Kolumnit

Maatalouskoneiden ennakkomyynti aikojen saatossa – ”Valmistajille vanhat vuosikymmenet olivat hyvää aikaa”

Ennakkomyynnin tarpeellisuutta ja hyötyä voi katsoa monesta suunnasta. Valmistajan kannalta se on välttämätöntä, jotta valmistus saadaan venymään pitkälle ajalle. Myyjän kannalta se on tarpeen, jotta toimitukset saadaan ajoissa perille ja vaihtokoneet ajoissa edelleen myytäväksi. Ostajan kannalta ostaminen ennakkoon – hyvissä ajoin ennen sesonkia – antaa mahdollisuuden ostaa omiin tarpeisiin räätälöity kone.

Sesonkikoneiden ennakkomyynti on kuulunut konekauppiaiden työlistaan vuosikymmeniä. Sen tarkoitus on kuitenkin vuosikymmenien saatossa ratkaisevasti muuttunut. 1970-luvulla, jolloin myytävät koneet olivat kooltaan pieniä, mutta kappalemäärät hirmuisen suuria, ennakkomyynti oli välttämätön jo logistista syistä. Kun keskusliike tilasi edellisenä syksynä kiinteästi 900 kpl Sampo-leikkuupuimuria, ja sopimuksen mukaan niitä valmistui ja laskutettiin keskusliikkeelle tietty määrä joka kuukausi, joku toimitusosoite niille oli oltava koneiden tullessa tehtaan linjalta. Ei sellaista konemäärää voinut tehtaan nurkkiin sijoittaa.

Ennakkomyynti tarkoitti tuohon aikaan erityisesti myyntiä kaupan väliportaalle, Sampo-puimurin kyseessä olleessa se tarkoitti osuuskauppoja.

Myös työkoneiden myyntimäärät olivat nykyisiin verrattuna huikeita. Taarupin niittosilppureita tuli parhaina vuosina 2 000 kpl ja niille piti osoite olla tiedossa, kun niitä ruvettiin Helsingin Sompasaaressa nosturilla vinssaamaan laivasta laiturille.

Kauppaliikkeelle koneiden ostaminen ennakkoon oli helppoa, koska mallivalikoimat ja lisävarustevaihtoehdot olivat pienet. Sampo-puimureita oli kahta mallia ja niitä kumpaakin sai hytillä tai ilman. Silppureita oli kolmea eri kokoluokkaa, joista 80 % oli pienintä, työleveydeltään 1,10 m olevia koneita, eikä lisävarusteita ollut mitään.

Viljelijän kannalta ostaminen ennakkoon tarjosi pienen hintaedun, joka sekään ei aina toteutunut. Jos kaupalle oli jäämässä varastoon ennakkoon ostettuja koneita, niistä tarjottiin viime hetkellä ylimääräistä alennusta, jotta ne eivät jäisi vuodeksi seisomaan kaupan pihalle – sillä vesitettiin ennakko-ostoetu.

Valmistajille vanhat vuosikymmenet olivat hyvää aikaa. Ne saivat valmistettavista koneista kiinteät tilaukset edellisenä syksynä. Riski menekistä oli kokonaan kaupan kontolla. Jos kauppaliike ei tilannut koneita valmistajalta ennakkoon, niitä ei saanut.

Ennakko-oston merkitys on oleellisesti muuttunut – se on tänä päivänä erityisesti loppuasiakkaan etu. Koneita on saatavana monia malleja ja niihin paljon lisävarusteita. Itse asiassa koneen tekeminen tehtaalla voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun tilaus on loppuasiakkaalta saatu. Jos tilausta ei pysty tekemään ajoissa, on epävarmaa, saako sitä ajoissa, ja juuri sellaisilla varusteilla, joita siihen kaivataan.

Juuri nyt asiaan tuo lisämausteen se, että ei tarkkaan tiedetä, paljonko erilaisten komponenttien ja teräksen hinnannousu aiheuttaa painetta koneiden valmistajahintojen korottamiseen.

Koneviestin teräväkynäinen kolumnisti on ruotinut ajan ilmiöitä jo vuodesta 1985 lähtien. Agronomi Holma työskenteli 14 vuotta SOK:n koneosastolla, viimeiset vuodet hankintaorganisaation päällikkönä.

Lue lisää