Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Koulunpenkiltä konemieheksi, osa 1: Maaseutuyrittäjä kantaa vastuun itsestään

Uudessa juttusarjassa esitellään konealan koulutuspaikkoja nuorille. Vuorossa on perinteikäs maaseutualan koulutus Hämeen ammatti-instituutissa Mustialassa.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat antavat kylvönäyttöjä. Iso osa koulutuksesta on maatalousalan opintoja ja käytännön töiden harjoittelua. Opetustilalta löytyvät kaikki tavalliset maatalouden työkoneet kylvöstä korjuuseen.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat antavat kylvönäyttöjä. Iso osa koulutuksesta on maatalousalan opintoja ja käytännön töiden harjoittelua. Opetustilalta löytyvät kaikki tavalliset maatalouden työkoneet kylvöstä korjuuseen. 
Tuomas Torttila (vas.), Pekka Riihimäki, Juho Ylitalo ja Oskari Tuomola kuuntelevat, kun kasvituotannon lehtori Raimo Ollila arvioi kylvön onnistumista.
Tuomas Torttila (vas.), Pekka Riihimäki, Juho Ylitalo ja Oskari Tuomola kuuntelevat, kun kasvituotannon lehtori Raimo Ollila arvioi kylvön onnistumista. 
Mustialan pihapiirin miljöö on historiallisen viehättävä. Ruokalana ja opiskelija-asuntolana toimiva Huttula on rakennettu vuonna 1879.
Mustialan pihapiirin miljöö on historiallisen viehättävä. Ruokalana ja opiskelija-asuntolana toimiva Huttula on rakennettu vuonna 1879. 
Konehallissa on tilaa huoltaa ja korjata Mustialan monipuolista konekantaa.
Konehallissa on tilaa huoltaa ja korjata Mustialan monipuolista konekantaa. 
Alueella sijaitsee myös oma panimoravintola. Oluenpanon saloihin on mahdollista tutustua valinnaisella kurssilla.
Alueella sijaitsee myös oma panimoravintola. Oluenpanon saloihin on mahdollista tutustua valinnaisella kurssilla. 
Menna Rantala toimii hankekoordinaattorina ja ryhmänohjaajana Mustialassa. Hänen mukaansa opiskelijoilta vaaditaan kykyä toimia ryhmässä ja vastuunottoa.
Menna Rantala toimii hankekoordinaattorina ja ryhmänohjaajana Mustialassa. Hänen mukaansa opiskelijoilta vaaditaan kykyä toimia ryhmässä ja vastuunottoa. 
Työnjohtaja Matti Ylösmäki on aikanaan itsekin opiskellut Mustialassa. ”Nykyään opiskelijat saavat vaikuttaa enemmän omiin opintoihinsa”, hän sanoo.
Työnjohtaja Matti Ylösmäki on aikanaan itsekin opiskellut Mustialassa. ”Nykyään opiskelijat saavat vaikuttaa enemmän omiin opintoihinsa”, hän sanoo. 

80-hevosvoimainen Valmet/Valtra vetää Junkkarin Simulta 2500 H -kylvökonetta pellolla, joka on edellispäivän sateiden jälkeen hieman pehmennyt. Neljä silmäparia seuraa pellon reunalla tarkasti, kuinka rehuohran siemenet katoavat karkeaan hietamaahan.

On toukokuun puoliväli, ja käynnissä on maatalousalan perustutkintoa ensimmäistä vuotta suorittavien opiskelijoiden kylvönäyttö. Traktorin ohjaamossa näyttövuorossa on Tuomas Torttila. Kasvintuotannon lehtori Raimo Ollila sekä kolme opiskelijaa seuraavat suoritusta.

”Kylvössä perusperiaatteena on, että kaikki jyvät pitäisi saadaan piiloon. Ei saisi jäädä kylvämättömiä kohtia, muttei hirveästi saisi mennä kaksinkerroinkaan”, Raimo Ollila opastaa. ”Tärkeää on traktorin hallinta. Ei turhaa tallomista eikä maan siirtoa.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suorituksen jälkeen se arvioidaan tarkasti lomakkeen avulla. Palautteen suorituksesta saa heti.

