Puiden jalostus nopeuttaa metsän kasvua

Jalostuslisän on sanottu olevan 15–20 %. Olin jokin aika sitten kuuntelemassa jalostajan näkemyksiä ja hän vakuutti, että ne taimet, mitkä voidaan kylvää viimeisimmillä jalostuksen tuloksilla, kasvavatkin puuta 35 % nopeammin kuin se metsä, joka nyt kaadetaan.

Kolumnit KV 10/2019 18.07.2019

Koneiden ja ympäristön yhteensovittaminen

Maanviljelyn tehostamisessa kyse ei ole vain isompien koneiden kehittämisestä vaan myös maanviljelysympäristön muokkaamisesta mahdollistamaan erilaisten koneiden käytön. Peltojen salaojittaminen on poistanut pelloilta ajoa haittaavia esteitä, ja työkoneita on helpompi ohjastaa vapaalla alueella kuin sarkojen välissä navigoiden. Tämä on esimerkki maatalousympäristön muokkaamisesta koneiden tarpeisiin. Vastaavalla tavalla maatilan kulkuteitä on jouduttu leventämään ja korottamaan, jotta yhä isommat koneet mahtuvat kulkemaan.

Kolumnit KV 10/2019 18.07.2019

Avohakkuut julkisuuden hampaissa

Vuosikymmeniä sitten tehtiin todella isoja aukkohakkuita, suurimmat olivat 20 000 ha. Nyt aukot ovat Etelä-Suomessa keskimäärin 1,3 ha, pohjoisessa vajaa 2 ha. Lisäksi ennen hakkuuta aukot raivataan risukosta puhtaaksi, hakkuun yhteydessä jätetään puita pystyyn, tehdään tekopökkelöitä lintujen kerrostaloasunnoiksi ja hakkuutähteet kerätään pois.

Kolumnit KV 9/2019 19.06.2019

Mitä pitäisi tutkia?

Tiede – sitä tehdään yliopistoissa ja myös tutkimuslaitoksissa. Historiankirjasta voi lukea mitä tiede on saanut aikaan ihmiskunnan tai sivilisaatiomme kehityksessä. Historiankirjan viisaus on aina jälkiviisautta, koska tiedämme mikä tieteellinen tutkimus johti merkittävään läpimurtoon. Nyt jälkeenpäin on helppo sanoa, että tietoliikennetekniikkaa kannatti tutkia, koska se johti Internetin syntymiseen – tai, että fysiikkaan kannatti panostaa, koska se on mahdollistanut aurinkokennojen keksimisen.

Kolumnit KV 9/2019 19.06.2019

Hiilensidonta ja tuhannet työpaikat vastakkain

Keskustelu metsien hiilinielusta on lähtenyt ylikierroksille. Metsien vuosikasvu on 110 milj. m3 ja nyt kritisoidaan sitä, että metsien hakkuita ollaan nostamassa 80 milj. kuutiometriin. Kun kasvu hakkuumäärien nostamisen jälkeenkin on reilusti suurempi kuin poistuma, ei asiassa pitäisi olla mitään jupisemista, mutta kyllä vain tuntuu olevan.

Kolumnit KV 8/2019 29.05.2019

Maatalouskoneautomaation äärellä

Hyväksyttyäni saksalaisen yliopiston tarjouksen professuurista, olen saanut kysymyksiä, että mitä se oppituoli tarkoittaa, tai mitä siellä tutkitaan. Tässä kolumnissa yritän hieman avata asiaa.

Kolumnit KV 8/2019 29.05.2019

GEO:lla haluttu määrä haluttuun paikkaan

Täsmäviljelyn eli paikkakohtaisen viljelyn haaste oli pitkään koneiden tekniikan yhteensopimattomuus. Esimerkiksi lannoitteen levittäminen pellon päälle piirretyn annostelukartan mukaan on keksitty konseptina jo vuosikymmeniä sitten. Ensimmäiset laitteet ja ohjelmistot, joilla tämän pystyi tekemään GPS-paikannukseen perustuen, myytiin Suomessa jo 1990-luvulla.

