Kaapelin tai vesiputken rikkoutuessa korvauksissa katse kääntyy vahingon aiheuttajaan – koneen ohjaaja välttää vauriot, kun tuntee linjojen reitit

Infra-verkoston vioittumisesta syytetään lähtökohtaisesti vahingon aiheuttajaa. Työkoneen ohjaimissa onkin tiedettävä missä linjojen reitit kulkevat.

Kenen korvattava?

  • Linjavaurioiden selvittelyissä huomioidaan annettujen sijaintitietojen todenmukaisuus
  • Paikannettu, mutta liian pintaan asennettu linja vapauttaa työkoneen kuljettajan vastuusta
  • Etukäteen tilattu näyttö on ilmainen ja voimassa rajatun ajan. Hätänäytöt ovat maksullisia

Kaapelin tai vesihuoltoputken rikkoutuminen tuottaa välittömän ja pahimmillaan pitkäkestoisen häiriötilanteen. Korvauskysymyksissä katseet kääntyvät ensimmäisenä työkoneen kuljettajaan. Hänen oletetaan ottaneen selkoa missä alueen linjat sijaitsevat.

Tapahtuneen tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, kuinka totuudenmukaisesti reittimerkinnät on tehty maastoon tai karttoihin. Niiden oikeellisuudesta huolehtiminen kuuluu infraverkkojen omistajille.

Pykälät vaativat

Teleyhteyksien osalta velvoitteet on kirjattu sähköisen viestinnän palveluita koskevaan lakiin. Sen pykälät edellyttävät selvittämään ennen töiden aloittamista onko alueella telekaapeleita. Vastaavasti teleyhtiöiden on säilytettävä kaapeleidensa sijaintitietoja digitaalisessa muodossa ja luovutettava ne riittävällä tarkkuudella kysyjälle. Monet teleoperaattorit ovat ulkoistaneet tiedostojensa hallinnan ja välittämisen.

Keskijännitelinja sivuaa vasemmalle jäävää hakkuupalstaa.  Kohteesta toimitettu sähköinen kartta on urakkakohtainen, joten siitä luovutaan välittömästi työmaan valmistuttua. Tiedot vanhenevat nopeasti rakennetussa ympäristössä, mutta myös haja-asutusalueilla. Dokumenttien hävittäminen käytön jälkeen pienentää infraverkostoihin kohdistuvia turvallisuusuhkia.
Keskijännitelinja sivuaa vasemmalle jäävää hakkuupalstaa. Kohteesta toimitettu sähköinen kartta on urakkakohtainen, joten siitä luovutaan välittömästi työmaan valmistuttua. Tiedot vanhenevat nopeasti rakennetussa ympäristössä, mutta myös haja-asutusalueilla. Dokumenttien hävittäminen käytön jälkeen pienentää infraverkostoihin kohdistuvia turvallisuusuhkia.  Kuva: Marko Taavila

Valtionyhtiö palvelee kattavasti kaikkia osapuolia

Johtotieto Oy on valtakunnallinen palveluntarjoaja. Sen asiakaskunta muodostuu pääasiassa maa- ja vesirakentajista, metsäkoneurakoitsijoista sekä sähkö- ja televerkkojen omistajista. Valtion 100 prosenttisesti omistaman yhtiön päätehtävänä on suojata ennalta yhteiskunnan kannalta tärkeitä infraverkostoja.

”Meiltä saa tietoa kaapeleiden, ilmajohtojen, vesiputkien ja muiden linjojen sijainneista joko itsepalveluportaalin tai sähköpostin kautta. Vastaamme myös puheluihin ja tulemme tarvittaessa paikan päälle merkitsemään linjojen reitit”, selvittää Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluvan Johtotiedon johtaja Petri Nuutinen.

Yhtiön tarjoamat sijaintipalvelut ovat periaatteessa kenen tahansa saatavilla. Käytännössä niitä hyödyntää koneurakoitsijoiden lisäksi suunnittelijat, kuntien tekniset osastot ja viranomaiset. Kriittisten tietojen keskittäminen valtiolliselle toimijalle minimoi turvallisuusriskejä ja mahdollistaa tehokkaan valvonnan.

Haku tai tiedustelu

Johtotiedon ylläpitämään internet-pohjaiseen Kaivajien 24/7 -portaaliin kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Tietoturvallisuus varmistetaan rekisteröitymis- ja kirjautumisvaiheissa Suomi.fi-tunnistautumisella.

