Kolumnit

Piikkilangankiristäjästä se alkoi

Yhdestä traktorista se alkoi, nimittäin Valmet-traktorin valmistus. Vuosi oli 1951 ja paikka Jyväskylässä valtion asetehdas. Kun aseiden tarve sodan jälkeen lopahti, tehtaalle piti keksiä muuta tuotantoa.

Kilpailijat kutsuivat ensimmäistä traktoria piikkilangankiristäjäksi: traktori jaksoi vetää langan kireälle, mutta ei jaksanut vetää lankaa poikki. Kymmeniä vuosia alalla toimineet traktorivalmistajat virnuilivat. Mutta eivät virnuile enää.

Valtio myi traktoritehtaan Partekille vuonna 1997, ja viisi vuotta myöhemmin Partek myi sen Koneelle. Partekin aikana nimi muuttui Valmetista Valtraksi. Valmet-nimi jäi paperikoneille.

Koneen käsissä yhtiö oli pari vuotta, minkä jälkeen Kone myi yhtiön AGCO-yhtymälle 600 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuuluivat sekä traktori- että moottoritehdas. AGCO-yhtymään kuuluvat myös Fendt, Massey Ferguson ja Challenger.

Vaikka suomalaisen traktoritehtaan myymistä ulkomaille arvosteltiin, nykykäsityksen mukaan se oli hyvä asia. Työ on pysynyt Suomessa.

Vuosien kuluessa on Valtra traktoreita valmistettu lisenssillä eri puolilla maailmaa: Brasiliassa jo vuodesta 1960 lähtien, Tansaniassa, Intiassa, Portugalissa, Turkissa, Kiinassa ja pienintä A-mallia myös Ranskassa. Toisaalta myös Suomessa myytävä Valtran suurin S-malli valmistetaan Ranskassa MF:n tehtaalla.

Jo 1970-luvun lopulla Valmet otti huostaansa ruotsalaisen Volvon traktorien liiketoiminnan. Volvo halusi keskittyä maansiirtokoneiden valmistamiseen.

Tätä se kansainvälisyys on.

Alkuun Valmet-traktorit myytiin vain kotimaahan. Sittemmin aluetta laajennettiin Pohjoismaihin. Volvon mukana vientialue laajeni Ranskaan, missä Volvolla oli hyvä maahantuoja. Nyt Valtra-traktoreita myydään 75 maassa.

Viennin osuus 1990-luvun alussa oli puolet, ja nyt se on yli 90 %. Suurin vientimaa on Ranska. Saksassa rekisteröitiin viime vuonna 1 000 Valtraa, vaikka markkinaosuus on siellä 3,5 %. Valtra muuten ohitti Saksassa Massey Fergusonin. Mahtaa Ranskassa MF:n tehtailla pulina käydä.

Tällä menolla Saksaan myydään kohta Valtraa vuodessa sen verran, mitä Suomessa kaikkia merkkejä yhteensä. Myynti Suomeen on Valtralle edelleen tärkeä, mutta ei elintärkeä osa toimintaa.

Valtran markkinaosuus Suomessa – 50 % – on hämmästyttävän korkea. Ei tule mieleeni yhtään vapaan kilpailun puolesta toimivaa länsimaata, missä yhdellä merkillä olisi näin korkea markkinaosuus.

Valtra sanoo traktorinsa olevan niin paljon parempi kuin mikään muu, mutta vaikea sitä on uskoa. Toki traktori on puolueettomissa testeissä ollut hyvä, mutta ei se ole missään vertailussa ollut ylivertainen. Osaavat muutkin länsimerkit hyviä traktoreita tehdä.

Markkinaosuuden nostamista voi yrittää aggressiivisella hinnoittelulla, mutta se taas näkyy yhtiön kannattavuusluvuissa, ja AGCO omistajana edellyttää tulosta.

Jos vaihtokoneesta maksaa uuden kaupan yhteydessä enemmän kuin kukaan muu, ylihintainen vaihtokonevarasto paisuu, mutta ei sitäkään Valtralla näy.

On selitys Valtran markkinaosuudelle mikä hyvänsä, niin suomalaisia viljelijöitä ei voi ainakaan siitä syyttää, etteivätkö he suosisi kotimaista vaihtoehtoa. Ja sitä kautta riittää taas työtä suomalaisille duunareille.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien