Kolumnit

Innovaatiot, keksinnöt ja patentit

Tuoteuutuuksia esitellään tässä lehdessä jokaisessa numerossa. Maatalouskonevalmistajat keskittävät tuoteuutuuksien julkistuksen yleensä alan messujen yhteyteen, koska silloin asiakas- ja mediahuomio on suurimmillaan.

Tuoteuutuudet ovat monesti luonteeltaan sellaisia, että kyseinen valmistaja ei ole aiemmin vastaavanlaisilla ominaisuuksilla varustettuja tuotteita valmistanut – mutta se ei tarkoita, etteikö joku toinen valmistaja sellaisia olisi tehnyt. Jos kaikkien tuoteuutuuksien pitäisi olla sellaisia, että ne ovat maailmanhistoriassa ensimmäisiä, ei KV ilmestyisi kovin usein.

Keksinnöt ovat luonteeltaan ainutkertaisia, ja jos keksinnölle myönnetään maailmanlaajuinen patentti, se on oletettavasti maailmanhistoriassa uusi tapa ratkaista joku ongelma. Tuoteuutuus, johon valmistajalle on myönnetty patentti, on myös uutuusarvoltaan suurempi, koska ainakaan ihan samalla tavalla ratkaistua ongelmaa ei kilpailijoiden tuotteissa ole. Keksinnöksi riittää, että olemassa olevaa tekniikkaa on sovellettu uudella yllättävällä tavalla – vaikkapa hiiapin käyttö perunannostoon nokkelalla tavalla olisi riittävän yllättävää.

"Patenttihakemus jätetty" tai "patent pending" sen sijaan ei kerro vielä mitään keksinnöstä, mutta patenttihakemuksen jättämisellä voi valmistaja suojata, ettei kopioija voi enää vaatia itselleen patenttia. Patenttien käsittelyaika riippuu maasta, mutta yleensä patenttihakemus tulee julkiseksi 18 kuukautta sen jättämisestä. Matka patenttihakemuksesta myönnettyyn patenttiin kestää yleensä pidempään, ja jos patentti myönnetään, se suojaa keksijää hakemuksen jättämispäivästä saakka.

Innovaatio sanana ei tarkoita samaa kuin keksintö, vaikka monesti varsinkin poliitikot sotkevat nämä asiat keskenään. Innovaatiossa ja keksinnössä yhteistä on uutuusarvo, mutta innovaatiolle edellytyksenä on aina kaupallinen hyödynnettävyys ja liiketoiminta. Vaikka keksintö olisi kuinka hyvä, mutta jos kukaan ei halua maksaa tuotteesta tai massatuotanto ei ole mahdollista, keksinnöstä ei ole innovaatioksi. Tutkimustulos voi silti olla keksintö. Esimerkiksi jos keksii nokkelan tavan viljellä perunoita kuun kamaralla, se on keksintö –mutta innovaatioksi sitä ei luokitella, koska kuunviljelijät eivät vielä halua siitä maksaa. Mikäli keksinnöstä ei ole liiketoiminnaksi, se ei ole innovaatio, eikä sitä yleensä kannata patentoida.

Keksijät eivät aina patentoi tuotettaan suojatakseen sen kopioijilta. Joskus valmistaja luottaa siihen, että jonkin tuotteen valmistusprosessi tai sisältö on niin monimutkainen, että sitä ei voi selvittää tuotetta purkamalla, ja/tai kopiointi on hyvin vaikeaa. Patentit ovat myöntämisen jälkeen julkisia dokumentteja, joten patentoija joutuu samalla paljastamaan julkisesti miten temppu tehdään, ja se saattaisi auttaa kilpailijoita tuotekehityksessä – viimeistään siinä vaiheessa kun patentti vanhenee. Hyvä esimerkki patentoimattomasta mutta vaikeasti kopioitavasta tuotteesta on WD-40-spray: sen valmistusresepti on salainen. Jos se olisi aikanaan patentoitu, patentti olisi nyt vanhentunut ja samalla reseptillä valmistajia olisi kuin glyfosaatilla konsanaan.

Kirjoittaja on työkoneautomaation ja maatalousteknologian dosentti