Kolumnit

Lisähakkuut ilmastoteko – "Viivästynyt taimikonhoito näkyy jo ensimmäisessä puukauppatilissä"

MetsäGroupin uudesta tehdasinvestoinnista Kemiin on riemuittu. Se tuo Lappiin tuhansia uusia työpaikkoja. Hakkuukoneita tarvitaan lisää ja se tuo työtä – ne kun tehdään Suomessa. Puuta tehdas tarvitsee 300 rekkakuorman verran joka päivä ja siihen tarvitaan kalustoa ja kuljettajia.

Sellutehtaan käyttämä puu tulee valtaosin harvennusleimikoista. Vanha sanonta on, että kasvaakseen metsä tarvitsee kirvestä. Se tarkoittaa, että harvennushakkuut lisäävät metsien kasvua.

Pari kolmekymmentä vuotta sitten ensiharvennusleimikoita ei tahtonut saada kaupaksi millään, korkeintaan päätehakkuuleimikon kylkiäisenä. Mutta nyt saa. Metsänomistajatkin ovat tyytyväisiä uusista tehdashankkeista.

Miljardi-investoinnista luulisi kaikkien olevan iloisia, mutta ei. Tyytymättömyys kumpuaa lisääntyvistä hakkuista. Lisähakkuiden uskotaan olevan vastoin ilmastotavoitteita, vaikka todellisuudessa tilanne on juuri päinvastoin.

Koulussa opetettiin, että kasvien kasvu muuttaa hiilidioksidia hapeksi. Ja kun kasvu on voimakasta, sitä enemmän ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa CO2:a poistuu ilmakehästä. Kaiken järjen mukaan ilmaston kannalta tavoitteena tulisi olla metsien maksimaalinen kasvu.

Sellutehdas käyttää pääasiassa harvennuspuuta. Harvennushakkuita tehdään sen takia, että jäljelle jätettävät puut mahtuvat lihomaan ja niistä saadaan aikanaan kunnon tukkipuita, mutta myös siksi, että harvennettu metsä kasvaa ja tuottaa uusia puukuutioita enemmän kuin ylitiheä puusto. Harvennushakkuilta saadaan puuta teollisuudelle, ihmisille työtä ja hyvinvointia, mutta samalla ollaan ilmastoasialla.

Yhden puukuution kasvu sitoo hiilidioksidia tonnin verran, ja 60 vuodessa Suomen metsien puumäärä on lisääntynyt miljardi kuutiota. Metsänomistajat ovat siis hyvinkin tehneet osansa ilmastotalkoiden hyväksi, mutta enemmänkin on mahdollista tehdä.

Suomen metsien kasvu on noussut 60 vuoden aikana reilusti kaksikertaiseksi. Silti se ei ole vielä tapissa. Kun 60 vuotta sitten kasvu oli 52 milj. m3, optimaalisen metsänhoidon ansiosta se olisi silloisten arvioiden mukana voinut nousta 120 milj. kuutiometriin. Nyt arviot maksimaalisesta kasvusta ovat haarukassa 140–150 milj. m3, kun kasvu on nyt 110 milj. m3.

Yksittäinen metsänomistaja voi tehdä parhaan ilmastoteon huolehtimalla siitä, että hänen metsissään kasvu yltää mahdollisimman suureksi. Se tarkoittaa, että uudistuksen yhteydessä uusi taimikko istutetaan ripeästi, taimikonhoitotyöt ja harvennukset tehdään ajallaan. Kun sitten puuston kasvu metsän ikääntyessä alkaa hiipua, uudistamista ei viivytetä.

Taimikonhoitorästejä on arvion mukaan n. 800 000 ha. Kun metsänomistus on pirstaloitunut, jää usein tämä tärkeä metsänkasvatuksen vaihe tekemättä ajoissa. Taimikonhoidosta ei nimittäin saa vielä rahaa, sitä vain menee. Unohdetaan, että viivästynyt taimikonhoito näkyy jo ensimmäisessä puukauppatilissä eli ensiharvennuksen yhteydessä ja taimikonhoidosta ensiharvennukseen ei mene aikaa kuin toistakymmentä vuotta.

Metsien hoitaminen on ilmastoteko ja minä katselen hoidettua metsää mieluummin kuin hoitamatonta pusikkoa.

Taidan panna raivurin valjaisiin ja lähteä perkaamaan taimikkoa. Ei tarvitse erikseen lähteä lenkille.

Lue lisää