Kolumnit

Data – sitä toinen niittää, mitä toinen kylvää

Trendi IT-alalla on ollut kohti yhä laajamittaisempaa ja automatisoidumpaa data-analytiikkaa. Muun muassa neuroverkkoihin perustuvan tekoälyn kehitystä ovat vauhdittaneet nämä pyrkimykset luoda datalla rahaa. Data on vain numeroita, eräänlaista kivimursketta, ja tieto on siellä jossain louhittavaksi ja rikastettavaksi. Data-analytiikka voi olla automatisoitua pörssi- ja valuuttakurssien seuraamista ja automatisoitua kaupankäyntiä.

Data-analytiikan alkuvaiheessa kehitettiin algoritmeja ja ohjelmistorobotteja sinne, missä oli helpoiten dataa saatavilla ja missä oli suora yhteys rahaan. Veikkauksen urheiluvedonlyönnin kertoimet on jo vuosikausia laskenut robotti, vaikka lopullisen päätöksen vahvistaisi ihminen. Vedonlyönti ja pörssi ovat oivia kohteita data-analytiikalle, koska dataa on saatavissa helposti ja taloudellinen motiivi on suora. Pyramidihuijaukseksi paljastuneessa valuuttakauppa-automaatissa idea oli aito: "meillä on parempi algoritmi kuin noilla, joten keskimäärin niiden rahat siirtyy meille". Dataan perustuva kaupankäynti on välineurheilua.

Helppojen rusinoiden jälkeen data-analytiikka valtasi mainos- ja markkinointitoimialan. Tällä alalla erityisesti Google on saavuttanut mainetta. Google-palveluiden käyttäjistä kerätään kaikkea mahdollista tietoa, jos sitä ei erityisesti ole kielletty. Tätä valtavaa datamäärää rouskutetaan automaattisilla algoritmeilla ja yritetään selvittää esimerkiksi, että mitä palveluiden käyttäjä haluaisi seuraavaksi ostaa, jonka perusteella näytetään käyttäjälle sopiva mainos.

Maatalousdatan sanotaan olevan siiloutunutta. Data ei ole rehusiilossa, vaan tällä sanonnalla tarkoitetaan että maataloustuottajien "tuottama" data on pirstoutunut eri järjestelmiin tai piilossa maatilan tietokoneella. IT-yhtiöt eivät siis pääse niihin käsiksi, louhimaan datasta jotain mielenkiintoista; esimerkiksi maataloustarvikkeiden markkinointitarkoituksiin, vakuutuksiin tms. Osa maatalousdatasta on erilaisissa viljely- tai kotieläinsuunnittelun suunnitteluohjelmissa ja pilvipalveluissa. Kun nämä palveluntarjoajat eivät luovuta asiakkaan tietoja kolmansille osapuolille, data pysyy tiukasti siilossa ja kukaan ei pysty yhdistämään esimerkiksi viljelysuunnitelmatietoja, menneitä lannoiteostoja, siitepölyennustetta ja naapurin hukkakaurailmoituksia.

Kuka datataloudessa käärii voitot? Ainakin amerikkalaiset IT-jätit tekevät hyvää tulosta, joten ekosysteemit ja niihin integroitu seurantajärjestelmä ovat maksaneet kehitystyön hyvin takaisin, ja suurin osa maailman väestöstä on kytketty tähän data- ja rahamyllyyn. Ilmaisten palveluiden käyttäjät ovat myös hyötyneet, jos puhtaasti ajatellaan taloudellista näkökulmaa – ennen sähköpostin käytöstä piti maksaa, nyt on tarjolla ilmaisia sähköpostipalveluita. Olet säästänyt sievoisen summan käyttämällä Googlen tai Microsoftin palveluita, mutta vastineeksi olet antanut niille luvan seurata päivittäisiä puuhiasi.

Maatalouteen liittyvä dataliiketoiminta on alkutekijöissään verrattuna moneen muuhun alaan. Pientä kehitystä on tapahtunut, sillä avointa dataa on tarjolla esimerkiksi globaalisti satelliittikuvien muodossa tai Suomessa peltolohkojen reunatietoina. Maatalousdataliiketoiminnan keskeinen pulma on löytää datasta kaivetulle tiedolle maksaja. Pullassa ei ole helposti poimittavia rusinoita. Olisi reilua jakaa datasta syntyvästä rahasta osa sen tuottajalle – silloin ehkä annat analyytikon tulla penkomaan sinun siilojasi.

Kirjoittaja toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Lue lisää