Kolumnit KV 7/2019 16.05.2019

Hoidettu ympäristö on talon käyntikortti

Talon ympäristöstä huolehtiminen oli vielä 1950-luvulla vähäistä. Kun apteekkari tai nimismies oli tulossa vierailulle, harjuripoika pantiin niittämään sisäpihalta heinät viikatteella. Nurmikon leikkuuseen ei kummempia välineitä ollutkaan. Ulkopihalla vieraiden piti varoa liukumiinoja, kun karjan piti päästä päivittäin navetasta laitumelle.

Kolumnit KV 7/2019 16.05.2019

Valko-Venäjän maatalouskoneet länsimaistuvat

Valko-Venäjä tunnetaan Suomessa Belarus-traktoreista, joita neuvostovallan aikana myytiin vuodessa satoja. Myymiseen liittyi pieni poliittinen pakko. Kun Suomi toimitti Neuvostoliittoon koneita ja laitteita, vastavuoroisesti sieltäkin piti koneita ostaa, vaikka ne eivät hyvin tänne sopineetkaan. Vakolan vuonna 1988 laatimassa koetusselostuksessa traktorin käyttöominaisuudet ja kestävyys arvioitiin vain välttäviksi.

Kolumnit KV 6/2019 17.04.2019

Paineet ja painot puhelimeen

Renkaiden ilmanpaineet tulee säätää kohdalleen työn mukaan – traktoritehtaalla täytetty tehdasasennettu ilma on tarkoitettu vain koneen toimitukseen asiakkaalle. Ilmanpaine tulee olla riittävän korkea kantavuuden aikaansaamiseen, mutta mahdollisimman alhainen pellon pintapaineen vähentämiseksi ja renkaan pidon maksimoimiseksi. Lisäksi suurempi ajonopeus edellyttää suurempaa ilmanpainetta.

Kolumnit KV 6/2019 17.04.2019

Innovaatiot, keksinnöt ja patentit

Tuoteuutuuksia esitellään tässä lehdessä jokaisessa numerossa. Maatalouskonevalmistajat keskittävät tuoteuutuuksien julkistuksen yleensä alan messujen yhteyteen, koska silloin asiakas- ja mediahuomio on suurimmillaan.

Kolumnit KV 5/2019 28.03.2019

Kasvinsuojelu sadon lisääjänä

Löysin maatalousharjoitteluvuodelta tekemäni muistiinpanot vuodelta 1964. Viljan keskisato oli sinä vuonna 1 700 kg. Kesä oli samankaltainen kuin viime kesä: kuivuus vaivasi. Toisaalta muistiinpanoissa oli mukana myös 10 edellisen vuoden keskisadot, eikä yhtenäkään vuonna päästy yli 3 000 kg:n hehtaarisatoon. Pellot olivat kuitenkin Etelä-Suomen parhailla viljelyalueilla. Sitä ei pysty enää kertomaan, mitä juuri noilla pelloilla tänä päivänä satoa saataisiin, koska pellot kasvavat kivitaloja. Mutta olettaa voi, että satotaso on tuosta ajasta noussut kaksikertaiseksi. Sitä vain jäin pohtimaan, mikä satotason nousuun on eniten vaikuttanut.

Kolumnit KV 5/2019 28.03.2019

Oma apu on paras apu

Konehankintaa tehtäessä hinnan merkitys vähenee ja huolto- varaosa- ja neuvontapalvelun merkitys kasvaa. Tämä suunta on ollut selvä jo ainakin kymmenen vuotta, ja tuntuu vain korostuvan tulevaisuudessa.

Kolumnit KV 4/2019 14.03.2019

Isobus-yhteensopivuuden käytäntö

Ensimmäiset Isobus-yhteensopivat tuotteet tulivat markkinoille jo 2000-luvun alussa, noin vuonna 2001–2003. Tällöin standardia oli valmisteltu traktori- ja työkonevalmistajien ja asiantuntijoiden toimesta jo reilu kymmenen vuotta. Tietoliikenne traktorin ja siihen liitetyn erivärisen työkoneen välillä piti olla valmis.

