Paikannusta ja mittaustekniikkaa

Helsingin konemessujen jälkeen käytiin pienessä joukossa pohdiskelua messujen annista. Tuollaista rupattelua kylän raitilla kutsutaan turpakäräjiksi.

Kolumnit KV 1/2019 10.01.2019

Maatalousdrooneista opittua

Drooneilla (tai droneilla) tarkoitetaan yleensä lentäviä koptereita, joilla on kyky tehdä itsenäisesti kuvantamista tai muuta hyödyllistä. Droonien käyttöä maataloussovelluksiin pidetään lupaavana, onhan maailman peltoviljelyssä valtavasti pinta-alaa, ja ilmasta käsin operointi on joskus nopeampaa ja tehokkaampaa kuin maalla liikkuvilla laitteilla. Yksinkertaisimmillaan drooneilla voidaan kuvata peltoja lintuperspektiivistä, joko yksittäisiä viistokuvia tai ottamalla suoraan alaspäin runsaasti kuvia ja tietokoneella yhdistäen nämä. Teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että tällainen kuvantaminen onnistuu helposti lyhyen opettelun jälkeen, budjetiksi riittää tuhat euroa.

Kolumnit KV 1/2019 10.01.2019

Syksyn kahdet konemessut

Tänä syksynä ajauduttiin erikoiseen tilanteeseen: konemessuja oli kahdet – ProAgria järjesti Jyväskylässä ja Messukeskus Helsingissä. Kävijäryhmä koostuu samoista ihmisistä: viljelijöistä, urakoitsijoista. Kaksien messujen järjestämisessä paloi ruutia. Jyväskylän messut olivat tosin kotieläinpainotteiset, mutta osalle viljelijöitä oli tarve käydä kummassakin.

Kolumnit KV 17/2018 05.12.2018

Elektroniikkaa ohjaamo täyteen

Esitäsmäviljelyn aikakaudella, eli 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, täsmäviljelyyn tarvittava laitteisto koostui yleisesti hyttiin asennettavista erillisistä laitteista eli GPS-vastaanottimesta, täsmäviljelyohjaimesta ja työkoneen omasta ohjaimesta. Kun erilaisten monimutkaisempien työkoneiden mukana tuli omat valvontalaitteet niin ohjaamon reunat täyttyvät näistä laitteistoista.

Kolumnit KV 17/2018 05.12.2018

Sato kartalle – ongelmat näkyviin

Puimurin säiliöön tulevan viljan määrää voidaan mitata erilaisilla antureilla, riippuen puimurin tai laitteen valmistajasta. Kun määrä yhdistetään GPS-sijaintiin, voidaan laatia pellosta satokartta. Kilomääräkohtainen sadonmittaus edellyttää yleensä kalibraatiota, ja mikäli tämä vaihe laiminlyödään, lopputulosta ei voida muuttaa eurokartaksi. Kalibroimatonkin satokartta näyttää vaihtelun, ja syitä vaihteluille voidaan etsiä kun on tiedossa mistä etsiä.

Kolumnit KV 16/2018 14.11.2018

Piikkilangankiristäjästä se alkoi

Yhdestä traktorista se alkoi, nimittäin Valmet-traktorin valmistus. Vuosi oli 1951 ja paikka Jyväskylässä valtion asetehdas. Kun aseiden tarve sodan jälkeen lopahti, tehtaalle piti keksiä muuta tuotantoa.

Kolumnit KV 16/2018 14.11.2018

Käytettyä tietokonetta ostamassa

Autokaupassa käytettyä autoa ostavan pitää pystyä arvioimaan tuotteesta lukuisia piirteitä, jotka heijastelevat auton kuntoa. Tuotetta voi arvioida silmämääräisesti sisältä ja ulkoa, lueskella huoltohistoriaa, tehdä havaintoja koeajossa ja renkaitakin voi potkia.

Kolumnit KV 15/2018 25.10.2018

Kuljetusjärjestelyt viritetty huippuunsa

Metsäliiton uusi biotuotetehdas Äänekoskella on puun suursyömäri. Se tarvitsee puuta vuodessa 6,5 milj. m3 ja se merkitsee vajaata 10 % Suomessa hakattavasta puumäärästä. Tehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalosta tehdas.

Kolumnit KV 15/2018 25.10.2018

Metsätaloutta kiiteltiin tehokkuudesta

Suomi nojaa edelleen tukevasti puujalkaan. Metsäteollisuuden vienti on 20 % Suomen viennistä ja jos suunnittelun alla olevat hankkeet edes osaksi toteutuvat, ei osuus ainakaan laske.

Kolumnit KV 14/2018 08.10.2018

Tuntimittari pellolle

Taannoin keskustelussa saksalaisen tuttavan kanssa tuli esille sivutoiminen viljanviljely maissamme. Pohdimme yhdessä, kuinka paljon on mahdollista tehdä viljelyä sivutoimisesti täyden päivätyön ohessa. Tuttavani totesi, että sehän on kuusi tuntia per hehtaari mitä peltoviljelytoiminta vaatii vuodessa. Ja tästä voi nopeasti laskea, että esimerkiksi sata hehtaaria on 600 tuntia töitä vuodessa.

Kolumnit KV 14/2018 08.10.2018
Näytä lisää