Huolto ja Työkalut

Nykyaikaisessa korjaamossa ei enää ole rasvamonttuja - Pirkanmaan pelastuslaitoksella modernit huoltotilat

Pirkanmaan pelastuslaitoksen Teknisten palvelujen toiminnoista suuri osa siirtyi reilu vuosi sitten Kangasalan uudelle paloasemalle. Uusissa huoltotiloissa käytettiin monia moderneja ratkaisuja, esimerkiksi huoltohalli toteutettiin tasalattiaisena.
Jussi Laukkanen
Kangasalla huolletaan lähes kaikki Pirkanmaan pelastuslaitoksen ajoneuvokalusto.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen teknisten palveluiden huoltohalli on valoisa ja erittäin siisti. On vaikea uskoa, että se on ollut käytössä jo marraskuusta 2018 alkaen.

Kangasalla huolletaan lähes kaikki se ajoneuvokalusto, mitä henkilöstömäärältään Suomen suurimmalla alueellisella pelastuslaitoksella on käytössään. Se on varsin paljon, sillä kalustoon kuuluu noin 150 kevyempää eli alle 3 500 kilon kokonaispainon ajoneuvoa ja 130 raskaampaa ajoneuvoa. Lisäksi on 160 perävaunua, 60 venettä ja 30 mönkijää.

Korjaamon päivittäinen toiminta käsittää kaikki autojen tavanomaiset huollot, kuten öljynvaihdot, katsastukset, pienten vaurioiden korjaukset ja joskus myös joitain ajoneuvojen varusteluja. Ajoneuvojen lisäksi huolletaan sammutusvälineitä ja miehistön varusteita.

Korjaamon esimies, automestari Hannu Mansikkamäki esittelee korjaamon uusia tiloja. Hän kertoo, että muutos aikaisempaan on suuri. Korjaamo toimi aikaisemmin Tampereen Keskuspaloasemalla 110-vuotiaassa rakennuksessa, joka oli jo pitkään ollut pieni ja ahdas.

Vanhalla keskuspaloasemalla eivät suurimmat paloautot enää tahtoneet mahtua halliin. Esimerkiksi puomitikasauton ottaminen huoltomontun päälle oli jo sillä rajalla, että auto ylipäätään mahtui sisälle. Auto oli jätettävä mahdollisimman eteen ja puomi oli nostettava katossa oleviin putkiin kiinni. Joskus oli ollut jopa pakko siirrellä kyseisiä putkia, jotta työskentely oli mahdollista.

Modernit tilat

Mansikkamäen äänessä voi havaita ylpeyttä uusista työtiloista. Nyt rasvamonttu on vaihtunut hydraulisiin siltanostimiin. Työvälineiden sijoittelussa on pyritty siihen, että ne olisivat mahdollisimman lähellä työpistettä ja monia käytännön parannuksia on toteutettu uudessa korjaamossa.

”Työtilamme täällä ovat avarat ja valoisat, ja se jo sinällään lisää turvallisuutta. Uudet työtilat ovat myös aiempaa helpompia pitää puhtaina”, kuvaa Mansikkamäki uusien ja vanhojen tilojen eroa.

Yksi tärkeimmistä muutoksista entisiin huoltotiloihin verrattuna on työturvallisuuden parantuminen. Turvallisuutta on lisännyt paljon se, että uuden hallin piha-alue on tilava, eikä autoja tarvitse peruutella puolisokkona kadulle.

”Uutta korjaamoa suunniteltaessa ensin mietittiin huoltokuilua. Nykymääräysten mukaisesti tehtynä sen hinta olisi kuitenkin ollut aika kova, koska nykyään vaaditaan esimerkiksi ilmastointia. Harkinnan jälkeen päädyttiin tasalattiaratkaisuun – ja onneksi päädyttiin”, lisää Mansikkamäki.

Se osaltaan lisää työturvallisuutta, sillä rasvamonttuun putoamisesta ei enää ole pelkoa. Lisäksi hydrauliset nosturit parantavat työergonomiaa. Työskentelykorkeuden voi säätää itselle sopivaksi.

Mansikkamäki kertoo, että uudenaikaiset nostimet on tehty turvallista käyttöä ajatellen. Nostimen mekaaninen lukituslaite pitää nostimen automaattisesti sen hetkisellä korkeudella, vaikka hydrauliikasta poistuisi öljy. Nostimessa on myös ns. varvassuojat eli nostin laskeutuu vain tietylle korkeudelle ja sen jälkeen pitää erikseen kuitata, jos sitä haluaa laskea vielä siitä alemmaksi.

Lisäksi nostimen molemmissa päissä on valokennot, jotka pysäyttävät nostimen, mikäli joku kävellee nostimen alle. Auton pitää myös olla oikealla kohdalla nostinta, jotta nostin toimii. Nostimissa on myös helmanostimet sekä akselinkeventimet.

Melkoinen merkkikirjo

Huoltotöihin tuo oman mausteensa suhteellisen laaja merkki- ja mallikirjo. Raskaassa kalustossa Scania on päämerkki, mutta sen ohella kalustoon kuuluu 20 Sisua, jokunen Volvo ja Iveco. Kevyemmissä autoissa, kuten ambulansseissa Mercedes-Benz on yleisin merkki. Henkilöautoissa se on Skoda.

Eniten huoltoa työllistävät ambulanssit, joita Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella on 25 kappaletta. Ambulanssien muita suurempi huollontarve johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että niihin kertyy kilometrejä nopeimmin.

