Yhteisyritys tuo varmuutta

Finnmilk Oy:n yrittäjien työpanos jakautuu vuoropäiviin. Ari Teppo ja toinen yrittäjä Juhani Korkeamäki ovat töissä periaatteessa joka toinen päivä ja joka toinen päivä he hoitavat kotipaikoillaan olevat Finnmilk Oy:n hiehonavetat. Kolmas osakas, Petter Sandelin, ei osallistu navetan päivittäisiin töihin.

Käytännössä työpäivä Finnmilkin navetalla venyy vähintään kellon ympäri, usein jopa pidemmäksi. Ari Teppo hoitaa pääasiassa paperitöitä ja suunnitelmia ja Juhani Korkeamäki vastaa pääasiassa tekniikasta.

”Lähtökohtaedut olivat todella hyvät, kun meidän vahvuutemme ovat niin erilaisia, mutta kuitenkin molemmat tarpeellisia maidontuotannossa.”

Molemmilla yrittäjillä oli itsellään jo hyvänkokoiset navetat ja karjat, joten investointi ei ehkä tuotannon taloudellisuuden näkökulmasta olisi ollut välttämätön.

”Minulla oli 200 lehmää ja Korkeamäellä 120 lehmää. Kuitenkin omassa navetassa napanuora on niin vahva, ettei siitä oikein pääse irti. Toisaalta tulevaisuuden kannalta laajentaa pitäisi. Hainkin aina tilannetta, että pääsisin oikeasti yrittäjäksi”, Ari Teppo kertoo. ”Ja onhan yksinyrittämisessä omat haittapuolensa ja riskinsäkin.”

Kun Tepon oman tilan talouskeskus on vielä melko lailla asutuksen keskellä, oli ajatus navetan rakentamisesta muuallekin kuin omaan pihapiiriin helppo.

Idea Finnmilk Oy:stä syntyi Saksassa messumatkalla ja kun alun vitsailun jälkeen päätös yhteisestä yrityksestä tehtiin, kului aikaa ainoastaan kaksi kuukautta siihen, kun lupahakemukset olivat vetämässä ja asiat hoidossa.

”Aika lailla alusta heti selvää, miten tämä tehdään. Olen itse aika tyytyväinen hankkeen onnistumiseen”, Ari Teppo sanoo.

Iso yksikkö antaa melkoisia mittakaavaetuja. Rakennusvaiheessa lehmäpaikan hinta saatiin puristettua noin 7 500 euroon. Säästöä tuli siis ainakin 2 000 euroa navettarakentamisessa totuttuun kustannukseen.

”Ja tänne tehtiin kaikki uutta eikä itse asiassa nuukailtu. Ei varsinkaan lehmien hyvinvoinnissa. Rahaa meni aika tarkkaan 5 miljoonaa euroa.”

Tällä rahalla saatiin rakennettua 6,5 miljoonan maitolitran vuosituotanto. Rehukustannus maitolitraa kohti ei kuitenkaan Ari Tepon mukaan ole merkittävästi alempi kuin pienemmissäkään maidontuotantoyksiköissä. Sen sijaan työvoimakustannus maitolitraa kohti laskettuna on merkittävästi alempi.

”Varsinaisen tuotannon mittakaavaetu tulee nimenomaan tehokkaasta työnkäytöstä. Eli mahdollisimman paljon litroja työntekijää kohti on saatava tuotettua”, Ari Teppo muistuttaa.

Ikään kuin kaupan päälle saatiin kunnolliset puitteet yrittäjyydelle.

”Tämä on niin iso oravanpyörä, että jos se pyörii väärinpäin, niin sitä ei enää perämetsillä paikata.”

Matti Turtiainen

Kiinnostuitko aiheista?