Kolumnit

Metsätaloutta kiiteltiin tehokkuudesta

Suomi nojaa edelleen tukevasti puujalkaan. Metsäteollisuuden vienti on 20 % Suomen viennistä ja jos suunnittelun alla olevat hankkeet edes osaksi toteutuvat, ei osuus ainakaan laske.

Puuta tarvitaan ja sitä kasvaa. Ja kasvaakseen metsä tarvitsee kirvestä. Hakkuiden lisäämistä ei estä kuin kummallinen käsitys siitä, että paras ilmastoteko on jättää metsät hakkaamatta. Vaikutus on sama kuin laskisi pakkasella housuun: vähän aikaa lämmittää, mutta sen jälkeen tulee entistä pahempi vilu.

Mihin matematiikka päättyy, siitä alkaa politiikka.

Mitä sitten muualta Suomeen tulleet meidän metsätaloudesta tuumivat – siitä oli tilaisuus saada selko viikon kierroksella saksalaisen metsänomistajaryhmän kanssa. Erityisesti kehuttiin tehokkuutta, mutta myös sitä, miten hakkuiden jälkeen uusi metsäsukupolvi istutetaan tai kylvetään viipymättä.

Saksassa metsäpinta-ala on puolet Suomen metsäalasta, mutta vuosikasvu on 10 % suurempi, johon lukuun saksalaiset itse suhtautuivat epäilevästi. Saksalaisten metsänomistajien joukkoon mahtuu niitäkin, jotka pitävät metsiään luontokohteena, mutta ei tuotantovälineenä. Jätin kertomatta, että kyllä niitä Suomestakin löytyy.

Meidän tehokkuutemme tuli ilmi ensimmäiseksi hakkuutyömaalla. Vieraat hämmästelivät hakkuukoneen vauhtia, kysyivät kuitenkin, kuinka yleistä puunkorjuussa on hakkuukoneen käyttö. Hämmästelivät vielä enemmän, kun paikallinen puunostaja kertoi, ettei Suomessa juuri muulla tavalla puuta hakatakaan.

Saksassa käytetään edelleen paljon maataloustraktoria ja vinssiä. Hakkuukoneen tuotokseen verrattuna korjuu on puuhastelua.

Harvennushakkuulla tehokkuus korostui vielä lisää. Vieraat halusivat tietää, missä on se metsäammattimies, joka tekee harvennuksella poistettavien puiden leimauksen. Sitä ei meillä ole tehty enää aikoihin, kun Saksassa leimaus on valtion metsissä jopa pakollinen toimenpide. Hakkuukoneen kuljettajalle ei muka voi antaa sellaista vastuuta. Lieneekö syynä leimaajien ammattiliitto, joka taistelee turhan työn ja työpaikan katoamista vastaan.

Puun kaukokuljetus hoidetaan Suomessa silmiinpistävän tehokkaasti. Puutavara-autot alkavat olla 76 tn kokonaispainolla olevia autoja, kun Saksassa ajetaan edelleen 40 tn kokonaispainoilla. Painojen korottamista on siellä vastustettu sillä perusteella, että 25 metrin pituisen auton ohittaminen on vaikeampaa kuin 18 metrin auton. Se toki pitää paikkansa, mutta 76 tn auto ottaa kuormaa kaksi kertaa enemmän ja näin ohitettaviakin on puolet vähemmän. Vieraat epäilivät, miten 25 m pituinen yhdistelmä saadaan metsätien päässä käännettyä ympäri, mutta yhtään autoa ei meillä metsään ole jäänyt.

Puunkorjuumme tehokkuus näkyy esimerkiksi siinä, että korjuu- ja kaukokuljetuskustannukset eivät ole nousseet vuosiin. Voidaan myös sanoa, että tehokkuus on otettu urakoitsijoiden selkänahasta.

Kun maatalousyrittäjät tekevät opintomatkoja Keski-Eurooppaan, metsäpuolella opintomatkojen suunta on syytä olla toisin päin. Tehokkaita meidän on hyvä ollakin. Suomi on saaressa, jossa vientituotteiden rahtikustannuksissa on oma lisänsä.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien