Koulupenkiltä konemieheksi: maarakennuskoneenkuljettaja - maarakennus vaatii tiimitaitoja

Tekemällä oppii. Koneen puikkoihin pääsee viimeistään ensimmäisen opintovuoden toisella puoliskolla. Kuva: Tero Ikäheimonen

Jarmo Halkola toimi opettajana maarakennusalalla ensimmäisen kerran vuonna 1987. ”Maarakennuskoneenkuljettajalla pitää olla sosiaaliset taidot kunnossa”, hän sanoo. Kuva: Tero Ikäheimonen

Opiskelijoiden käytössä kalustoa on pienistä liukuohjatuista kuormaajista kaivurikuormaajiin. Kuva: Tero Ikäheimonen

Sisätiloissa voidaan pitää koneiden huoltoon liittyvää opetusta. ”Kuljettaja joutuu huolehtimaan koneesta. Moottoriremontteja tai muita isompia hommia ei tehdä, mutta esimerkiksi öljyjen ja letkujen vaihtoja”, kertoo Jarmo Halkola. Kuva: Tero Ikäheimonen

Lehtori Jarmo Halkola listaa Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ruokalassa ominaisuuksia, joita maarakennuskoneenkuljettajaksi haaveilevalta nuorelta vaaditaan.

”Riittää että on perusterve, mutta syvyys- eli stereonäkö pitää olla hyvä. Normaali motoriikka riittää. Silloin kyllä pärjää, jos on kiinnostusta alaa kohtaan ja motivaatio kohdillaan”, hän sanoo. Halkola tietää mistä puhuu, sillä hän toimi opettajana maarakennuslinjalla ensimmäisen kerran jo 1980-luvun puolessavälissä. Sen jälkeen Halkola toimi pitkään urakoitsijana, kunnes palasi taas opetustöihin.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon eli Ekamiin otetaan vuosittain noin 12 nuorta opiskelemaan maarakennuskoneenkuljettajaksi. Vuosikursseja on kolme, joten yhteensä opiskelijoita maarakennuspuolella on hieman reilut 30. Tutkintonimike on virallisesti rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja. Kyseessä on toisen asteen koulutus.

Maarakennusalan tilat sijaitseva Malmingin kampuksella Kotkassa, mutta opiskelu on liikkuvaa ja vaihtelevaa. Ensimmäisen vuoden syksyllä opiskellaan perustustöitä ja muita alan perusasioita. Viimeistään kevätlukukaudella alkaa tutustuminen itse koneisiin. Toisena vuonna harjoitellaan o runsaasti töitä aidoissa olosuhteissa.

”Niin kutsutut ammattia tukevat aineet eli perinteiset kouluaineet englannin kielestä matematiikkaan käydään toisena vuonna loppuun”, Jarmo Halkola kertoo. Kolmantena vuonna opiskelijat jatkavat koneilla harjoittelua, kunnes keväällä alkaa työssäoppimisjakso alan yrityksissä. Suoritettuna pitää toki olla tarvittavat ammattiosaamisen näytöt, ennen kuin opiskelijat lähetetään maailmalle.

Valmistuttuaan opiskelijat osaavat opetussuunnitelman mukaan ”tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä, käyttää maarakennuskonetta turvallisesti ohjeita ja määräyksiä noudattaen tavanomaisissa maarakentamisen kohteissa sekä tehdä tavanomaisiin maarakentamisen kohteisiin sisältyviä yleisimpiä mittaus- ja merkintätöitä”.

Muutaman kilometrin päässä kampukselta kohti Mussalon saarta löytyy työmaa, johon on rakentumassa uusia omakotitaloja. Ahtaalla tontilla talojen pohjia valmistelee 14-tonninen Volvo EC140BLC -kaivukone. Maa siirtyy rivakasti Valtra T 151 -traktorin vetämän maansiirtoperäkärryn kyytiin.