”Maa on sen verran kosteaa, että tulee helposti sotkeutumista”, Ollila manaa.

Kylvökoetta suorittavat neljä opiskelijaa ovat vasta opintojensa alkuvaiheessa, mutta aikanaan heistäkin tulee viralliselta titteliltään maaseutuyrittäjiä. Tutkinto on nimeltään maatalousalan perustutkinto.

Kyseessä on toisen asteen koulutus, joka antaa monipuoliset eväät erilaisiin maaseudun töihin. Viljelyn ja kotieläinhoidon lisäksi maaseutuyrittäjä tekee koneurakointia, maatilarakentamista, maataloustuotteiden jatkojalostamista sekä huolto- ja palvelutoimintaa. Myös maatalous- tai rehukauppa työllistävät Mustialasta valmistuneita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sukupolvesta toiseen

Maatalousalan koulutuksella on Mustialassa pitkät perinteet. Pihapiirissä kulkiessa perinteet näkyvät aivan konkreettisesti, sillä osa punatiilisistä rakennuksista on peräisin Suomen ensimmäinen maatalouskoulun ajoilta vuodelta 1840.

”Koska olemme Suomen vanhin maatalousalan oppilaitos, niin usein opiskelijat tulevat tänne sukupolvesta toiseen, mikä on tietysti mukavaa”, sanoo hankekoordinaattorina ja opettajana toimiva Menna Rantala.

Nykyisin opetus koostuu teoria- ja työnopetuksesta, työssäoppimisesta, kylvönäytön tapaisista ammattiosaamisen näytöistä sekä itsenäisestä opiskelusta. Työnopetukset pidetään pääasiassa Mustialan opetusmaatilalla navetassa, konehallilla, pelloilla, metsissä sekä lähiympäristössä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suuntautumisen päävaihtoehdot ovat joko kasvituotanto tai kotieläintalous. Valinnaisina aineina opiskelijat voivat opiskella hevosenhoitoa, maatilarakentamista ja konetekniikkaa.

Mustialassa on mahdollista jatkaa perustutkinnon jälkeen opintojaan Hämeen ammattikorkeakoulussa agrologiksi. Osa opiskelijoista tekeekin niin.

Kädet saveen

Opiskelijoita otetaan perustuntoa suorittamaan vuosittain noin 22. Erillisiä pääsykokeita ei ole, vaan opiskelijat valitaan valtakunnallisen yhteishaun kautta. Mustialaan on mahdollista hakea myös niin kutsutun joustavan haun kautta, jossa voidaan huomioida jotain valintaan mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, vaikkei koulutodistus pelkkiä kymppirivejä sisältäisikään.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Jos on esimerkiksi jatkamassa tilan toimintaa, niin se kannattaa mainita hakemuksessa”, Rantala vinkkaa.

Opiskelijat tulevat useimmiten suoraan peruskoulusta eli ovat iältään noin 16-vuotiaita. Aina mukana on kuitenkin myös opiskelijoita, joilla on jo joku muu ammattitutkinto tai ylioppilastutkinto. Valtaosalla on maataloustaustaa perheessä.

Niin myös Tuomas Torttilalla, jonka kylvösuoritusta aikaisemmin arvioitiin. Tulevaisuudessa siintää Lammilla sijaitsevan kotitilan toiminnan jatkaminen, kuten hyvin tyypillistä Mustialan opiskelijoiden joukossa onkin.

”Aamu kahdeksalta alkavat yleensä tunnit, ja päivä kestää ilta neljään asti. Nyt ensimmäisenä vuonna on ollut paljon teoriaa, mutta useampana päivänä viikossa on kuitenkin päässyt konehommiinkin. Enemmänkin saisi olla käytännön töitä”, ensimmäistä vuotta opiskeleva Torttila sanoo.

Opiskelijoiden joukossa on myös kerrostalojen kasvatteja, joiden kiinnostuksen kohteet ovat usein perusmaatalouden ulkopuolella, kuten eläintenhoidossa.

