Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Valko-Venäjän maatalouskoneet länsimaistuvat

Valko-Venäjä tunnetaan Suomessa Belarus-traktoreista, joita neuvostovallan aikana myytiin vuodessa satoja. Myymiseen liittyi pieni poliittinen pakko. Kun Suomi toimitti Neuvostoliittoon koneita ja laitteita, vastavuoroisesti sieltäkin piti koneita ostaa, vaikka ne eivät hyvin tänne sopineetkaan. Vakolan vuonna 1988 laatimassa koetusselostuksessa traktorin käyttöominaisuudet ja kestävyys arvioitiin vain välttäviksi.

Tehdas suolsi traktoreita vuodessa 100 000 kpl, mutta vain kahta mallia.

Nyt sama Belarus-tehdas valmistaa vuodessa 35 000 traktoria ja 30 eri mallia, ja jokaisesta mallista on useita versioita.

Traktorimalliston suurimmassa on jo 450 hv. Siinä on Caterpillarin moottori, katolla GPS-antenni.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun tehdas oli 30 vuotta sitten silmiinpistävän epäsiisti, nyt kokoonpanolinja oli todella siisti ja kaikkialla vallitsi järjestys.

Vanhoja 30 vuoden takaisia traktorimalleja tehdään edelleen. Niissä ei ole välttämättä hyttiä, korkeintaan aurinkosuoja. Niitä menee erityisesti Pakistaniin, missä niitä on ollut käytössä iät ja ajat, ja missä niitä osataan huoltaa ja korjata – ja korjaaminen voidaan tehdä vaikka ojan penkalla.

Sinistä ureatankin korkkia itään päin menevissä koneissa ei ole, siellä nimittäin eivät eurooppalaiset päästönormit ole voimassa.

Kun Belaruksella on kova pyrkimys päästä myös länsimarkkinoille, länteen lähteviin traktoreihin asennetaan sellainen moottori, joka täyttää päästövaatimukset.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Valkovenäläisestä Gomselmashin leikkuupuimuritehtaasta ei juuri kukaan ole kuullutkaan. Puimureita valmistuu kuitenkin 2 500 kpl vuodessa ja ne ovat teknisesti myös länsimaihin kelpaavia, vaikka markkina-alueet ovat pääasiassa Valko-Venäjällä, Venäjällä, Ukrainassa. Valko-Venäjällä myydään vuodessa 500 leikkuupuimuria, joista 20–30 on muita kuin valkovenäläisiä.

Valko-Venäjällä maatilat samoin kuin maatalouskoneteollisuus ovat valtion omistamia. Tuontikoneita ei sinne haluta kuin malliksi.

Puimuritehdas havittelee pääsyä länsimarkkinoille, se on ensi marraskuussa Agritechnicassa omalla osastolla. Länteen meneviin koneisiin pannaan länsimainen moottori, jolloin se täyttää EU:n päästönormit.

Valko-Venäjän teollisuudella merkittävä etu on palkkataso. Kokoonpanolinjalla asentajan kuukausipalkka on 500 euroa, eikä kokoonpanolinjalla lusmuilla. Työn sankarin arvonimen saaneelle maksetaan 50 % korotus.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Puimuritehdas on alkanut myös pyöröpaalaimien tuotannon. Koneet tehdään saksalaisen Kronen lisenssillä ja tällä hetkellä vielä kokonaan Kronen osista. Myöhemmin tehdas alkaa tehdä osia itse, ja ottaa valmistusohjelmaansa myös kanttipaalaimen.

Krone tunnetaan laadukkaana koneena, ja on varmaa, että valkovenäläisen tehtaan kyvyt tehdä laatukoneita on tutkittu tarkkaan. Mainetta Krone ei salli kenenkään pilaavan.

Kun katseli valkovenäläisten itse suunnittelemia koneita, huomio kiinnittyi siihen, että koneet ovat yksinkertaisia ja huoltoystävällisiä.

Saksalainen sanonta on: ”Miksi tehdä yksinkertaista konetta, kun sen voi tehdä monimutkaiseksikin”. Sitä sääntöä valkovenäläiset eivät noudata.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien