Kolumnit

Ranskalaiset radikaalit

Sabotaasi-sanan historia juontuu Ranskaan, jossa teollisen vallankumouksen aikoihin 1800-luvun puolivälin jälkeen työntekijät alkoivat vastustaa koneellistamista, jopa tuhoamalla tuotantolaitteita. Sabotöörien tavoitteena oli yleensä parantaa työntekijöiden asemaa, ei pelkästään estää teknologian käyttöönottoa tehtaissa ja tuotantolaitoksissa.

Maatalouden tuottavuus on kehittynyt huimasti sitten 1800-luvun. Koneellistamisen ja voimakoneiden ansiosta ruoka saadaan tuotettua vähemmillä käsillä. Tehokkuuden tavoittelu jatkuu edelleen koneiden kokoa kasvattamalla ja sulauttamalla niihin älyä. Euroopassa koko ei voi enää merkittävästi kasvaa tieliikennerajoitusten takia. Suomessa pieni peltolohkokoko asettaa myös omat rajansa koneiden kasvulle.

Toulousessa joulukuussa pidettyyn peltorobotiikkaan keskittyneeseen konferenssiin osallistui järjestäjän ilmoituksen mukaan noin kuusisataa ihmistä, suurin osa kuitenkin paikallisia. Konferenssissa käsiteltiin viime aikojen edistysaskeleita teknologiassa ja alan yritykset olivat paikalla esittelemässä tuotteitaan.

Olkoon Ranskassa kuinka tavanomaista vaan, mutta ulkomaalaisena yllätyin konferenssin keskeytyessä ensimmäisenä päivänä puoleksi tunniksi, kun monikymmenhenkinen vihaisen oloinen protestijoukko valtasi esityssalin. Joukko kaappasi mikrofonin esitystä pitäneeltä ja lakanoineen alkoi kertoa omaa agendaansa. Tavanomaisuutta korosti järjestäjien haluttomuus puuttua asiaan sen enempää, eikä moni yleisöstä tapahtumasta hätkähtänyt. Ehkä samaan aikaan tapahtuneet keltaliivien protestit ympäri Ranskaa kannustivat osoittamaan mieltä.

Ryhmä vastusti peltorobottien kehittämistä ja niiden tuontia maatiloille, kuten myös kaikkea muuta geenimuuntelusta kaivostoimintaan ja rikkaruohomyrkyistä tekoälyyn. Viesti oli vahva: "Emme tarvitse korkeaa teknologiaa ja riistäjäfirmoja, tarvitsemme parempaa maataloustuloa". Toisaalta yhteys yleiseen keltaliivien protestointiin oli myös selvä – Macron vaihtoon. Mielenilmaisu kuuluu Ranskassa kulttuuriin, ja yhteisö sallii sen, kunhan mielenosoittajat poistuvat asiansa sanottuaan.

Taustatietona kerrottiin, että ranskalaiset maanviljelijät ovat velkaantuneita – velkaa on keskimäärin vajaa parisataatuhatta euroa per maatila. Kun kannattavuus on heikko ja velkaa on paljon, tilanne on kestämätön. Kun kavereillakin on sama tilanne, on syytä lähteä kaupunkiin kertomaan asia ja etsiä syyllistä tai syntipukkia.

Ratkeaako kannattavuusongelma kieltämällä peltorobotit ja niiden kehittäminen? Jos yhtymäkohtaa hakee historiasta ajasta, jolloin traktorit uhkasivat syrjäyttää hevoset, niin lähes kaikki ovat jälkikäteen sitä mieltä, että traktori toi lopulta kaikille enemmän hyvinvointia. Toisaalta, viime aikoina on kasvanut pelko siitä, että raha valuu teollisuusrobottien omistajille ja tekoälyalgoritmien haltijoille – ja on ehdotettu, että näitä työpaikkoja syrjäyttäviä teknologioita pitäisi verottaa.

Teknologian kehittäjien ja tutkijoiden on aiheellista aina välillä saada muistutus etiikasta, vaikka kysymys onkin poliittinen.

Kirjoittaja on työkoneautomaation ja maatalousteknologian dosentti