Kolumnit

Korona opettaa etätöihin

Korona panee talouselämän polvilleen. Joskus tauti on kuitenkin ohi, ja alkaa uusi elämä. Ja ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Nyt opitaan tekemään etätöitä – havahdutaan siihen, että töitä voi tehdä tarvitsematta ajaa aamuin illoin ruuhkassa Helsingin keskustaan. Siinä säästää autoa, polttoainetta ja aikaa pari kolme tuntia päivässä. Ja asuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella tarjoaa kustannusetuja. Maaseutupitäjä 70 km päässä Helsingistä tarjoaa tontin tonnilla.

Ensimmäinen kynnys on se, että yrityksessä pitää hyväksyä etätyömahdollisuus. Lähityössä pomo ei pysty valvomaan sitä, että työntekijä istuu tuolillaan, katsoo ruutua ja on tekevinään töitä. Monilla aloilla työsuoritetta voidaan mitata muillakin tavoilla: montako asiakasyhteyttä on päivän aikana hoidettu, montako kauppaa on syntynyt, paljonko toimittaja on suoltanut juttumillejä. On suuri pöljyys ajattaa väki ruuhkaan vain pomon havainnointia varten.

Koronan jälkeen etätyö on työnantajan helppo hyväksyä, kun on näyttöä sen toimivuudesta.

Yrityksien omissa verkoissa voi olla ongelma se, että järjestelmää ei ole suunniteltu selviytymään siitä, että kaikki tekevät etätöitä. Tämä on kuitenkin helposti korjattavissa.

Koronan takia etätyöhön ja etäopiskeluun siirtyminen näkyy tietoliikenneverkoissa. Matkapuhelinverkkojen datamäärät on kasvaneet 20 % ja puheliikenne 50 %. Operaattorien verkot sietävät kasvaneen liikenteen, koska kasvu on kohdistunut päiväaikaan. Suurin verkon kuormitus on ollut ja on edelleen illalla klo 20.00 – 22.00 välisenä aikana, ja verkot on rakennettu tuota illan viihdekäyttöä varten.

Myös puheliikenne on kasvanut merkittävästi, mutta puheen osuus matkapuhelinverkkojen liikenteestä on alle 1 % ja datan osuus yli 99 %.

Kun Suomessa keskustellaan siitä, miten yhteiskunta on varustautunut koronaviruksen tapaisiin kriiseihin, voi ainakin todeta, että tietoliikennepuolella se on toteutettu hyvin. Suomessa langattoman datan liikenne henkeä kohti on ollut maailman huippua jo ennen koronan vaikutusta, ja verkot on rakennettu sen mukaisesti. Suomen matkapuhelinverkkojen dataliikenne on kasvanut yli 200 % neljässä vuodessa ja keskimääräiset siirtonopeudet parantuneet 50 %. Siksi verkot sietävät lisääntyneen etätyön aiheuttaman kuormituksen. Missä on läppäri, siellä on työpaikka.

Seuraavan sukupolven 5G-verkot on avattu kaupunkialueilla 3,5 GHz taajuusalueilla ja parhaimmillaan siirtonopeudet ovat 1000 megabittiä eli 1 gigabitti sekunnissa. Uusia taajuuksia tulee operaattorien käyttöön ensi kesänä pidettävässä taajuushuutokaupassa. Kyseessä on 26 GHz taajuuskaista, joka tarjoaa vielä suurempia siirtonopeuksia ja paljon lisää kapasiteettia esimerkiksi massatapahtumiin tai tiheille asuinalueille.

Tietoliikenneverkkojen tärkeys yhteiskunnan toimintojen kannalta kasvaa tulevaisuudessa. 5G:tä tullaan käyttämään tehtaissa, liikenteen ohjaukseen, laitteiden etäohjaukseen ja viranomaisviestintään. Silloin luotettavasti toimiva ja turvallinen tietoliikenneverkko tulee olemaan vielä kriittisempi kuin tämän päivän koronakriisissä.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien

Lue lisää