Kolumnit

Katse horisonttiin

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Vielä pari kuukautta sitten monet arvioivat, että merkittävin ihmiskuntaa uhkaava huoli oli ilmastonmuutos. Nyt huolet ovat kääntyneet pandemian hallintaan, niin ihmisten selviämisessä kuin taloudellisen järjestelmän ylläpidossa. Globaalin talouden aikana pandemian leviäminen on yllättävän nopeaa ja sen hallinta vaatii poikkeuksellisia toimia.

Meidät yllättäneen inhimillisen ja taloudellisen kriisin kesto ei ole tiedossa. Mikäli kriisi ei pahene entisestään muiden samanaikaisten uhkien takia, on horisontissa jo aika jolloin palataan normaaliin – suurin piirtein aikaan, joka oli ennen tätä. Näinä aikoina, kun rajoja suljetaan ja valtiot kamppailevat toisiaan vastaan saadakseen riittävästi lääketieteellisiä laitteita ja lääkkeitä, itsekkyys kasvaa ja kansainvälinen yhteistyö on koetuksella. On toivottavaa, että lähikuukausien ajan valtiot pidättäytyisivät aggressiosta toisiaan kohtaan ja että maiden rajoja kunnioitetaan.

Horisontissa siintää paluu melko normaaliin elämään. Äkillisten muutosten kourissa yksittäiset ihmiset tai yritykset saattavat jäädä väliinputoajiksi: jo entuudestaan veitsenterällä ollut talous ei kestä häiriötä, tai toiveet olympiakisoissa menestymisestä murentuvat. Joillekin tämä kriisi tulee ajallisesti juuri pahimpaan mahdolliseen aikaan. Useimmille monet asiat kuitenkin vain siirtyvät ajassa eteenpäin, ja tämä tuntematon viive tulee nyt sietää. Toivottu lomamatka ei peruunnu, se toivottavasti vain siirtyy.

Kriisin aikana ja sen jälkeen ihmiset tarvitsevat edelleen ruokaa syödäkseen. Sen tuottamiseen tarvitaan edelleen koneita ja laitteita, joten alan yritykset keskimäärin pärjäävät jälleen. Vaikka tuotanto keskeytyisi hetkeksi, vakavaraiset yritykset yrittävät kiihdyttää tuotekehitystä ja tutkimusta, jotta kriisin jälkeen kilpailukyky on entistä parempi suhteessa kilpailijoihin. Useat saksalaiset perheyritykset toimivat näin vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin, ja parhaimmilla kasvukäyrä on sittemmin ollut eksponentiaalinen.

Ruokaa pitää tuottaa ja maatilojen toiminta täytyy pyöriä kriisiaikana. Koneet ja laitteet tarvitsevat terveitä käyttäjiä ja monet maataloustuotantohaarat tarvitsevat lukuisan määrän terveitä käsipareja, jotta tuotanto pyörii. Koneiden tulee pysyä kunnossa, koska myös huoltotoiminta voi kärsiä kriisin aikana. Huoltotoiminnan uhkana on niin käsien, tarvikkeiden kuin komponenttienkin puute. Keski-Euroopan varastosta suoraan pikarahtina toimitettava varaosa saattaa saapua hieman viiveellä johtuen lentorahtikapasiteetin alenemisesta.

Inhimillisen kriisin aikana ihmiset lähentyvät, vaikka fyysinen kontaktointi ei olisi mahdollista. Maatalousyrittäjien olisi nyt hyvä aika soitella naapureiden kesken ja keskustella miten auttaa toisia, jos tilanne sitä vaatii lähikuukausina. Edellä mainituista syistä johtuen sekä koneiden kuljettajat että koneet ovat riskejä. Vaikka naapurin kanssa välit eivät olisi olleet erityisen läheiset, nyt on sopiva aika ottaa puhelin käteen ja vaihtaa ajatuksia vallitsevasta epävarmuudesta – vaikkapa siitä, miten kevättyöt saadaan tehtyä.

Kirjoittaja toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Lue lisää