Tekoäly 0.2

Robotiikan ja tekoälyn on ennustettu mullistavan teollisuuden ja tuotannon. Robotiikka on tekniikka, jolla saadaan liikuteltua maailmassa olevia kappaleita tai muuttamaan niiden ominaisuuksia – kuten kiinnittämään lypsimiä.

Kolumnit KV 14/2019 07.10.2019

Saksa haluaa olla päästöttömän tekniikan kärkimaita

Saksa julkisti muutama viikko sitten mittavan ilmastonsuojeluohjelman. Maa on nyt Euroopan suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, joten kirimistä on. Tämän vuosikymmenen alkupuolella tehty päätös luopua vuoteen 2022 mennessä kokonaan ydinvoimasta on aiheuttanut sen, että sähkönsaannin turvaamiseksi on vanhoja kivi- ja ruskohiilellä toimivia voimalaitoksia jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön.

Kolumnit KV 14/2019 07.10.2019

Ilmastonmuutoksen lumoissa

Mediaan mahtuu tunnetusti yksi asia kerrallaan. Viime vuosina ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ilmiöt sekä niiden suhde ihmisen toimintaan on ollut jatkuvasti esillä maailman valtamedioissa. Internet-aikakaudella Suomen mediassa pinnalla olevat asiat seuraavat hyvin nopeasti sitä mistä länsimaissa pöhistään.

Kolumnit KV 13/2019 19.09.2019

Finnish Agro Machinery lähtee liikkeelle ohuella organisaatiolla

Konekeskon liiketoiminnot siirtyivät elokuun alussa Finnish Agro Machinerylle. Uusi yhtiö saa lähteä liikkeelle likimain puhtaalta pöydältä, ja se tarkoittaa entistä vähemmän toimipaikkoja ja minimimiehitystä. Kannattavuus on Suomessa konekaupan suuri haaste. Tilanne on aivan toinen esimerkiksi Baltiassa, missä konekaupalla voi jotain tienatakin.

Kolumnit KV 13/2019 19.09.2019

Startuppi ei ole tavallinen yritys

Yrittäminen tarkoittaa perinteisesti liiketoimintaa, jossa rakennetaan oman yrityksen toiminta sellaisen liikeidean varaan, joka tarjoaa leipää kestävällä tavalla. Yrittäminen tarkoittaa työntekoa, ja työstä toivottavasti kertyy sen verran tuottoa, että yrittäjä pystyy sillä elämään. Maatalousyrittäjät ovat ryhmä yrittäjien joukossa.

Kolumnit KV 12/2019 29.08.2019

Finnish Agro Machinery pääsee vihdoin käynnistämään myyntiään

Kesko teki kolme vuotta sitten päätöksen maatalous- ja konekaupan luopumisesta. Maatalouskauppa meni ruotsalaiselle Lantmännen-yhtiölle ja vuosi sitten Kesko sopi Konekeskon liiketoiminnan myymisestä tanskalaiselle Danish Agro Machinerylle. Konekeskon pääedustus oli Claas. Konekeskolla on tytäryhtiöt Virossa, Latviassa ja Liettuassa, jotka nekin kuuluvat kauppaan, mutta niiden osalta lopullinen omistussiirto tapahtuu hieman myöhemmin. Danish Agro Machinery on myös Hankkijan omistaja.

Kolumnit KV 12/2019 29.08.2019

Kauhun ja bisneksen tasapaino

Viritätkö traktoria? Oletko päivittänyt traktorin moottorinohjaimeen ohjelman? Ruuvaatko auton matkamittarista kilometrejä vähemmäksi? Onko urealaitteisto toiminnassa ja päästöt kurissa? Useimmat koneiden toimintaa muuttavat muutokset ovat kiellettyjä. Oikean ja väärän – tai laillisen ja laittoman – välissä on kuitenkin harmaata aluetta.

Kolumnit KV 11/2019 14.08.2019

Jopa lietevaunu tarvitsee ennakkohuoltoa

Kerroin kyläkulman vanhalle isännälle tutustuneeni lietevaunun ennakkohuoltoon. Hänpä ei moista huoltoa ymmärtänyt lainkaan. Käsitys oli, että lietevaunu on yksinkertainen lietepytty ja huolloksi riittää, että renkaisiin pannaan ilmaa.