”Opiskelu on kuitenkin pitkälti maatalouspainotteista – ajetaan traktorilla, ollaan navetassa, hitsataan pajalla ja niin edelleen. Monella saattaa kiinnostus lopahtaa, jos on tullut tänne vain esimerkiksi hevosharrastuksen takia”, hankekoordinaattori Menna Rantala sanoo.

”Olen kuitenkin yrittänyt kertoa heille, että jos joskus haette jatko-opiskelupaikkaa esimerkiksi hevosalalta, on aikamoinen etu moniin muihin verrattuna, jos ymmärtää rehuntuotannosta, osaa ajaa traktoria, peruuttaa peräkärryä ja niin edelleen.”

Puitteet kunnossa

Mustialan opetusmaatila on pinta-alaltaan noin 1 100 hehtaaria, joista viljelyssä on parisen sataa. Navetassa on 70 lypsävää lehmää, nuorkarja on ulkoistettuna tilanpuutteen vuoksi. Pihapiiriin on rakentemassa uusi navetta, jonka myötä tilanpuutekin helpottaa. Lypsyrobotilla ja asemalla varustettu moderni navetta kasvattaa Mustialan karjan pääluvun noin kahteen sataan.

Pellot sijaitsevat pääasiassa heti opetustilan ympäristössä. Viljeltävien kasvien kirjo on laaja.

”Leipäviljana viljellään vehnää. Lisäksi on kuminaa, härkäpapuja ja hernettä. Sokerijuurikastakin on viljelty, mutta tänä vuonna sitä ei kylvetä”, kertoo työnjohtajana toimiva Matti Ylösmäki.

Mustialasta löytyvät kaikki tavallisimmat maatalouskoneet muokkaus- ja kylvökoneista puimureihin. Konekantaa pyritään myös uudistamaan tasaisin väliajoin, jotta opiskelijat saavat kokemusta nykyaikaisten koneiden käytöstä. Hiljattain hankittiin esimerkiksi Strautmann Mega-Vitesse -noukinvaunu ja 9-metrinen Lelyn karhotin, jotta rehua saadaan riittävästi kasvavan karjan tarpeisiin.

Myös koneiden huolto ja kunnossapito tulevat tutuiksi – vaikka se ei opiskelijoiden lempipuuhiin tunnu kuuluvankaan.

”Tavallisimmat huollot tehdään alusta loppuun itse. Talviaikana huolletaan kaikki koneet läpi”, sanoo lehtori Pauli Marttila.

Opiskelijoilla on myös mahdollisuus asua asuntolassa kouluaikoina. Pakollista se ei kuitenkaan ole, jos matka kotoa on kätevä kulkea päivittäin. Valtaosa Mustialan opiskelijoista tulee noin 100 kilometrin säteeltä, Lounais- ja Kanta-Hämeestä.

Ala elää ja muuttuu

80-luvulla itsekin Mustialassa opiskellut ja nyt työnjohtajana tutussa pihapiirissä työskentelevä Matti Ylösmäki muistelee opiskelun muuttuneen 30 vuodessa paljon. Nykyisin vastuu ja myös valta omien opintojen suhteen on huomattavasti enemmän opiskelijoilla itsellään.

”Ennen oli tiukka lukujärjestys, eikä juurikaan saanut valita aineita. Poissaolot vaativat aina luvan korkeammalta taholta. Tietokoneet tekivät silloin vasta tuloaan, ja nyt niitä käytetään tietysti päivittäin”, hän sanoo.

Myös Menna Rantala peräänkuuluttaa maaseutuyrittäjäksi haaveilevilta jämäkkää ja itsenäistä otetta opiskeluun. Kaikki voidaan kyllä opettaa, jos vain opiskelijalla itsellä on halua siihen.

”Kiinnostus alaa kohtaan pitää olla, ja kykyä toimia ryhmässä. Täytyy myös pystyä ottamaan vastuuta omasta itsestä, sillä päivät alkavat usein aikaisin ja kestävät kiireaikaan myöhään.” n

Katso VIDEO!

www.koneviesti.fi

Avaa artikkelin PDF