Kolumnit

Metsäkoneurakointi on kannattavuusahdingossa - ”Pienyritysten kassavarat ovat niukat ja velkataakka usein iso”

Metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjät ovat monen eri tietolähteen perusteella arvioituna taloudellisesti ahtaalla. Isolla osalla yrityksistä on vaikeuksia, vaikka puun ja puunkorjuupalveluiden kysyntä on tällä hetkellä vahvaa. Maailmanmarkkinan veto siivittää puun kysyntää kotimaassa – silti urakointitoiminta on kannattavuuden suhteen ongelmissa.

Alkutuotannon yritykset ovat pieniä yrityksiä ja asiakkaat useinkin ovat vähintään kansallisesti suuria yrityksiä ja metsäalalla jopa globaalisti isoja. Alkutuottajien osuus tuotteiden valmistuksen ketjussa metsästä kuluttajalle on välttämätön ja puun jalostuksen myöhempien vaiheiden kannalta erittäin tärkeä. Sen sijaan alkutuotannon osuus tuotteiden valmistuksen koko taloudesta on verraten pieni.

Puunkorjuuyrityksiä kiitellään venymisestä kuten vuoden 2018 huippuhakkuiden aikaan, mutta samalla yrittäjien parissa kasvaa tunne, että puunkorjuuta pidetään vain pahana kulueränä, joka pitää saada aina vain pienemmäksi. Puunkorjuussa olemme jo maailman pienin – yksikkökustannuksissa.

Metsään perustuvien tuotantoketjujen alkupään voittomahdollisuudet on puristettu hyvin pieneksi. Se tarkoittaa, että heti kun kustannusten nousuvauhti kiihtyy, on isolla osalla yrittäjiä ongelmat sylissä. Pienyritysten kassavarat ovat keskimäärin niukat ja velkataakka usein iso.

Tuotteiden ja palveluiden hintojen tarkistuksia tehdään harvoin – kerran vuodessa tai kerran vuosikymmenessä, kuten eräälle sahalle urakoiva hiljattain kertoi. Pienen yrityksen hinnoitteluvoima on markkinoilla olematon ja siksi harvoin tapahtuvissa hinnantarkistuksissakaan ei oikein pärjätä.

Alkutuotantoon tarvitaan palveluiden ja tuotteiden ostajapäähän lisää vastuullisuutta. Sitä edellyttää alkutuotannon koneyritysten heikoksi muuttunut kannattavuus, johon alan isoilla ostajatahoilla on merkittävä vaikutus. Lisää vastuullisuutta metsään perustuvaan arvoketjuun toisi se, että urakoinnin hinnat tarkistettaisiin paljon useammin kuin nykyään tapahtuu.

Kun urakointisopimus on tehty, niin sopimuksen voimassaolon ajan urakointihintojen muutokset voitaisiin sitoa nykyistä paremmin urakoinnin kustannusten muutoksiin.

Jos palkkojen, polttoaineen tai varaosien taikka korjausten hinnat nousevat nopeasti, ei yrittäjällä juuri ole mahdollisuuksia reagoida siihen, vaan kohoavat kulut pitää maksaa omasta pussista. Joku sanoo sitä yrittäjäriskiksi. Mutta senkään ottamiseen ei oikein anneta eväitä, koska tuloksen tekemisen mahdollisuudet on puristettu kovin pieniksi. Riskiä kustannusten noususta pitäisi kantaa koko tuotantoketjun.

Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola vastaa metsä- ja energia-alan sektoreista. Hänellä on pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikassa vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.

Lue lisää