Valmistaudu syyskylvöille tarkistamalla vantaat

Vannaskiekko ja varsinainen kylvövannas ovat kuluvia osia, joiden keskinäinen asento on säädettävä ohjekirjan antamien arvojen mukaiseksi. 

Oikein säädetty kiekkopari pysyy myös terävänä. Kuva on otettu hieman alaviistosta. Kiekot eivät saisi avautua toisistaan myöskään liian ylhäällä. Riittävän pieni kiekkokulma on onnistuneen rakenteen edellytys. 

Keith Thompson korostaa, miten tärkeää on huolehtia ei pelkästään kiekon kehän kulumisesta, vaan myös sen terävyydestä. 

Riittävä tähkämäärä on sadontuoton perustekijä. Kuvan syysviljakasvustossa oli kasviyksilöitä talven jäljiltä vain 170 kpl/m2, mutta tähkiä jo 490 kpl. Tasaisuudessa on kuitenkin toivomisen varaa, sillä kaikki sivuversot eivät ole kehittyneet täysiksi. Syksyisen kylvötekniikan parantaminen olisi auttanut myös keväällä. 

Tehdasuutena kiekot ovat yleensä kunnossa. Kuvassa näkyy myös, miten kiekkojen maata leikkaavan osuuden on oltava tiiviisti kiinni toisissaan. Suojapala ylempänä estää epäpuhtauksien pääsyn vantaan sisään. 

Bud Davis näyttää, miten kaksoiskiekkovantaan lautasten oikea asemointi tarkistetaan. Käyntikortin ei saa sujahtaa kiekkojen väliin liian helposti! 

Tässä on myös hyvin toimiva rakenne. Kun toinen kiekoista on isompi, vältytään hiuspinni-ilmiöltä ja maata ei pääse vantaan sisään. 

Piikkityyppisillä vantailla, kuten kuvan Claydonissa, pätee sama terävyyden sääntö kuin kiekoillakin – siemen mahdollisimman huomaamattomasti maahan ja tasasyvyyteen. Kultivaattorityyppinen tekniikka ei tosin mukaudu maanpinnan epätasaisuuksiin kovinkaanhyvin. 

Olipa menetelmä suorakylvö tai perinteinen, pitäisi kylvövantaiston liikuttaa ja myllätä maata mahdollisimman vähän. Suorakylvetyn pellon pitäisi näyttää koskemattomalta kylvön jälkeen! 

Vädestad Rapidissa on yksi vannaskiekko. Kylvövantaan korkeutta voidaan säätää vannaskiekkoon nähden. Kylvötulos on sitä tarkempi, mitä alempana vantaat ovat, kunhan ne eivät ohita kiekon ulkoreunaa. Pehmeillä mailla vantaita voidaan nostaa, jotta kiekko pyörii paremmin. 

Tasaisen kylvötulos on saavutettavissa monin tavoin, esimerkiksi mylläämällä kylvöalusta kokonaan uuteen uskoon voimakkaalla muokkauksella ja sijoittamalla siihen sitten siemen (ja lannoite) oikeaoppisesti. Näin on itse asiassa aina tehtykin, kun työketjuun kuuluu perusmuokkaus kyntäen tai kultivoiden ja äestysmuokkaus ennen kylvöä.

Ajattelun toista päätä edustaa suorakylvö ilman edeltäviä muokkaustoimia. Mutta olipa perusmenetelmä kumpi tahansa, on itse kylvön suorituksen vaatimustaso sama, eli siemen oikeaan paikkaan häiriten mahdollisimman vähän maassa olevaa tasapainoa. Turha pitely kun yleensä vain häiritsee tilannetta – maa tiivistyy, kosteutta hukataan ja resursseja kuluu ilman hyötyä.

Kylvötapahtuman tekninen osa on onnistunut, jos jokainen siemen on sijoitettu ehyen ja tiiviin vaon pohjalle tasavälein ja -syvyyteen. Siemen on saatava tiiviiseen maakosketukseen, jotta kosteusolosuhteet itämisen alkumetreillä olisivat parhaat mahdolliset.

Kylvös on vielä peitettävä tavalla, joka ehkäisee kuorettumisriskiä ja antaa oraan alkukehityksen tapahtua ilman ylimäärästä stressiä. Syksyllä siementen peittäminen ei aina onnistu. Kovaan maahan tehtävässä suorakylvössä vantaiden tulisi olla terävät, jotta riittävä työsyvyys saavutetaan ja jyvän päälle saadaan riittävästi hienojakoista multaa.

Vaikka optimaaliseen kylvösuoritukseen päästään syksyllä harvoin, kannattaa sitä kuitenkin yrittää, koska onnistunut suoritus palkitaan tasaisella ja elinvoimaisella kasvustolla.

Olipa vantaan malli kiekko tai terä, on tavoitteena oltava kirurgisen tarkka suoritus, jossa siemen asetetaan ennalta suunniteltuun paikkaan. Tässä asemoinnissa tärkein tekijä on oikea kylvösyvyys, sillä oraan pääsy valoon samanaikaisesti naapurinsa kanssa on tasaisuuden ensimmäinen edellytys.

Seuraavaksi tulee rivin suuntainen tasaisuus, johon vaikuttaa myös syöttölaitteen rakenne.

Jokaisen vantaan kuuluu seurata maan pintaa tarkasti. Kiekkovantaiden kohdalla ns. kylkipyörä – vannasputken kohdalle asemoitu syvyydensäädin – on yleistynyt varsinkin suorakylvössä ja minimuokattuun maahan kylvävissä koneissa.

Artikkelin kuvissa esiintyvät Keith Thompson ja Bud Davis olivat kollegoineen vieraanamme heinäkuun alkuviikolla. Pitkän linjan farmareilla oli kokemusta kaikista kylvövantaiden tyypeistä ja sama tärkeysjärjestys oli heilläkin – ensiksi tarkka työsyvyys ja toiseksi ehyt V-mallinen kylvövako. Työ viimeistellään mieluusti ei suoraan rivin päältä tiivistäen, vaan vaon reunoja murtaen siemenen suojaksi.

Vantaat ovat tehtaalta lähtiessä teräviä, mutta usein unohtuu tarkistaa niiden käyttökunto vuosien kuluessa. Se vielä ehkä katsotaan, miten paljon kiekon kehä on kulunut, mutta kiekkojen terävyys ja ennen kaikkea niiden sivusuuntainen aurauskulma ja kiekkoparin etureunan tiiviys pitää tarkistaa ja tarvittaessa säätää.

Oheiset kuvat valottavat tilannetta. Kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan keskittyä kylvötekniikan muihin haasteisiin.