Kolumnit KV 4/2019 14.03.2019

Isobus-yhteensopivuuden käytäntö

Ensimmäiset Isobus-yhteensopivat tuotteet tulivat markkinoille jo 2000-luvun alussa, noin vuonna 2001–2003. Tällöin standardia oli valmisteltu traktori- ja työkonevalmistajien ja asiantuntijoiden toimesta jo reilu kymmenen vuotta. Tietoliikenne traktorin ja siihen liitetyn erivärisen työkoneen välillä piti olla valmis.

Kolumnit KV 4/2019 14.03.2019

Ikuinen optimisti

Suomalainen viljelijä ja traktorikauppias ovat yhdessä suhteessa toistensa kaltaisia: ikuisia optimisteja. Vaikka menneen vuoden tulos on heikko, tunnelin päässä näkyy muka valoa – kumpikin odottaa parempaa huomista.

Kolumnit KV 3/2019 21.02.2019

Lisätään materiaalia maatilalla

3D-tulostimet eli materiaalia lisäävä valmistustekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että pienten muoviesineiden valmistus kotioloissa on mahdollista. Tulostimia löytyy jo monista kirjastoista ja oppilaitoksista.

Kolumnit KV 3/2019 21.02.2019

Sähkön kulutus tuplaantuu

Eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta olivat yksimielisiä siitä, että Suomen pitää toteuttaa päästötavoitteet ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Keinoista, millä tavoitteisiin päästään, ei vielä ole sovittu mitään. Sähköä siinä tarvitaan joka tapauksessa – ja vuoteen 2050 mennessä tuplamäärä. Autot kulkevat sähköllä ja talot lämpiävät maalämmöllä, joka sekin tarvitsee kolmanneksen sähköä. Suunnitelmia siitä, millä tuo lisäsähkö tehdään, ei ole. Ja kun päätös on joskus tehtävä, se ei tule olemaan yksimielinen.

Kolumnit KV 2/2019 31.01.2019

Ranskalaiset radikaalit

Sabotaasi-sanan historia juontuu Ranskaan, jossa teollisen vallankumouksen aikoihin 1800-luvun puolivälin jälkeen työntekijät alkoivat vastustaa koneellistamista, jopa tuhoamalla tuotantolaitteita. Sabotöörien tavoitteena oli yleensä parantaa työntekijöiden asemaa, ei pelkästään estää teknologian käyttöönottoa tehtaissa ja tuotantolaitoksissa.

Kolumnit KV 2/2019 31.01.2019

Paikannusta ja mittaustekniikkaa

Helsingin konemessujen jälkeen käytiin pienessä joukossa pohdiskelua messujen annista. Tuollaista rupattelua kylän raitilla kutsutaan turpakäräjiksi.

Kolumnit KV 1/2019 10.01.2019

Maatalousdrooneista opittua

Drooneilla (tai droneilla) tarkoitetaan yleensä lentäviä koptereita, joilla on kyky tehdä itsenäisesti kuvantamista tai muuta hyödyllistä. Droonien käyttöä maataloussovelluksiin pidetään lupaavana, onhan maailman peltoviljelyssä valtavasti pinta-alaa, ja ilmasta käsin operointi on joskus nopeampaa ja tehokkaampaa kuin maalla liikkuvilla laitteilla. Yksinkertaisimmillaan drooneilla voidaan kuvata peltoja lintuperspektiivistä, joko yksittäisiä viistokuvia tai ottamalla suoraan alaspäin runsaasti kuvia ja tietokoneella yhdistäen nämä. Teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että tällainen kuvantaminen onnistuu helposti lyhyen opettelun jälkeen, budjetiksi riittää tuhat euroa.