Johtotietopankki-sivuston kautta avautuvassa portaalissa on tarkka karttapohja, josta voidaan hakea ja rajata työalueita paikan nimen tai osoitteen perusteella. Esiselvitys putki-, maakaapeli- ja ilmajohtolinjoista tehdään omatoimisesti. Käytettävissä on piirtotyökaluja ja tarkasteltujen kohteiden tallennustoiminto.

Sijaintitiedustelu-portaaliin pääsee ilman kirjautumista. Työkohteille ja -tiedoille on valmis lomakepohja, joka täytetään ja lähetetään Johtotiedon asiakaspalveluun. Oheiseen karttapohjaan voidaan merkata tarkkoja pisteitä ja piirtää reittejä. Tiedustelu on täydennettävissä valokuvilla ja muilla liitetiedostoilla.

Sähköiset haut ja tiedustelut ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Palvelut kustannetaan infraverkostojen omistajien transaktiopohjaisella rahoituksella. Näihin sisältyy tietojen hallinta ja jaon kontrollointi sekä tarvittaessa linjojen näytöt paikan päällä.

” Mikäli tiedostoistamme puuttuu infraverkostoja, osaamme neuvoa mistä niiden sijainteja kannattaa kysellä”, Nuutinen vinkkaa.

Tällaisia ovat erityisesti monet kunnalliset sekä pienten vesi- ja kuituosuuskuntien verkostot. Useat kaupungit hallinnoivat itse sijaintitietojaan. Johtotieto Oy:n lisäksi alalla toimii palveluita tarjoavia yksityisiä yrityksiä.

Verkostoja on yleisesti eniten vanhoissa rakennetuissa ympäristöissä. Niissä saattaa risteillä runsaasti erilaisia linjastoja kaukolämpöputkista vesijohtoihin ja jopa ajat sitten hylättyjä rakenteita.

Tele- ja sähköyhtiöiden linjojen sijainnit ovat vaivattomimmin kone- urakoitsijoiden saatavilla. Vesi- ja kuituosuuskuntien sekä pienjänniteverkkojen kohdalla tietojen hakeminen voi osoittautua työläämmäksi.
Tele- ja sähköyhtiöiden linjojen sijainnit ovat vaivattomimmin kone- urakoitsijoiden saatavilla. Vesi- ja kuituosuuskuntien sekä pienjänniteverkkojen kohdalla tietojen hakeminen voi osoittautua työläämmäksi. Kuva: Marko Taavila

Ongelmia viiveellä

Säävarman sähköverkon ja valokuituyhteyksien rakentaminen on lisännyt kaivuvaurioiden riskiä haja-asutusalueillakin. Toisaalta maanalaiset kaapelit altistuvat suojaputkistaan huolimatta rikkoutumiselle, kun raskas metsätyökone ylittää ne toistuvasti samasta kohdasta.

Vioittuminen voi ilmetä vasta jälkikäteen yhteyden häiriöinä. Ongelmakohtien paikantamista jouduttaa tieto alueella tehdyistä koneurakoista. Johtotieto tallentaakin työmaista historiaa ja ilmoittaa niiden käynnistymisistä verkostojen omistajille.

Linjakartat suoraan metsäkoneen ohjaamon näytölle

Puuston kaataminen ilmajohtojen läheisyydessä vaatii tarkkaavaisuutta. Sähköiset linjakartat saadaan kuskin avuksi, kun ne yhdistetään saumattomasti koneen gps-paikannukseen.

Menettelyn ansiosta koneen kuljettaja näkee reaaliajassa sijaintinsa linjoihin nähden. Tällöin hän pystyy varmistamaan vaivattomasti suojaetäisyydet ja valitsemaan luotettavasti turvalliset kaatosuunnat.

Metsäkoneurakointi Huttunen Oy:llä on käytössään sovelluspohjainen WoodForce-ohjelma, johon linjakartat tulevat Metsä Groupilta sähköisten työsuunnitelmien mukana.

”Hakkuu- ja ajokoneessa karttapohjia katsellaan kiinteältä näytöltä. Kaivurissa on kannettava tablettitietokone”, kertoo toimitusjohtaja Antti Huttunen.