Kolumnit KV 11/2019 14.08.2019

Puiden jalostus nopeuttaa metsän kasvua

Jalostuslisän on sanottu olevan 15–20 %. Olin jokin aika sitten kuuntelemassa jalostajan näkemyksiä ja hän vakuutti, että ne taimet, mitkä voidaan kylvää viimeisimmillä jalostuksen tuloksilla, kasvavatkin puuta 35 % nopeammin kuin se metsä, joka nyt kaadetaan.

Kolumnit KV 10/2019 18.07.2019

Koneiden ja ympäristön yhteensovittaminen

Maanviljelyn tehostamisessa kyse ei ole vain isompien koneiden kehittämisestä vaan myös maanviljelysympäristön muokkaamisesta mahdollistamaan erilaisten koneiden käytön. Peltojen salaojittaminen on poistanut pelloilta ajoa haittaavia esteitä, ja työkoneita on helpompi ohjastaa vapaalla alueella kuin sarkojen välissä navigoiden. Tämä on esimerkki maatalousympäristön muokkaamisesta koneiden tarpeisiin. Vastaavalla tavalla maatilan kulkuteitä on jouduttu leventämään ja korottamaan, jotta yhä isommat koneet mahtuvat kulkemaan.

Kolumnit KV 10/2019 18.07.2019

Avohakkuut julkisuuden hampaissa

Vuosikymmeniä sitten tehtiin todella isoja aukkohakkuita, suurimmat olivat 20 000 ha. Nyt aukot ovat Etelä-Suomessa keskimäärin 1,3 ha, pohjoisessa vajaa 2 ha. Lisäksi ennen hakkuuta aukot raivataan risukosta puhtaaksi, hakkuun yhteydessä jätetään puita pystyyn, tehdään tekopökkelöitä lintujen kerrostaloasunnoiksi ja hakkuutähteet kerätään pois.

Kolumnit KV 9/2019 19.06.2019

Mitä pitäisi tutkia?

Tiede – sitä tehdään yliopistoissa ja myös tutkimuslaitoksissa. Historiankirjasta voi lukea mitä tiede on saanut aikaan ihmiskunnan tai sivilisaatiomme kehityksessä. Historiankirjan viisaus on aina jälkiviisautta, koska tiedämme mikä tieteellinen tutkimus johti merkittävään läpimurtoon. Nyt jälkeenpäin on helppo sanoa, että tietoliikennetekniikkaa kannatti tutkia, koska se johti Internetin syntymiseen – tai, että fysiikkaan kannatti panostaa, koska se on mahdollistanut aurinkokennojen keksimisen.

Kolumnit KV 9/2019 19.06.2019

Hiilensidonta ja tuhannet työpaikat vastakkain

Keskustelu metsien hiilinielusta on lähtenyt ylikierroksille. Metsien vuosikasvu on 110 milj. m3 ja nyt kritisoidaan sitä, että metsien hakkuita ollaan nostamassa 80 milj. kuutiometriin. Kun kasvu hakkuumäärien nostamisen jälkeenkin on reilusti suurempi kuin poistuma, ei asiassa pitäisi olla mitään jupisemista, mutta kyllä vain tuntuu olevan.

Kolumnit KV 8/2019 29.05.2019

Maatalouskoneautomaation äärellä

Hyväksyttyäni saksalaisen yliopiston tarjouksen professuurista, olen saanut kysymyksiä, että mitä se oppituoli tarkoittaa, tai mitä siellä tutkitaan. Tässä kolumnissa yritän hieman avata asiaa.

Kolumnit KV 8/2019 29.05.2019

GEO:lla haluttu määrä haluttuun paikkaan

Täsmäviljelyn eli paikkakohtaisen viljelyn haaste oli pitkään koneiden tekniikan yhteensopimattomuus. Esimerkiksi lannoitteen levittäminen pellon päälle piirretyn annostelukartan mukaan on keksitty konseptina jo vuosikymmeniä sitten. Ensimmäiset laitteet ja ohjelmistot, joilla tämän pystyi tekemään GPS-paikannukseen perustuen, myytiin Suomessa jo 1990-luvulla.