Kaivukoneen ohjaamosta löytyy Marleena Kuusela, joka opiskelee maarakennusalaa ensimmäistä vuotta. Maatilalta kotoisin oleva Kuusela kertoo olleensa koneiden kanssa tekemisissä koko ikänsä.

”En saanut koulun jälkeen suoraan töitä, joten ajattelin, että on parempi hankkia jokin toinenkin ammatti, jotta ei tarvitse työttömänä olla.”

Marleena kertoo viihtyneensä koulussa hyvin, mutta yllätyksiäkin on tullut.

”Ajattelin ennen tänne tuloa, että koulu olisi teoriapainotteisempi, mutta koneilla ajetaan joka päivä, ja teoriapuoli on lopulta ollut aika vähäistä.”

Ekamin opiskelijat pääsevät harjoittelemaan tämänkaltaisilla aidoilla työmailla, sillä talon sisällä tehdään yhteistyötä eri linjojen kanssa. Maarakentajat tekevät talon pohjatyöt, minkä jälkeen talonrakentajat jatkavat urakkaa osana omia opintojaan.

”Näin ei ole ollut aina, sillä aikaisemmin talonrakentajat käyttivät usein ulkopuolista urakoitsijaa. Sen suhteen on tullut parannusta”, Jarmo Halkola sanoo. Marleena Kuusela vahvistaa opettajan näkemyksen.

”Parasta on, kun päästään tekemään aitoja töitä, eikä siirrellä hiekkakasaa edestakaisin koulun pihalla.”

Koulupäivät vaihtelevat paljonkin sen mukaan, minkälainen työmaatilanne on. Käytössä on kalustoa aina 2,6-tonnisesta, liukuohjatusta Cat 216 -mallista mainittuun 14 tonnin Volvoon. Myös pyöräkuormaajia on käytössä. Yhteensä koneita on kymmenkunta, ja ruuhkahuippujen iskiessä vuokrakalustoakin voidaan käyttää.

”Jos on joku akuutti homma, niin mennään työmaalle, mutta esimerkiksi turhan kovalla pakkasella pidämme teoria- tai huoltopäivän sisällä”, Halkola selventää. Opiskelijat liikkuvat työmaille omilla kyydeillään, joten jokin kulkupeli on suositeltavaa olla. Myös traktorikortti olisi hyvä löytyä jo ennen koulun alkamista, vaikka se ei varsinaisesti vaatimus olekaan.

Helpotusta ajokorttitarpeeseen tulee koulun puolesta, sillä opiskelijat suorittavat koulutuksen aikana ilmaiseksi kuorma-auto- ja henkilöautokortin. Lisäksi opiskelijat saavat koulun puolesta kuljetusalan perustason ammattipätevyyden. Opetus tapahtuu koulun omissa tiloissa, ja vain ajokortteihin liittyvät viranomaismaksut jäävät opiskelijoiden maksettavaksi.

Verrattuna esimerkiksi metsäkonealaan, jossa kuljettajan työ on usein aika yksinäistä puurtamista metsässä, vaatii maarakennusala Jarmo Halkolan mukaan huomattavasti enemmän ihmissuhdetaitoja.

”Työssä ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yksinäistä hommaa kuten mätästystä tai metsäojan kaivuuta on aika harvoin. Sosiaalinen pitää olla.”

Halkola on myös nähnyt, miten ala on muuttunut 80-luvulta lähtien. Uusilta tulokkailta vaaditaan enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.

”Paperityön määrä on lisääntynyt, mikä työllistää urakoissa. Aikaisemmin sai keskittyä enemmän työntekoon.

• Rakennusalan perustutkintoon haetaan osana valtakunnallista yhteishakua

• Seuraava yhteishaku järjestetään keväällä 2015

• Hakea voi osoitteessa www.opintopolku.fi

• Opiskelijat valitaan haun perusteella, erillisiä pääsykokeita ei ole

• Lisätietoja: www.ekami.fi