Myös ajo-olosuhteita voi pitää keskimääräistä raskaampina. Pääsääntöisesti autot huolletaan valmistajien antamien huoltovälien mukaisesti, mutta Sprintereiden 40 000 km huoltoväli on Pirkanmaalla ajon luonteesta johtuen lyhennetty 30 000 kilometriin.

Nykyinen autokalusto käyttää pääsääntöisesti väylätekniikkaa, mikä edellyttää, että korjaamolla on käytettävissään monimerkkikorjaamolle tarkoitettu järjestelmätesteri autoelektroniikan vianhakuun.

”Meillä on käytössä Auto- com-diagnostiikkaohjelma. Se on meidän käytössä ollut ominaisuuksiltaan ihan riittävä”, sanoo Mansikkamäki.

Vaikka väyläohjaus on tullut vakioksi autojen toimintojen ohjauksessa, on väyläohjauksesta kuitenkin osittain luovuttu koripuolella ja palattu perinteisiin johdotuksiin. Syynä tähän ovat olleet käytännön hankaluudet, joita ilmeni tietokoneohjattujen järjestelmien kanssa.

Suurin osa ajoneuvokalustosta tulee pelastuslaitokselle valmiiksi varusteltuna. Joidenkin ajoneuvojen kohdalla tehdään Kangasalla huomattavissa määrin varustelutyötä.

Tätä artikkelia tehtäessä oli meneillään uuden kevytyksikön hankinnan viimeistelyvaihe. Nämä kevytyksiköt ovat normaalia pelastusyksikköä pienempiä paloautoja – miehistöä on kaksi henkilöä ja vesitila on vain 1 000 litraa, mutta pelastusvälinesarja on samanlainen kuin isossakin yksikössä.

”Näitä kevytyksiköitä meillä on yksi jo ollut aikaisemmin MB Sprinterin alustalla. Nyt tilattiin tämä hallissa oleva Iveco Daily. Siihen tulee kovamuovikomposiitista tehty kalustokori, joka tehdään Tsekeissä. Täällä meillä tehdään viestilaitteet, hälytyslaitteet, laturi ja kenttäjohtotietokone”, kertoo kalustoinsinööri Heikki Seppälä, jonka vastuulla ovat kaluston suunnitteluun ja kilpailutuksiin liittyvät asiat.

Varaosia varastoidaan vähän

Korjaamon yhteydessä olevassa varastotilassa pidetään huolto-osia lähinnä Sprinteriin ja Oktaviaan. Kuorma-autoihin ei omassa varastossa ole nykyisin juurikaan huolto-osia. Tähän vaikuttaa varsinkin erittäin suuri erilaisten moottorimallien määrä.

Luonnollisesti sellaiset erikoistuotteet, kuten hälytysvalot ja -sireenit ovat varastossa, sillä niiden saaminen nopeasti ei välttämättä muuten onnistu. Myös palokalustoa pidetään varastossa niin, että ainakin yhden sammutusauton kaikki välineet löytyvät tarvittaessa hyllystä, ja mahdolliset puutteet auton varustuksessa voidaan heti täydentää. Koko Pirkanmaan pelastuslaitoksen kalusto on merkitty viivakooditarroilla.

Kangasalla tehdään kevyen kaluston rengastyöt itse. Sen sijaan kuorma-autorenkaiden asennukset hoitaa tällä hetkellä Euromaster.

Erikoisemmat huoltotehtävät

Autokorjaamo on vain yksi Teknisten palvelujen toiminnoista Kangasalla. Uusissa tiloissa toimivat myös paineilmalaitehuolto ja viestihuolto, joka vastaa Virve-puhelimista, ajoneuvoissa olevista tietokoneista, väestöhälyttimistä sekä asemilla olevista hälytysjärjestelmistä. Viestihuolto tekee myös paljon yhteistyötä autokorjaamon kanssa tehden ajoneuvoihin lähes kaikki sähköasennukset.

Paineilmalaitehuollossa työskentelee kaksi huoltoasentajaa. Uutena laitteena huoltoon on saatu uusi pullojen täyttöpaneeli sekä virtauksensäädin, joka säätelee pullojen täyttöpainetta siten, etteivät pullot lämpene täytettäessä, joten pullot saadaan täydemmiksi.

Paineilmalaitehuolto on saanut käyttöönsä myös paineilmalaitteiden pesukoneen, mikä on ainoa laatuaan Pirkanmaalla. Siihen voi laittaa pullot selkälevyineen pesuun.

Uutta on myös paineilmalaitehuollon tarpeisiin kalustettu huoltoauto, jolla käydään tekemässä vuosihuollot paikan päällä.

Henkilökuntaa teknisillä palveluilla on Kangasalla toistakymmentä: huoltoasentajia on kolme, yksi kalustohuoltaja, kolme paineilmahuoltajaa, viestiasentajaa ja viestimestari sekä hallintoa hoitavat henkilöt.

Tietoa Pirkanmaan pelastuslaitoksesta

Pirkanmaan pelastuslaitos toimii 22 kunnan alueella ja paloasemaverkosto kattaa koko Pirkanmaan. Paloasemista 16 on miehitetty 24/7. Vakituista henkilöstöä on 650. Sivutoimista pelastushenkilöstöä on 140. Tämän lisäksi Pirkanmaalla on 50 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoissa toimii noin 850 henkilöä.

Lue lisää