Huolto ja Työkalut
Vertailu Migvertailu

Valitsimme testiin neljältä valmistajalta nimellisteholta yli 160 A:n valovirtamigit — testin lopputulos oli yllätys.

Valovirtatoimiset invertterimigit ovat yleistyneet helpon liikuteltavuuden ja alentuneen hinnan takia. Otimme vertailuun neljä konetta teholuokasta, jossa yhdistyvät kohtuullinen hinta ja monipuoliset käyttömahdollisuudet. Testissä olivat mukana Esab CaddyMig C160i, Kemppi MinarcMig 170 EVO, Migatronic RallyMig 161i ja Telwin Technomig 210 Dual Synergic.
Tapio Vesterinen
Vertailun hitsauskoneet — Esab CaddyMig C160i, Kemppi MinarcMig 170 EVO, Migatronic RallyMig 161i ja Telwin Technomig 210 Dual Synergic.— ovat ulkomitoiltaan lähes samankokoisia. Kuvassa Esab näyttää muita suuremmalta, koska se on sijoitettu lähemmäs kameraa. Myös Migatronic vaikutti testaajien mielestä selvästi muita suuremmalta, mutta mittanauhan perusteella kokoero äärimitoissa muihin on olemattomat pari milliä. Koneiden paino on noin 13 kg, Esab on 1,6 kg muita kevyempi.

Helppo liikuteltavuus, kehittyneet ominaisuudet ja alentuneet hinnat ovat lisänneet pienten, invertteritekniikkaan perustuvien migien suosiota. Aikaisempaan muuntajatekniikkaan verrattuna invertteritekniikalla toteutettu hitsauslaite on painoonsa nähden tehokkaampi. Käytännössä myös hyödynnettävissä oleva virta-alue on laajempi.

Niinpä hyvät, valovirralla toimivat yksivaihevirtalähteet pystyvät kattamaan levypaksuudet 0,6 millistä 6 milliin. Vertailun laitteiden kapasiteetti riittää siis helposti rakenneterästen hitsauksiin, mutta myös vaativat autopeltityöt tai esimerkiksi puimurin peltien korjaukset onnistuvat.

Keskisarjan koneet

Halusimme vertailuun edullisia, mutta silti mahdollisimman monipuolisia koneita. Testiin valitut laitteet eivät siksi edusta aivan pienintä invertterimigien kokoluokkaa (noin 140–150 A). Sen sijaan valitsimme testiin koneet, joiden tehollinen alue sijoittuu suunnilleen 160–180 A:n tuntumaan.

Mukaan otettiin neljän valmistajan mallit: Esab CaddyMig C160i, Kemppi MinarcMig 170 EVO, Migatronic RallyMig 161i ja Telwin Technomig 210 Dual Synergic. Viimeksi mainitun kohdalla saattaa tyyppitunnuksessa esiintyvä luku 210 aiheuttaa kysymyksiä. Syy numerovalintaan on todennäköisesti valmistajan halu ilmoittaa mallinumero yläkanttiin, sillä laitteen todellinen käytännön teho on jopa aavistuksen pienempi kuin testin muilla koneilla.

Tässä kokoluokassa laitteiden verollinen hinta on noin 1 000 euron tietämissä. Telwin oli testin edullisin kone, sillä sen saattoi ostaa edullisimmillaan 700 euron hinnalla. Kempin hinta oli muita koneita hieman kalliimpi, sen verollinen hinta vaihteli eri myyntipaikoissa 942 ja 1 450 euron välillä.

Säätämisen vaiva ja vaivattomuus

Mig-hitsauskoneissa on pakko säätää periaatteessa kahta asiaa: langan syötön nopeutta ja kaarijännitettä. Viimeksi mainitusta puhuttaessa käytetään yleisesti nimitystä virran säätö. Sähköteknisessä mielessä kysymys on periaatteessa jännitteen säätämisestä.

Vertailuryhmän hitsauskoneissa kaarijännitteen ja langan säädöt voidaan tehdä Esabissa, Migatronicissa ja Telwinissä ns. synergiasäätönä, jossa säätö tehdään valitsemalla säätimestä hitsattavan materiaalin paksuutta kuvaava arvo. Kun materiaalivahvuus on kerrottu koneelle, kone säätää langan syötön ja jännitteen määrän automaattisesti siihen ohjelmoidun sisäisen taulukon mukaan sopivaksi.

Migatronicissa ja Telwinissä voidaan lankaa ja jännitettä säätää myös toisistaan riippumatta, kunhan tarvittavan toiminnon valitsee esiin. Esabissa voidaan langan syötön ja kaarijännitteen suhdetta korjata erillisestä nupista (kylmä/kuuma-säätönuppi).

