Hyötytieto ja Tietolaari

Huolehdi pellon sienijuurista

Peltomaan muokkaamisella on iso vaikutus maaperän pieneliöstölle. Sienijuuret eli mykorritsat auttavat kasvia kestämään kuivuutta sekä parantavat maan mururakennetta. Keräsieniä suosivat satokasvit kasvinvuorotuksessa tai siemenseoksissa ja eloperäiset lannoitevalmisteet yhdistettynä maltilliseen maan käsittelyyn saavat sienijuurisienet viihtymään.
Peltomaan muokkaamisella on iso vaikutus maaperän pieneliöstölle.

Peltomaassa on runsas pieneliöstö, joka hajottaa eloperäistä ainesta ja kierrättää ravinteita. Viljelijän kannalta erityisen hyödyllisiä ovat satokasvien kanssa symbioosin muodostavat mikrobit. Tutuin esimerkki symbioosista on juurinystyräbakteerien typensidonta palkokasvien juuristossa.

Sienijuuri on yleinen viljelykasveilla

Noin 80 % kaikista maailman kasveista pystyy muodostamaan symbionttisen sienijuuren eli mykorritsan keräsienten kanssa. Heikosti sienijuurta muodostavat kasvit heikentävät maan keräsieniyhteisöä.

Markkinoilla on mykorritsa-tuotteita, joilla voi vahvistaa luontaista keräsienikantaa. Useimmiten suomalaisessa viljelymaassa on kuitenkin valmiina laaja kirjo keräsienten itiöitä, joista kasvit ”valikoivat” sopivimmat.

Myös eloperäisten lannoitevalmisteiden on havaittu edistävän sienten kasvuoloja maassa.

Sienijuuristo vähentää lannoitustarvetta ja fosforipäästöjä

Hyvin toimiessaan sienijuuri edistää selvästi kasvien fosforinottoa. Kotimaisissa tutkimuksissa on havaittu, että mykorritsa pystyy korvaamaan fosforilannoituksen jopa kokonaan, kun pellon fosforipitoisuus on alhainen. Hyvin toimiva sienijuuri vähentää pellolta huuhtoutuvan fosforin määrää jopa 80–90 % voimakkaasti lannoitettuun peltoon verrattuna.

Keräsienet parantavat peltomaan mururakennetta ja vähentävät eroosiota sitomalla maamuruja yhteen rihmastonsa ja erittämänsä glykoproteiinin (glomaliini) avulla. Keräsienet eivät viihdy korkean P-luvun mailla.

Muokkaa oikein

Peltomaan muokkaus ja muu mekaaninen käsittely haittaa rihmamaisesti kasvavia mikrosieniä. Syynä on sienirihmaverkoston hajoaminen ja itiöiden ”laimeneminen” laajaan maatilavuuteen. Huonoin tilanne on, jos maata muokataan usein ja syvään ilman kasvavaa kasvustoa.

Kaikki keinot, joilla maaperän käsittelyä voidaan vähentää, ovat keräsienille eduksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa luomuviljelyn on kynnöstä huolimatta todettu suosivan keräsienten laji- ja yksilörunsautta.

Tavanomaiseen kyntöön verrattuna kevennetty, matala muokkaus on parempi ratkaisu. Kylvö muokkaamattomaan maahan kasvin sänkeen säilyttää rihmaston hyvin. Suorakylvön onkin todettu runsastuttavan sienten osuutta pieneliöstössä ja kerryttävän eloperäisen aineksen tapaan mikrobistoa pintamaan ylimpiin kerroksiin. Muita keinoja peltomaan muokkaamisen vähentämiseksi ovat monivuotiset kasvit ja pysyvät nurmet.

Runsas maaperäeliöstö auttaa peltomaata sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Oikeilla toimenpiteillä viljelijä saa maan biologiset prosessit toimimaan edukseen.

kuva: Uolevi Oristo, grafiikka: Jukka-Pekka Lindbäck

Teksti: Ansa Palojärvi (Luonnonvarakeskus)

Liittyvät artikkelit

Mönkijä vai traktori?

KV 16/2017 16.11.2017