Kolumnit

Sähkön kulutus tuplaantuu

Eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta olivat yksimielisiä siitä, että Suomen pitää toteuttaa päästötavoitteet ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Keinoista, millä tavoitteisiin päästään, ei vielä ole sovittu mitään. Sähköä siinä tarvitaan joka tapauksessa – ja vuoteen 2050 mennessä tuplamäärä. Autot kulkevat sähköllä ja talot lämpiävät maalämmöllä, joka sekin tarvitsee kolmanneksen sähköä. Suunnitelmia siitä, millä tuo lisäsähkö tehdään, ei ole. Ja kun päätös on joskus tehtävä, se ei tule olemaan yksimielinen.

Vuonna 2017 sähköstä tuotettiin ydinvoimalla 25 %, vesivoimalla 17 %, biomassalla ja turpeella 16 %, kivihiilellä 7 %. Tuulivoiman osuus oli alle 6 %.

Tuonnin osuus oli 24 % eli lähes yhtä suuri kuin kaikkien neljän nyt käytössä olevan ydinvoimalaitoksen yhteisteho.

Kun sähkön kulutus kaksikertaistuu, samaan aikaan kivihiili energialähteenä putoaa pois. Vesivoimaa olisi mahdollista rakentaa hiukan lisää, mutta käytännössä loppujen koskien valjastaminen voimalaitoskäyttöön on luonnonsuojelusyistä mahdotonta.

Tuulivoimatuotanto on hallituksen energiastrategian mukaan tarkoitus nostaa kaksikertaiseksi nykyisestä. Se on päästötöntä energiaa, mutta jos sitten joku aikoo rakentaa tuulivoimaa, vastustajia löytyy. Tuulimyllyt muka aiheuttavat tuntuvia meluhaittoja ja jopa ihmisten ennenaikaista kuolemista. Jos asia olisi näin, Tanskassa ja Pohjois-Saksassa hautaustoimistoilla olisi paljon asiakkaita.

Henki on meillä se, että tuulivoimaa pitää saada lisää, mutta minun naapuriin sitä ei saa tulla.

Kävin Saksassa joulun alla, ja kun päätä käänsi, yhdellä seisomalla näkyvissä oli yli 100 tuulimyllyä – ja tuulimyllyjen välissä asuttiin. Lähimmät myllyt olivat asuinrakennuksista muutaman sadan metrin päässä. Kukaan ei puhunut melusta mitään.

Aurinkosähkö on ilmastoystävällistä energiaa ja säteilyn määrä on Suomessa samaa luokkaa kuin Keski-Euroopassa. Ongelma on se, että silloin kun on kova pakkanen, ja sähköntarve on suurimmillaan, ei tuulimyllyn lapa liikahda eikä aurinko paista.

Biomassa sähköenergian lähteenä tarkoittaa ennen muuta metsäteollisuuden sivutuotteita. Kaikki ne sivutuotteet, jotka kelpaavat poltettavaksi, ovat jo käytössä, ja metsien lisähakkuista kiistellään. Sellutehtaalle menevässä havukuitupuussa on n. 28 % ligniiniä ja se menee pääasiassa polttoon. Toki sen lämpöarvo on hyvä, mutta kaiken aikaa tutkitaan ligniinin jalostamista polttoenergiaa arvokkaammaksi tuotteeksi.

Kuusikoiden avohakkuualueilta hakkuutähteet korjataan hyvin jo nyt, eikä lisäresursseja sieltä juuri löydy. Kantojen nostosta on monin paikoin luovuttu, sillä lämpölaitokset vierastavat kantomurskeen mukana tulevia epäpuhtauksia.

Ydinvoima on ilmastoystävällistä sähköenergiaa. Nyt rakennettavien kahden uuden laitoksen yhteinen teho on samaa suuruusluokkaa kuin neljän jo olemassa olevan laitoksen yhteinen teho. Mutta sekään lisäys ei riitä, ja samaan aikaan vanhimmat laitokset tulevat elinkaarensa päähän.

Monta komiteaa saa vielä istua ennen kuin saadaan tehtyä päätöksiä tarvittavasta sähkön lisätuotannosta.

Mihin matematiikka päättyy, siitä alkaa politiikka.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tekoäly 0.2

Kolumnit KV 14/2019 07.10.2019