Kemppiä säädetään perinteisellä tavalla kahdesta kierrettävästä nupista valitsemalla ensin hitsausjännite volttiarvona ja sitten langan määrä metreinä minuutissa. Säätö on helppoa niille, jotka ovat tottuneet kaksinuppisäätöön.

Tottumattomalle alku on hankalaa, sillä Kempissä ei ole käytetty aikaisemmin yleistä 0–10-asteikkoa ilmaisemassa säätönupin asentoa. Sen avulla säätö tehtiin valitsemalla jännite hitsattavan kohteen materiaalivahvuuden mukaan ja kääntämällä sitten langan syöttö suunnilleen vastaavaan numeroarvoon.

Kempissä tämä ei onnistu, sillä mitta-asteikot eivät kulje käsi kädessä. Se, ettei koneessa ole minkäänlaista tarraa, joka kertoisi karkeat perussäädöt, herätti ihmetystä testiryhmässä. Kempillä synergiasäätö on saatavana pykälää suuremman MinarcMig Evo 200 -koneen varustuksessa.

Liikkuvaan hitsaukseen

Testatut koneet sopivat hyvin töihin, jossa työtä joudutaan tekemään eri paikoissa, sillä jokaiselle riittää 230 voltin valovirtapistorasia. Käytännössä koneet vaativat yleensä 16 ampeerin sulakkeen, mikä täytyy huomioida työpistettä valittaessa.

Koneissa käytetyt PFC-virtalähteet sallivat hitsauksen myös pidempiä jatkojohtoja käyttäen. Esimerkiksi Kemppi voidaan kytkeä jopa 100 m jatkojohdon päähän. Esabin teknisissä tiedoissa kerrotaan, että generaattorikäytössä täysi hitsausteho saavutetaan 5,5 kVA:n generaattorilla. Generaattoriksi suositellaan mallia, jossa on automaattinen jännitteensäätäjä.

Koneiden siirtäminen kantamalla onnistuu, vaikka reitti olisi hankala, esimerksi portaiden tai tikkaiden takia. Koneiden paino jää nimittäin täyden 5 kg lankakelan kanssa reilusti alle kahdenkymmenen kilon.

Esabilla ja Kempillä on ajateltu koneiden liikuteltavuutta vielä astetta paremmin, sillä näissä koneissa kaasuletku kiinnitetään pikaliittimellä. Esabissa on tässä ryhmässä ylivoimaisesti paras ratkaisu pistoolin letkun, maajohdon ja virtajohdon kelaamiseen koneen ympärille.

Migatronic on suunniteltu siirrettäväksi olkahihnan avulla, jossa on erillinen lenkki letkun ja johtojen sitomiseksi. Kantokahvat on tehty siten, että konetta on kannettava kaksin käsin.

Testauksessa käytettiin 0,8 mm lankaa

Kaikkien testiin osallistuneiden koneiden valmistajat ilmoittivat koneiden optimoidun 0,8 mm hitsauslangalle, käytimmekin kaikissa koneissa samanlaista laadukasta 0,8 mm hitsauslankaa. Suurin tämän kokoisiin koneisiin mahtuva kelakoko on 5 kg.

Kaikissa testin koneissa voidaan käyttää 0,6-, 0,8-, 0,9- tai 1,0-millistä teräslankaa. Esabin, Kempin ja Migatronicin vakiovarustukseen kuuluu käännettävä 0,8/1,0 mm kaksiurainen syöttöpyörä. Telwinissä on yksiurainen syöttörulla ja lankapaksuuden vaihtaminen edellyttää rullan vaihtoa.

Hitsauskaasuna käytettiin SK-18-

suojakaasua, jossa on 18 % hiilidioksidia ja loput argonia. Tämä yleisesti seostamattomien ja vähäseosteisten terästen hitsauksessa käytetty kaasu sopii ohuille ja ohuehkoille ainevahvuuksille.

Koneilla tehtiin koehitsaukset ohutlevyille, neljämilliselle teräkselle sekä lisäksi kokeilimme, miten koneet selviävät 10-millisen levyn kanssa. Hitsauksen tulos arvosteltiin syntyneen sauman perusteella. Koneista mitattiin myös niiden verkosta ottama virta ja hitsausvirtakaapelin kautta kulkenut virta.

Eroa käytettävyydessä

Hitsauskokeet paljastivat jokaisen testin koneen selviävän jopa huomattavasti paksumman levyn kanssa kuin tämän tehoisille koneille usein suositeltu maksimilevypaksuus 6 milliä. Jopa 10-millistä levyä pystyi hitsaamaan yhdellä palolla kahden puolen. Tämä onnistui jokaisella testin koneista. Tietenkään liian paksun materiaalin jatkuvaa hitsaamista ei voi suositella, sillä on ilmeistä, että se lyhentäisi koneiden kestoikää.

Saumojen laatuarvostelu osoitti jokaisen koneen tuottavan moitteetonta saumaa. Tässä suhteessa testin koneet olivat selkeästi tasaväkisiä.

Koneiden helppokäyttöisyydestä välittynyt tuntuma riippui osittain siitä, minkä tyyppisiin hitsauskoneisiin testaaja oli tottunut. Yksinuppisäätöisiä ja kaksinuppisäätöisiä käyttäneiden välillä oli selvä mielipide-ero.

Kaksinuppisäätö on vuosikymmenten takaa periytyvä mig-hitsauslaitteen käyttöliittymä, ja sellaisella aloittanut hitsari osaa käytön vaikka unissaan. Todennäköisesti kaikki uudet hitsaajat aloittavat mieluummin yksinuppisella koneella.

Esabin käyttöliittymä arvosteltiin kaikkein helpoimmaksi omaksua. On vaikea kuvitella, miten säätö voisi enää tulla tätä yksinkertaisemmaksi. Hitsauksen aluksi valitaan koneen kierrettävästä säätönupista kohteessa oleva ainevahvuus ja sitten annetaan palaa.

Periaatteessa Migatronicin ja Telwinin synerginen säätö toimii samalla tapaa. Molemmissa oli kuitenkin aluksi tehtävä hieman valikkojumppaa, jotta koneen sai asetettua haluttuun säätötilaan. Sen jälkeen säätöön riitti yhden säätimen käyttö. Näiden kahden koneen monipuolisemmat säätömahdollisuudet ovat myös etu, sillä niiden ansiosta koneita voi käyttää vaativammissa hitsauksissa.

Migatronicin puikkohitsauspuoli testattiin hitsaamalla eri vahvuisia materiaaleja eri paksuuksien puikoilla. Kone selvitti ainevahvuudet laajalla skaalalla. Millin peltiin syntyi millin puikolla erinomaista saumaa, ja myös paksuin valmistajan suosittelema puikko, 3,25 mm, paloi hyvin.

Voittaja erottui selvästi

Helppo ja kaikin puolin hyvä käytettävyys vei Esabin testin voittajaksi. Lisäksi se oli hitsaustesteissä aavistuksen muita tehokkaampi.

Migatronic tuli kakkoseksi monipuolisten säätöjen ja teknisten ominaisuuksiensa ansiosta. Migatronicin mukana tuleva puikkohitsausmahdollisuus on ilman muuta arvokas ominaisuus, mikäli ei ennestään omista kannettavaa puikkoinvertteriä.

Kemppi ei onnistunut nousemaan minkään ominaisuuden osalta parhaimmaksi, mutta se oli kokonaisuudessa hyvä kone. Telwin jäi pisteissä hännille, vaikka se hitsausominaisuuksiltaan oli samalla tasolla muiden kanssa. Edullinen hankintahinta tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon varsinkin niille, jotka hitsaavat harvemmin.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tämän kokoluokan invertterimig on erinomainen yleiskone työkoneita ja autoja korjaavalle. Tällainen mig voi toimia myös hyvänä kakkoskoneena tehokkaamman migin tai puikkokoneen rinnalla. Esimerkiksi maatalouskäytössä kevyt laite on tarvittaessa helppo kuljettaa hitsattavan kohteen luo.

Hyvä ja halpa?

Riittääkö pyöreät tuhat euroa mig-hitsauskoneen hankintaan? Testin perusteella riittää. Tällä investoinnilla saa koneen, jolla varmasti selviää luvatuista ainevahvuuksista ja tehoa riittää jopa hieman ylikin.

Hitsausominaisuuksiltaan laitteet vastasivat käytännössä täydellisesti toisiaan, kunhan säädöt oli saatu kohdalleen. Tältä osin testi päättyi kirjaimellisesti tasapeliin. Käyttöominaisuuksien konekohtainen arvostelu on luettavissa seuraavalla aukeamalla.

Varsinainen hitsaaminen oli jokaisella koneella yhtä helppoa. Testin jälkeen laitteisiin tutustunut perinteisillä hitsauskoneilla työskennellyt hitsari lausui kuvaavan kommentin: ”En olisi voinut kuvitella, että pieni ja edullinen hitsauskone voi olla näin helppo ja hyvä.”

Kuvat: Jussi Laukkanen, Mikael Sammatti, Tapio Vesterinen, grafiikka: Jukka-Pekka Lindbäck, testiryhmä: Jussi Laukkanen, Veikko Mäenhovi, Mikael Sammatti, Tapio Vesterinen

Lue lisää