Kolumnit KV 7/2019 16.05.2019

Hoidettu ympäristö on talon käyntikortti

Talon ympäristöstä huolehtiminen oli vielä 1950-luvulla vähäistä. Kun apteekkari tai nimismies oli tulossa vierailulle, harjuripoika pantiin niittämään sisäpihalta heinät viikatteella. Nurmikon leikkuuseen ei kummempia välineitä ollutkaan. Ulkopihalla vieraiden piti varoa liukumiinoja, kun karjan piti päästä päivittäin navetasta laitumelle.

Kolumnit KV 7/2019 16.05.2019

Valko-Venäjän maatalouskoneet länsimaistuvat

Valko-Venäjä tunnetaan Suomessa Belarus-traktoreista, joita neuvostovallan aikana myytiin vuodessa satoja. Myymiseen liittyi pieni poliittinen pakko. Kun Suomi toimitti Neuvostoliittoon koneita ja laitteita, vastavuoroisesti sieltäkin piti koneita ostaa, vaikka ne eivät hyvin tänne sopineetkaan. Vakolan vuonna 1988 laatimassa koetusselostuksessa traktorin käyttöominaisuudet ja kestävyys arvioitiin vain välttäviksi.

Kolumnit KV 6/2019 17.04.2019

Paineet ja painot puhelimeen

Renkaiden ilmanpaineet tulee säätää kohdalleen työn mukaan – traktoritehtaalla täytetty tehdasasennettu ilma on tarkoitettu vain koneen toimitukseen asiakkaalle. Ilmanpaine tulee olla riittävän korkea kantavuuden aikaansaamiseen, mutta mahdollisimman alhainen pellon pintapaineen vähentämiseksi ja renkaan pidon maksimoimiseksi. Lisäksi suurempi ajonopeus edellyttää suurempaa ilmanpainetta.

Kolumnit KV 6/2019 17.04.2019

Innovaatiot, keksinnöt ja patentit

Tuoteuutuuksia esitellään tässä lehdessä jokaisessa numerossa. Maatalouskonevalmistajat keskittävät tuoteuutuuksien julkistuksen yleensä alan messujen yhteyteen, koska silloin asiakas- ja mediahuomio on suurimmillaan.

Kolumnit KV 5/2019 28.03.2019

Kasvinsuojelu sadon lisääjänä

Löysin maatalousharjoitteluvuodelta tekemäni muistiinpanot vuodelta 1964. Viljan keskisato oli sinä vuonna 1 700 kg. Kesä oli samankaltainen kuin viime kesä: kuivuus vaivasi. Toisaalta muistiinpanoissa oli mukana myös 10 edellisen vuoden keskisadot, eikä yhtenäkään vuonna päästy yli 3 000 kg:n hehtaarisatoon. Pellot olivat kuitenkin Etelä-Suomen parhailla viljelyalueilla. Sitä ei pysty enää kertomaan, mitä juuri noilla pelloilla tänä päivänä satoa saataisiin, koska pellot kasvavat kivitaloja. Mutta olettaa voi, että satotaso on tuosta ajasta noussut kaksikertaiseksi. Sitä vain jäin pohtimaan, mikä satotason nousuun on eniten vaikuttanut.

Kolumnit KV 5/2019 28.03.2019

Oma apu on paras apu

Konehankintaa tehtäessä hinnan merkitys vähenee ja huolto- varaosa- ja neuvontapalvelun merkitys kasvaa. Tämä suunta on ollut selvä jo ainakin kymmenen vuotta, ja tuntuu vain korostuvan tulevaisuudessa.

Kolumnit KV 4/2019 14.03.2019

Isobus-yhteensopivuuden käytäntö

Ensimmäiset Isobus-yhteensopivat tuotteet tulivat markkinoille jo 2000-luvun alussa, noin vuonna 2001–2003. Tällöin standardia oli valmisteltu traktori- ja työkonevalmistajien ja asiantuntijoiden toimesta jo reilu kymmenen vuotta. Tietoliikenne traktorin ja siihen liitetyn erivärisen työkoneen välillä piti olla valmis.

