Kolumnit

Pellon tamppaus ja ajoraideviljely

Otetaan satunnainen peltolohko, jota viljellään tavanomaisesti. Mitataan pellosta alueet, joiden päältä traktorin, puimurin, perävaunun tai työkoneen rengas on kulkenut vähintään kerran vuoden aikana. Tutkimusten mukaan satunnaisesti ajamalla pellosta tampataan kasvukauden aikana 80–90 % pinta-alasta, vaikka jätetään huomiotta takapyöräkylvökoneen renkaat.

Renkaat aiheuttavat pellon tiivistymistä eri kerroksissa. Tiivistyminen on toivottavaa ainoastaan kylvön jälkeen, muuten siitä on lähinnä haittaa. Tiivistynyt maa vaikeuttaa viljelykasvien kasvua, sadevesi jää pellon pintaan ja pellon muokkaaminen vaatii enemmän polttoainetta.

Tiivistymisongelman ratkaisuun on periaatteessa kaksi äärivaihtoehtoa: joko lisätään renkaita koneisiin niin, että tampataan 100 % pellosta ja yritetään pitää tiivistyminen vähäisenä mutta tasaisena – tai vaihtoehtoisesti keskitetään kaikki tiivistyminen ajouriin ja vältetään ajamista muualla. Jälkimmäinen kulkee maailmalla nimellä "controlled traffic", joka tarkoittaa kaiken rengasliikenteen keskittämistä samoille ajoraiteille.

Menetelmän yleistyminen edellyttää, että kaikkien työkoneiden pitää olla yhteensopivia. Myös työkoneiden työleveyksien tulee olla moninkertoja kapeimmasta koneesta: esimerkiksi 6 m kylvökone, 18 m ruisku ja 6 m leikkuupuimuri täyttävät tämän vaatimuksen. Lisäksi raideleveyksien tulee olla yhteneviä, mikä monessa tapauksessa on edellyttänyt, että traktorin ja perävaunujen raideleveyttä pitää leventää leikkuupuimurin raideleveyteen.

Peltolohkon koko rajoittaa myös edellä kuvatun controlled traffic -menetelmän hyödyntämistä. Mikäli peltolohkon koko on vain muutamia hehtaareita, tarvittavan päistealueen koko suhteessa koko pellon pinta-alaan on merkittävä. Päisteiden ulkopuolella leveitä työkoneita käyttäen saadaan tallaus vähennettyä jopa suuruusluokkaan 15 %. Ajourien kohdalta ei yleensä yritetä edes tuottaa satoa, vaan nämä puimurin renkaan levyiset ajourat uhrataan. Keskittämällä tiivistyminen vain ajouriin, voidaan kuitenkin saavuttaa uhrausta suurempi sadonlisäys.

Yhteensopivien työleveyksien ja raidevälien lisäksi menetelmän hyödyntäminen edellyttää käytännössä kaikkiin koneisiin cm-tarkkuuden automaattiohjauksen. Automaattiohjauksen avulla voidaan joka vuosi ajaa samoja raiteita pitkin, vaikka niitä ei silmällä erottaisi. Automaattiohjauksen soveltaminen yleensä johtaa suorien ajolinjojen käyttöön. Ajotapaa ei myöskään tarvitse pähkäillä pellolle saavuttaessa, kun käytetään aina taltioituja ajouria. Automaattiohjausjärjestelmissä tuki löytyy yleensä etsimällä lyhennettä CTF.

Soveltaminen rajoittaa viljelymenetelmiä: esimerkiksi kyntäminen ei käytännössä onnistu kuuden metrin ajourilta. Lisäksi tampatun peltopinta-alan määrää ei saada merkittävästi vähennettyä, jos kapeimman työkoneen leveys ei ole merkittävästi raideväliä suurempi. Esimerkiksi kolmen metrin kylvökonetta käytettäessä ei ole mahdollista päästä 15 %:n tamppausalaan. Käytännössä perustyöleveys pitäisi olla vähintään 6 m käyttäen tämän levyistä (suora)kylvökonetta ja leikkuupöytää. Vaikka kaikkea peltoliikennettä ei voisikaan keskittää samoihin ajouriin, voidaan pieniä hyötyjä saada jo sillä, että raskaalla leikkuupuimurilla tai lietevaunulla ajetaan vuodesta toiseen tismalleen samoja automaattiohjaukseen tallennettuja uria pitkin.

Lue lisää