Reissu jatkuu Etelä-Amerikassa – matka halki Amerikkojen

Edellisessä Koneviestissä alkanut matkakertomus moottoripyöräilystä halki Pohjois- ja Etelä-Amerikan jatkuu. Siirtyminen Väli-Amerikasta Etelä-Amerikan puolelle hoidettiin laivalla. Parin päivän merimatkan jälkeen edessä alkoi siintää Kolumbia, jossa ensimmäinen etappi oli Cartagenan kaupunki .
Hiekkaa sivuun auraava pyöräkuormaaja oli erittäin tavallinen näky Perun rantatiellä. Tyynenmeren kylmät merivirrat pitävät huolen, että Etelä-Amerikan rannikkoa Ecuadorista pitkälle Chileen on pelkkää hiekkaa ja kiveä.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Maito matkalla meijeriin. Mahtaakohan kylmäketjuun tulla katkoja?
Maito matkalla meijeriin. Mahtaakohan kylmäketjuun tulla katkoja?
Nuori tiilitehtailija Kolumbian vuoristoseudulta.
Nuori tiilitehtailija Kolumbian vuoristoseudulta.
Polttoaineen salakuljetus Ecuadorista Peruun ei niin kovin salaista ollut. Mutta pienen mutkan pojat joutuivat viidakkoon kuitenkin tekemään, ennen kuin nousivat Perun puolelle tuotteitaan kaupittelemaan.
Polttoaineen salakuljetus Ecuadorista Peruun ei niin kovin salaista ollut. Mutta pienen mutkan pojat joutuivat viidakkoon kuitenkin tekemään, ennen kuin nousivat Perun puolelle tuotteitaan kaupittelemaan.
Mikä maa mikä merkki?
Mikä maa mikä merkki?
Vanha kuormuri on oivallinen juhta isoillekin lasteille, kunhan autoa muistaa huoltaa ja muutenkin pitää sen iskussa.
Vanha kuormuri on oivallinen juhta isoillekin lasteille, kunhan autoa muistaa huoltaa ja muutenkin pitää sen iskussa.
Perun eteläosan aavikolla olevien Nazcan kuvioiden alkuperästä on väännetty kättä pitkää. Mutta vaikuttavia luomuksia nämä jopa satojen metrien mittaiset kuviot ovat.
Perun eteläosan aavikolla olevien Nazcan kuvioiden alkuperästä on väännetty kättä pitkää. Mutta vaikuttavia luomuksia nämä jopa satojen metrien mittaiset kuviot ovat.
Bolivialaisyrittäjä oli rakennellut tshekkiläisestä CZ -moottoripyörästään oivallisen kuljetuspelin niin ihmisille kuin tavaroillekin.
Bolivialaisyrittäjä oli rakennellut tshekkiläisestä CZ -moottoripyörästään oivallisen kuljetuspelin niin ihmisille kuin tavaroillekin.
Ja kohta kivet liikkuu. Kuljetusyrittäjä ottaa härkäparille reilun kuorman.
Ja kohta kivet liikkuu. Kuljetusyrittäjä ottaa härkäparille reilun kuorman.

Cartagenan kaupunki oli toista mitä mereltä katsottuna näytti. Tie ulos kaupungista oli kamala. Ensimmäiseen 30 kilometrin matkaan meni lähes kaksi tuntia. Tästä liikenteestä pystyi sanomaan, että puuroa oli. Kerrassaan älytöntä kiilaamista ja kinnaamista koko ajan. Kuraa, sementtilohkareita ja asfalttia sekä huima määrä mopoja, autoja ynnä muita ajoneuvoja. Kaikki sujui kuitenkin ilman nyrkinheilutusta tai keskisormen näyttämistä.

Alavan tropiikin puuduttavan nihkeä helle vaihtui kuin huomaamatta raikkaampaan vuoristoilmaan. Tuntui mukavalta hengittää pitkän tunkkaisuuden jälkeen oikeaa ilmaa. Maisemat muuttuivat entistä jylhemmiksi ja tie entistä antoisammaksi ajaa.

Kolumbia jäi mieleen erittäin kauniiden ja voimallisesti vaihtelevien maisemien maana. Samoin jäi mieleen kolumbialaisten huomattavan aidolta tuntuva iloisuus ja halu kommunikoida vieraiden kanssa. Eli huumeista ja vaarallisuudestaan meillä kuuluisa Kolumbia jäi mieleen maana, johon haluaisi palata joskus takaisin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kolumbian jälkeen oli vuorossa Ecuador, pieni päiväntasaajan valtio. Pinta-alaa maalla on kuitenkin yli 200 000 neliökilometriä, joten ei se nyt ihan pieni ole. Mutta ihmeteltävän kylmää on Ecuadorin ylänköalueella. Syynä viileyteen on vuoriston välillä yli kolmen kilometrin korkeuteen kipuava tie. Vehmas kasvillisuus väistyy, ja tilalle tulevat meille tutut havupuumetsät.