Kolumnit KV 4/2019 14.03.2019

Isobus-yhteensopivuuden käytäntö

Ensimmäiset Isobus-yhteensopivat tuotteet tulivat markkinoille jo 2000-luvun alussa, noin vuonna 2001–2003. Tällöin standardia oli valmisteltu traktori- ja työkonevalmistajien ja asiantuntijoiden toimesta jo reilu kymmenen vuotta. Tietoliikenne traktorin ja siihen liitetyn erivärisen työkoneen välillä piti olla valmis.

Kolumnit KV 4/2019 14.03.2019

Ikuinen optimisti

Suomalainen viljelijä ja traktorikauppias ovat yhdessä suhteessa toistensa kaltaisia: ikuisia optimisteja. Vaikka menneen vuoden tulos on heikko, tunnelin päässä näkyy muka valoa – kumpikin odottaa parempaa huomista.

Kolumnit KV 3/2019 21.02.2019

Lisätään materiaalia maatilalla

3D-tulostimet eli materiaalia lisäävä valmistustekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että pienten muoviesineiden valmistus kotioloissa on mahdollista. Tulostimia löytyy jo monista kirjastoista ja oppilaitoksista.

Kolumnit KV 3/2019 21.02.2019

Sähkön kulutus tuplaantuu

Eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta olivat yksimielisiä siitä, että Suomen pitää toteuttaa päästötavoitteet ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Keinoista, millä tavoitteisiin päästään, ei vielä ole sovittu mitään. Sähköä siinä tarvitaan joka tapauksessa – ja vuoteen 2050 mennessä tuplamäärä. Autot kulkevat sähköllä ja talot lämpiävät maalämmöllä, joka sekin tarvitsee kolmanneksen sähköä. Suunnitelmia siitä, millä tuo lisäsähkö tehdään, ei ole. Ja kun päätös on joskus tehtävä, se ei tule olemaan yksimielinen.

Kolumnit KV 2/2019 31.01.2019

Ranskalaiset radikaalit

Sabotaasi-sanan historia juontuu Ranskaan, jossa teollisen vallankumouksen aikoihin 1800-luvun puolivälin jälkeen työntekijät alkoivat vastustaa koneellistamista, jopa tuhoamalla tuotantolaitteita. Sabotöörien tavoitteena oli yleensä parantaa työntekijöiden asemaa, ei pelkästään estää teknologian käyttöönottoa tehtaissa ja tuotantolaitoksissa.

Kolumnit KV 2/2019 31.01.2019

Paikannusta ja mittaustekniikkaa

Helsingin konemessujen jälkeen käytiin pienessä joukossa pohdiskelua messujen annista. Tuollaista rupattelua kylän raitilla kutsutaan turpakäräjiksi.

Kolumnit KV 1/2019 10.01.2019

Maatalousdrooneista opittua

Drooneilla (tai droneilla) tarkoitetaan yleensä lentäviä koptereita, joilla on kyky tehdä itsenäisesti kuvantamista tai muuta hyödyllistä. Droonien käyttöä maataloussovelluksiin pidetään lupaavana, onhan maailman peltoviljelyssä valtavasti pinta-alaa, ja ilmasta käsin operointi on joskus nopeampaa ja tehokkaampaa kuin maalla liikkuvilla laitteilla. Yksinkertaisimmillaan drooneilla voidaan kuvata peltoja lintuperspektiivistä, joko yksittäisiä viistokuvia tai ottamalla suoraan alaspäin runsaasti kuvia ja tietokoneella yhdistäen nämä. Teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että tällainen kuvantaminen onnistuu helposti lyhyen opettelun jälkeen, budjetiksi riittää tuhat euroa.

Kolumnit KV 1/2019 10.01.2019

Syksyn kahdet konemessut

Tänä syksynä ajauduttiin erikoiseen tilanteeseen: konemessuja oli kahdet – ProAgria järjesti Jyväskylässä ja Messukeskus Helsingissä. Kävijäryhmä koostuu samoista ihmisistä: viljelijöistä, urakoitsijoista. Kaksien messujen järjestämisessä paloi ruutia. Jyväskylän messut olivat tosin kotieläinpainotteiset, mutta osalle viljelijöitä oli tarve käydä kummassakin.

Kolumnit KV 17/2018 05.12.2018