Järjestelmän tukena oleva hälytystoiminto ilmoittaa läheisistä linjoista kuljettajalle. Varoetäisyyttä voidaan säätää, mutta meneillään olevalla Huttusen palstalla vakioasetuksena on 50 metriä mikä vastaa suunnilleen kahta rungon mittaa.

Metsä Groupin välittämiä karttapohjia päivitetään säännöllisesti. Kaapeleiden ja johtojen lisäksi niissä näkyvät leimikoiden sekä tilojen rajat.

Kone ja sähkölinjat näkyvät samalla karttapohjalla kuljettajalle. Alueen ilmajohdot on siirretty hiljattain tien varteen, mutta poistettu linjaus kummittele edelleen näytöllä. Hälytystoiminto varoittaa, mikäli moto menee liian lähelle olemassa olevaa linjausta. Turvaetäisyyden pätevänä nyrkkisääntönä käytetään kaksi kertaa runkojen pituutta.
Kone ja sähkölinjat näkyvät samalla karttapohjalla kuljettajalle. Alueen ilmajohdot on siirretty hiljattain tien varteen, mutta poistettu linjaus kummittele edelleen näytöllä. Hälytystoiminto varoittaa, mikäli moto menee liian lähelle olemassa olevaa linjausta. Turvaetäisyyden pätevänä nyrkkisääntönä käytetään kaksi kertaa runkojen pituutta. Kuva: Marko Taavila

Verkkojen näyttäjä

Mikkelissä päämajaansa pitävä Elvera Oy tekee vuosittain 2 000– 2 200 kaapelinäyttöä Järvi-Suomen Energian jakeluverkkoalueella. Näistä noin 500–600 kohdistuu valokuituyhteyksiin. Kohteet ovat pääasiallisesti kaivuutyömaita, mutta palvelua tarvitaan hakkuillakin poistettaessa kantoja tai aiheutettaessa muutoin vauriouhkaa maanalaisille rakenteille.

Paikannuksessa maakaapelin varteen kiinnitetään jakokaapissa tai puistomuuntamossa lähetin, jonka signaalin perusteella voidaan tehdä paikannus kaapelitutkan avulla. Menetelmä antaa varsin tarkat sijainnit ja syvyydet. Se soveltuu sekä käytössä olevien että jännitteettömien kaapelireittien selvittämiseen.

Työkoneet vaurioittavat JSE:n jakeluverkon kaapeleita useita kertoja viikossa. Valtaosa tapauksista kohdistuu ilmajohtoihin, mutta keskimäärin viikoittain myös maakaapeleihin. Keskeisenä syynä on tekemätön sijaintiselvitys, joka vaatii tuekseen aina kaapelinäytön jos epäilys herää karttojen tai ympäristön perusteella.

Sähköisten karttojen luotettavuus vaihtelee sen mukaan, onko verkosto GPS-paikannettua vai sijainnit määritelty maastosuunnitteluvaiheessa ennen asentamista. Lisäksi karttapohjien ja koneiden sijaintikarttojen erilainen koordinaattitarkkuus voi tuottaa epätäsmällisyyksiä.

Kaapelinäyttöjen virheistä johtuvia kaapelivaurioita tapahtuu erittäin harvoin, vähemmän kuin promillen verran kaikista toimeksiannoista.

Sähköisistä tietojärjestelmistä huolimatta työkoneen kuljettajalta vaaditaan valppautta ja ympäristön havainnointia. Olosuhteiden, kuten vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat ilmajohtojen näkyvyyteen ja jopa sijaintikorkeuteen. Pehmeässä maaperässä erityisesti kaapelit, mutta putketkin voivat ajan mittaan siirtyä sivuun alkuperäisiltä reiteiltään.
Sähköisistä tietojärjestelmistä huolimatta työkoneen kuljettajalta vaaditaan valppautta ja ympäristön havainnointia. Olosuhteiden, kuten vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat ilmajohtojen näkyvyyteen ja jopa sijaintikorkeuteen. Pehmeässä maaperässä erityisesti kaapelit, mutta putketkin voivat ajan mittaan siirtyä sivuun alkuperäisiltä reiteiltään.  Kuva: Marko Taavila

Sinua saattaa kiinnostaa myös alla oleva artikkeli:

Missä osuuskuntien putket? – Vesihuoltolaki velvoittaa vesiosuuskuntia saattamaan verkostojen sijaintitiedot sähköiseen muotoon