Eteläisen Tyynenmeren kylmät merivirrat tulivat toteen näytetyiksi Perun rannikolla. Rantatie kulki melko lähellä merta, ja maisema oli pelkästään hiekkaa ja kiveä. Rannikkoa alati piiskaava tuuli kuljetti ja kinosti hiekkaa samaan tapaan kuin talviviima kohtelee meillä lunta. Tavan takaa tiellä oli pyöräkuormaajia puskemassa hiekkakinoksia sivuun asfaltilta.

Perun eteläosassa aavikolle on tehty mielenkiintoisia kuvioita ja viivoja. Kuviot havaittiin 1920-luvulla lentoliikenteen yleistyttyä alueella. Muinaiset intiaanit ovat siirrelleet tummat kivet sivuun aavikon vaaleamman hiekan päältä. Tuloksena on kymmenittäin jättimäisen kokoisia kuvioita muun muassa linnuista, kukista ja apinoista. Nazcan kuvioiden alkuperää ja tarkoitusta on tutkittu hartaasti, ja ovatpa jotkut tutkijat esittäneet jopa humanoidien olleen asialla.

Kylmää ja hiekkaa

Lämpötilassa ei tapahtunut muutosta, vaikka koukkasimme sisämaahan ja Bolivian puolelle. Korkeus oli jälleen kylmyyden selittävänä tekijänä. Altiplanon lähemmäksi 5000 metrin korkeuteen merenpinnasta nouseva ylänköalue oli mykistävän voimallinen kokemus. Laamat, alpakat, vikunjat ja lampaat kuljeskelivat erittäin karulla ylängöllä paimenten seuratessa lauman liikkeitä. Moneen kertaan kävi mielessä, kuinka täällä on mahdollista elää. Mutta näiden alkuperäiskansojen kotiseuturakkaus on varmasti yksi voimallinen side, joka pitää ihmiset kiinni julman karussa ympäristössä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Altiplanon keskellä on Titicaca, joka on yli 3800 metrin korkeudella merenpinnasta. Tämä kirkas- ja kylmävetinen järvi on sekä Perun että Bolivian alueella. Titicacan toinen erikoisuus on kelluvat saaret. Jotkut intiaanit ovat aikoinaan kyhäilleet vesikasvien juurakoista alustan, jonka päälle he ovat sitten latoneet pitkiä kaisloja ristiin rastiin. Muutaman talon lauttoja oli vieri vieressä. Kun kaislojen päällä käveli, tunsi lauttojen todella kelluvan. Jokainen lautta oli ankkuroitu pohjaan useammalla ankkurilla. Opaskaan ei oikein osannut sanoa, miksi jotkut olivat aikanaan mokomia kyhäilleet. Myös kulttuurin syntyajankohta jäi epäselväksi. Tätänykyä kelluvat saaret olivat täysin turisteja varten ylläpidetty ulkomuseo.

Ankara Altiplano

Bolivian ja Chilen raja-alueella on maailman kuivimmaksi väitetty Atacaman autiomaa. Vierailu San Pedro da Atacaman kaupungissa vahvisti käsitystä kuivuudesta. Majatalon pitäjä oli arviolta 30-vuotias nainen, joka kertoi, ettei kylässä ole hänen muistinsa aikana satanut kertaakaan. Viljelysten kasteluun tarvittava vesi on pohjavettä, jota johdetaan Andien rinteiden lähteistä kylään.

Atacamassa on kaksi mittavaa suola-aavikkoa, Uyuni ja Salar de Atacama. Kun tie laskeutuu Chilen puolella lähemmäksi merenpintaa, lämpötilassa ja maisemissa ei tapahdu muutosta. Vasta kun rantatie puhkaisee Andit muutaman kilometrin tunnelilla sisämaahan, muuttuu kaikki. Lämpötila nousee 15 astetta ja puuduttava hiekka vaihtuu viinitarhojen ja karjalaidunten vehreyteen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tätä maisemaa kesti pitkälle etelään aina niin pitkälle kuin viitostietä Chilessä riittää.

Viimeinen Andien ylitys Argentiinan puolelle tapahtui sohjoisessa marraskuun keväässä. Vuoristopurot ryöpyttivät sulamisvesiä laaksoon, ja metsät olivat vielä lumen peitossa. Argentiinan puolella maiseman valtasi ruohotasanko, pampa, jota riitti aina Tulimaahan asti.

Puheet Argentiinan pihvikarjan vapaasta laiduntamisesta ovat ainakin osittain totta, sillä pampalla näkyi kymmeniätuhansia laitumella käyskenteleviä lihanautoja. Myös lammaslaumat olivat käsittämättömän suuria.

Suolaa, viiniä ja pihvejä

Pan America päättyy maailman eteläisimpään kaupunkiin Ushuaiaan Argentiinassa. Aikoinaan merenkulkijoiden perustama satamakaupunki elää nykyään lähes yksinomaan turismilla.

Matkan päätepisteessä mieleen nousi pari ajatusta: Tässäkö tämä nyt oli? Mitä seuraavaksi? n

Kaikki päättyy aikanaan

Avaa artikkelin PDF