Kolumnit

Maatalouden tekniikan ennustamisen elementit – "Suuri kysymys on, millaista tekniikkaa maatiloilla vaaditaan viidenkymmenen vuoden päästä"

Lehdistö usein kyselee minulta, millaista teknologiaa suomalaisilla maatiloilla käytetään 20 tai 50 vuoden päästä. Ennustaminen näin pitkälle on haastavaa, sillä asiaan vaikuttavat niin kannattavuuden kehitys, yhteiskuntarakenteen kehitys kuin teknologian kehittyminenkin. Tämän vuoksi yleensä pidättäydyn ennustamasta mm. milloin autonomisia traktoreita nähdään suomalaisilla pelloilla enemmässä määrin.

Ennustamista tietyissä rajoissa voi arvioida sekä hyödyntäen menneisyyden kehityskaaria suhteessa edelläkävijämaihin tai muihin teollisuudenaloihin. Maatalouskoneiden tekniikan kehitys hyödyntää muiden toimialojen keksintöjä – esimerkiksi lukuisa määrä innovaatioita perustuu teknologiaan, joka on alun perin kehitetty joko autoteollisuutta tai tehdasautomaatiota varten. Nykyisin ict- ja peliteollisuudesta tulee vaikutteita suoraan. Ymmärtämällä läpilyöneet innovaatiot muilla toimialoilla, voidaan ennustaa mitä uusia teknologisia mahdollisuuksia on tuloillaan myös maatiloille.

Suomalaisilla maatiloilla käytössä olevan tekniikan ennustamista helpottaa kuitenkin investointimahdollisuuden rajallisuus. Ellei jotain merkittävää muutosta tapahdu poliittisista syistä suuntaan tai toiseen, investointisumma pysyy vakiona. Suomessa myytyjen uusien traktoreiden ja leikkuupuimurien määrä on ollut pitkään aleneva. Nämä ovat kuitenkin yleensä varmoja investointeja – harva ostaa traktorin tai puimurin, joka osoittautuu pian yhteensopimattomaksi maatilalla käytössä olevan viljelykulttuurin kanssa. Maanmuokkauskoneissa ja digitekniikassa on jo suurempi mahdollisuus virheinvestointiin.

Tilakoko tulee edelleen kasvamaan, ja suurempi yksikkökoko edellyttää, mutta yleensä myös mahdollistaa, investointeja tehokkaampiin koneisiin. Peltoviljelyssä hehtaari pitää hoitaa vähemmällä tuntimäärällä, kun hehtaarit kasvavat. Jos tulevat keksinnöt lisäävät tehokkuutta tai työnteon miellyttävyyttä merkittävästi, ne yleistyvät melko nopeasti. Tästä syystä esimerkiksi automaattiohjaus on nykyisin yleinen varuste uusissa traktoreissa, mutta tekniikka on kyllä ollut saatavilla jo parikymmentä vuotta – parissa vuosikymmenessä ei maailma mullistu.

Kilpailu takaa sen, että aluksi kallis ja ylellinen lisävaruste tulee myöhemmin vakiovarusteeksi. Henkilöautojen kehityksessä on nähtävissä lukuisia esimerkkejä, että varuste esiteltiin ensin vaikkapa mersun ässäsarjassa lisävarusteena, ja kymmenen–viisitoista vuotta myöhemmin jo vakiovarusteena kansanautoissa. Sama kehityskulku on monissa maatalouskoneissa – premium- ja high tech -valmistajien onnistuneet keksinnöt vyöryvät läpi toimialan parissa vuosikymmenessä.

Viidenkymmenen vuoden päässä oleva suomalainen maatila on kokenut todennäköisesti suhteellisesti samansuuruisia muutoksia kuin tästä sama ajanjakso taaksepäin. Tässä kuvassa ei ole edes kovin tärkeä kysymys, että viljeleekö peltoja miehittämätön robottitraktori vai ei. Suuri kysymys on, millaista tekniikkaa maatiloilla vaaditaan viidenkymmenen vuoden päästä, että maataloutta ylipäätään on lupa harjoittaa. Sääntely sekä lakien että tukijärjestelmien kautta on muuttanut maatilan toimintaa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Parhaillaan on esityksiä täsmäviljelytekniikoiden sisällyttämiseen tukijärjestelmään. Ensin kannustetaan, sitten tulee pakko. Kemikaalien ja lannoitteiden käytön edellytys voi olla täysautomaattinen kone.

Koneviestin kolumnisti Timo Oksanen toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Lue lisää