Kolumnit KV 1/2019 10.01.2019

Syksyn kahdet konemessut

Tänä syksynä ajauduttiin erikoiseen tilanteeseen: konemessuja oli kahdet – ProAgria järjesti Jyväskylässä ja Messukeskus Helsingissä. Kävijäryhmä koostuu samoista ihmisistä: viljelijöistä, urakoitsijoista. Kaksien messujen järjestämisessä paloi ruutia. Jyväskylän messut olivat tosin kotieläinpainotteiset, mutta osalle viljelijöitä oli tarve käydä kummassakin.

Kolumnit KV 17/2018 05.12.2018

Elektroniikkaa ohjaamo täyteen

Esitäsmäviljelyn aikakaudella, eli 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, täsmäviljelyyn tarvittava laitteisto koostui yleisesti hyttiin asennettavista erillisistä laitteista eli GPS-vastaanottimesta, täsmäviljelyohjaimesta ja työkoneen omasta ohjaimesta. Kun erilaisten monimutkaisempien työkoneiden mukana tuli omat valvontalaitteet niin ohjaamon reunat täyttyvät näistä laitteistoista.

Kolumnit KV 17/2018 05.12.2018

Sato kartalle – ongelmat näkyviin

Puimurin säiliöön tulevan viljan määrää voidaan mitata erilaisilla antureilla, riippuen puimurin tai laitteen valmistajasta. Kun määrä yhdistetään GPS-sijaintiin, voidaan laatia pellosta satokartta. Kilomääräkohtainen sadonmittaus edellyttää yleensä kalibraatiota, ja mikäli tämä vaihe laiminlyödään, lopputulosta ei voida muuttaa eurokartaksi. Kalibroimatonkin satokartta näyttää vaihtelun, ja syitä vaihteluille voidaan etsiä kun on tiedossa mistä etsiä.

Kolumnit KV 16/2018 14.11.2018

Piikkilangankiristäjästä se alkoi

Yhdestä traktorista se alkoi, nimittäin Valmet-traktorin valmistus. Vuosi oli 1951 ja paikka Jyväskylässä valtion asetehdas. Kun aseiden tarve sodan jälkeen lopahti, tehtaalle piti keksiä muuta tuotantoa.

Kolumnit KV 16/2018 14.11.2018

Käytettyä tietokonetta ostamassa

Autokaupassa käytettyä autoa ostavan pitää pystyä arvioimaan tuotteesta lukuisia piirteitä, jotka heijastelevat auton kuntoa. Tuotetta voi arvioida silmämääräisesti sisältä ja ulkoa, lueskella huoltohistoriaa, tehdä havaintoja koeajossa ja renkaitakin voi potkia.

Kolumnit KV 15/2018 25.10.2018

Kuljetusjärjestelyt viritetty huippuunsa

Metsäliiton uusi biotuotetehdas Äänekoskella on puun suursyömäri. Se tarvitsee puuta vuodessa 6,5 milj. m3 ja se merkitsee vajaata 10 % Suomessa hakattavasta puumäärästä. Tehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalosta tehdas.

Kolumnit KV 15/2018 25.10.2018

Metsätaloutta kiiteltiin tehokkuudesta

Suomi nojaa edelleen tukevasti puujalkaan. Metsäteollisuuden vienti on 20 % Suomen viennistä ja jos suunnittelun alla olevat hankkeet edes osaksi toteutuvat, ei osuus ainakaan laske.

Kolumnit KV 14/2018 08.10.2018

Tuntimittari pellolle

Taannoin keskustelussa saksalaisen tuttavan kanssa tuli esille sivutoiminen viljanviljely maissamme. Pohdimme yhdessä, kuinka paljon on mahdollista tehdä viljelyä sivutoimisesti täyden päivätyön ohessa. Tuttavani totesi, että sehän on kuusi tuntia per hehtaari mitä peltoviljelytoiminta vaatii vuodessa. Ja tästä voi nopeasti laskea, että esimerkiksi sata hehtaaria on 600 tuntia töitä vuodessa.

Kolumnit KV 14/2018 08.10.2018