä. Professori Renius on vastaavasti tehnyt elämäntyönsä traktorien ja erityisesti niiden moottorien ja voimansiirtojen tutkimuksessa. Kummankin opetuslapsia on nyt keskeisissä tehtävissä saksalaisen maatalouskoneteollisuuden palveluksessa.

Tutkimusmenetelmien osalta on tarkoitus jatkaa samaa periaatetta mitä olen toteuttanut maatalousautomaation tutkijana Suomessa viimeiset 16 vuotta: ensin tehdään ja tutkitaan, ja vasta sitten puhutaan ja ennustetaan. Alalla on monta "profeettaa", jotka mielellään puhuvat vaikka peltoroboteista tai tekoälystä ilman mitään omaa osaamispohjaa aihepiiriin. Tarkoitukseni on saada aikaan tutkimusryhmä, jossa itse toimin "pelaavana valmentajana". Tarkoittaa että osallistun prototyyppien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä peltotestien tekemiseen. Mikään ei ole niin opettavaista kuin koeajaa itse tehtyä älykoneen prototyyppiä.

München pystyy tarjoamaan sisäisesti kaikki edellytykset prototyyppien kehittämiseen ja niiden kokeelliseen testaamiseen pelto-olosuhteissa. Omassa pajassa käytössä on modernit työstökoneet, elektroniikan valmistuslaitteet, tarkat mittalaitteet ja runsaasti testipeltoa, jossa mm. itse rakennettuja täyskokoisia peltorobotteja voidaan testata omalla "robottimaatilalla". Myös ISOBUS-teknologian ja automaattiohjauksen tutkimus tulee jatkumaan. Muutenkin kaikki täsmäviljelyn mahdollistavat koneet, anturit ja järjestelmät ovat tärkeä osa oppituolia.

Isoilla maatalouskonealan yrityksillä on suunnitelmat tuotekehityksen suhteen vuosiksi eteenpäin. Saksalaisen yrityksen ja yliopiston yhdessä kehittämiä tutkimusprototyyppejä on esitelty esim. Agritechnicassa ja palkittu innovaatiomitalein. Vaikka suurelle yleisölle esitetään tulos yrityksen innovaationa, taustalla on usein läheinen yhteistyö yliopiston kanssa.

Saksasta – tai laajemminkin Keski-Euroopasta – löytynee myös yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita viemään eteenpäin vanhoja ajatuksiani mm. kylvövantaista, älykkäämmästä kyntämisestä tai viljankuivauksesta. Täytynee ensin tehdä omassa pajassa prototyyppi ja todistaa sen toimivuus. Myös suomalaiset yritykset ovat tervetulleita yhteistyökumppaneita Münchenin protopajalle.